sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Iltatreenit karsintojen innoittamana

Olipa mun Pienieläin taas pätevä! Oli tietenkin pakko vielä Messarin karsintakisojen jälkeen päästä treenaamaan, joten suuntasin 22.30 kotikentälle tokoilemaan :) Onneksi kaikki slummin asukkaat on tähän aikaan baarissa... :P Oih, oli kyllä toinen toistaan hienompia koiria, tuli ihan älytön treenimotivaatio. Olisi aika cool olla vuoden päästä tuolla 8)

Ihan ekaksi otin metallia - olin ostanut uuden, entistä ehomman kapulan messarista. Tämä on nyt isompi, laipat 10 senttiä. Zero oli aivan intopiukeena, ei mitään merkkiä vastenmielisyydestä tai lahnaudesta. Otin kolme palautusta, kaikki oli todella nättejä. Pidensin joka kerralla välimatkaa hivenen ja vauhti oli tosi upee. Välillä oli niin kiire, että meinasi kapulakin jäädä, kuitenkaan kapula ei yhtään ollut ällö sen mielestä. Lopuksi otin vielä kokonaisena liikkeenä, tai siis palkkasin vauhdista vähän ennen kuin oli mun luona. Ensi kerralla voisi treenata vähän tuota luovutusta. Ja hyppyä.

Seuraavaksi jääviä - seisomista ja maahanmenoa. Kuunteli tosi nätisti, eikä sekoittanut, ihan lopussa kävi vahinko, se meni istumaan seisomisen sijaan. Pitää itse muistaa sanoa käsky rauhallisesti ja suht matalalla äänellä, ei saa ruveta kiekumaan, ettei sekoita. Uskomattoman helposti Zero on omaksunut uuden käskyn! Uskaltaiskohan kokeilla jo seisomista ja istumista? Uskaltaa, ei uskalla, uskaltaa, ei uskalla...

Ruutua tein nyt niin, että pysäytin, kun oli oikeassa paikassa. Eka meni ihan pyllylleen, koska en osannut tietenkään arvioida kaukaa oikeaa kohtaa ja pysäytin liian aikaisin. Typerä minä, typerä typerä!!! Seuraavaksi menin lähemmäs, tien kaksi ihan hyvää toistoa, Zero pysähtyi keskelle ruutua. Seuraavaksi kokeilin ilman käskyä ja se pysähtyi ihan oikeaan paikkaan. Järkevä ihminen olisi lopettanut tähän, mutta koska minähän en ole järkevää nähnytkään, otin vielä eri suunnasta oikeaa paikkaa. Jostain syystä tämä oli tosi vaikeaa, Zero meni koko ajan oikeaan reunaan tötsien väliin ja välillä tarjosi sitä oikeaa etutötsääkin. Mikähän ihme TUO nyt sitten on olevinaan? Mistähän tuokin tuli?? Se ei oikein lähtenyt itse tarjoamaan uutta paikkaa, olin varmaankin taas edellisellä toistolla höpissyt sille liikaa. Lopulta näytin ja sitten sujuikin hyvin. Otin lopuksi vielä vauhtiruudun, oli oikein hieno.

Lopuksi luoksaria, laitoin sen loppuun siksi, että ajattelin Zeron kuluttaneen silloin jo pahimmat ruutinsa. Ihan hyvin toimikin taktiikkani, se ei yhtään singonnut, niin kuin aikaisemmin. Otin takapalkalla ja aika hyvin onnistuin sillä tavalla saamaan vaudin alennettua. Onpas typerää, normaalisti ihmiset saa harmaita hiuksia siitä, että koira ennakoi stopin ja yrittää kaikilla mahdollisilla keinoilla saada lisää vauhtia. Minä teen kaikkeni hidastaakseni sitä. MUTTA. Vaikka vauhti oli nyt aika hyvä, stoppi oli silti aika hirveä. Se ei yhtään ollut sellainen täysillä-liinat-lukkoon -jarrutus. En tiedä mikä tässä nyt sitten on. Laskeekohan sillä vire niin alas, että se ei tee stoppiakaan niin täysillä? Vai eikö sillä ole koskaan ollutkaan tappoasennetta stoppia kohtaan? Jotain tähän on keksittävä. Sain toisen ongelman ratkaistua, sen vauhtiongelman. Vauhtiongelman ratkeaminen ei kuitenkaan ratkaissut seisomisongelman, vaikka nimenomaan ajattelin stopin hitauden johtuvan liiallisesta vauhdista. Menipäs sekavaksi. Toinen toisto otin läpijuoksuna ja tulihan se ennakointikin sieltä. Zero pysähtyi oikein nätisti puolessavälissä, eikä hievahtanutkaan. Kutsuin uudelleen ja tulihan se. En palkannut ja otin uudelleen. Nyt oli oikein hieno. Tein lopuksi vielä yhden stopin, pysäytin ihan lähelle, ehkä n. 1.5 metriä. Tämä taas oli todella hyvä, juuri niin kuin toivoisinkin. Vaan ainahan se on pysähtynyt hienosti lähietäisyydeltä. Kun etäisyyttä tulee lisää, se ei pysähdykään enää kivasti. Hmmm...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti