maanantai 12. syyskuuta 2011

Laamatokoa ja possutreeniä.

Käytiin Emmin kaa treenaa jossain Alppikylän ja Jakomäen tienoilla hiekkakentällä. Treenasin eka Saran kaa seuraamista, ruutua ja tauon jälkeen ohjattua, tunnaria sekä kaukoja. Yhteistyö alkaa vähitellen löytyä, kyllä mä vielä opin "käyttämään" tota koiraa :D

Seuraamisessa kokeilin jäykempää kävelemistä. Koira oli ihan selvästi skarpimpana. Käännökset meni tosi hyvin, kun ensin hidastin muutaman askeleen, sitten käännyin. Olkapäiden vääntelystä pitää päästä eroon. Zerolla varsinkin huomasi selvän eron kävelytyylin vaihtuessa sekä käännöksissä.



Ruutua hankalampi oli oikeastaan merkki. Sara ennakoi kauheasti sitä pysäytystä, mikä on lähinnä oma moka, kun tomppeli en osaa palkata oikea-aikaisesti. MUR! Itse ruutu löytyi hyvin.


Ohjatussa meinasi luoksarin tötsät hämätä, Sarppa meni sujuvasti sinne merkkejä tarjoamaan. Toisen epäonnistuneen jälkeen laitoin sen merkille valmiiksi ja näytin kapulaa, sen jälkeen meni hyvin. Toinen puoli oli vähän sama juttu, jouduin näyttää vasemmalle, ennen kuin Sara käsitti.

Tunnarissa ei valittamista, Sara etsii hyvin mun hajuisen palikan sieltä, vaikka treenattiin Emmin kapuloilla, jotka ehkä kuitenkin vähäsen haisee Emmille... Mun täytyy vaan muistaa kehua heti, kun kapula nousee, nyt meinasi tarjota sitä ensin Emmille...

Kaukot meni oikein hyvin myös, Sara teki oikein kaikki vaihdot. Emmi on selvästi treenannut kotona! Ja mäkin alan pikkuhiljaa muistaa käskyt enkä enää hoe mitä sattuu!
Sara on vaan niin <3 <3 <3

Zero otti ruutua, luoksaria, tunnaria ja seuraamista.

Ruutua tehtiin niin, että Emmi oli vieny palllon valmiiksi sinne. Zeroa hämäsi luoksarin merkit, se tarjosi niitä ahkeraan. En sanonut mitään, annoin sen vaan etsiä, lopulta se sitten eksyi sinne ruutuun. Toisella toistolla vähän sama juttu, mutta lopulta tuli takaisin. Käskin uudelleen, se ei meinannut mennä. Olin sitten, et saakeli sähän meet. Kun vähän aloin rähistä, ni johan löytyi ruutu ja aivan oikea paikka ja kaikki. Siis voi ****, ku tää kaveri vedättää mua ihan täysillä! Se tasan tarkkaan tietää mikä on ruutu, sitä ei vaan huvita ja se testaa mua hulluna. Täytyy ihan oikeasti ruveta vaatimaan siltä oikeita suorituksia.

Luoksetulossa tein ensin kaksi suoraa, eka otin palkan aika pian, toisessa odotin noin puoleenväliin. Sitten otin pysäytyksen. Otin kaksi askelta eteenpäin, pysähtyi todella upeasti. Ainoa miinus oli , että en itse osannut arvioida oikein tötsän sijaintia, koiruus tuli liian eteen. Otettiin jälleen suora, ei mitään merkkejä ennakoinnista. Sitten otettiin kaksi pysäytystä, koska haluttiin saada sen ennakoimaan. Zero oli kai vieraskorea tai jotain, kun jekku ei toiminut. Eka pysäytys ei ollut ihan niin hyvä kuin edellinen, en liikkunut yhtään, kun annoin käsimerkkiä, Zero tuli pari askelta eteenpäin. Tokassa annoin sen tulla noin puoleenväliin ja se pysähtyi kuin seinään. Tulin itse yhden askeleen eteenpäin. Tämän jälkeen vielä suora, koska haluttiin nähdä sen ennakointi. Zero tuli tosi hyvää vauhtia. Emmin mielestä se tulee alun jopa liian nopeasti, koska se ei ehdi pysähtyä tarpeeksi nopeasti. Sellai pieni, sopiva ennakointi olisi ihan hyvä vaan.

Tauon jälkeen otettiin tunnaria. Zero oli aika nätisti, toi oikean kummallakin kerralla eikä hosunut mitään ylimääräisiä. Sen tuonti tosin oli jotain aivan kaameaa, kun se rouskutti kapulaa kuin jotain puruluuta. Luovutusta se ei taida oikeen osata, ei tiedä mihin tulla...

Seuraaminen oli ihan erilaista, kun kävelin jäykästi ja harkitusti. Liikkuessa pitää ajatella jokaista askelta erikseen, ei sellaista rentoa sunnuntaikävelyä. Jos minä olen skarppina, koirakin on ja jos minä teen sunnuntailenkkiä, sekin tekee. Käännöksissä ei tullut mitään törmäämisiä tai muita, oli tosi hienot. Tätä täytyy treenata lisää, lähinnä siis omaa liikkumista. Niin ja tuosta olkapäiden kääntämisestä täytyy päästä eroon, ei tuollainen käy voittajassa! :(

Tuossapa nuo treenit lyhykäisyydessään. Koitan viel lisäillä videot tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti