Zero ja Kiki treenaavat

Tavoite: EVL-liikkeet kokeenomaisesti kahdessa osassa vuoden loppuun mennessä Viikkosuunnitelma 44 Treenataan yksittäisiä liikkeitä ja liikkeen osia 45 Yksittäiset liikkeet vähitellen kisanomaisiksi 46 Ketjutetaan vähitellen pari liikettä yhteen 47 Tavoitteena tällä viikolla kisanomaisesti kaksi liikettä aina putkeen 48 49 Ketjutetaan kolme liikettä 50 Kolme liikettä kisanomaisesti 51 Ketjutetaan neljä liikettä yhteen 52 Kisanomaiset treenit neljällä liikkeellä Keväällä tavoitteena olisi voittajaluokka vihdoin läpi.  1   E T E L Ä  2     A F R I K A N  3       R E I S S U 4 Testaamista, voittajan liikkeiden muistuttelua 5 Palkattomuutta, kisanomaisesti liikkeet  6 Kisanomaiset treenit 7 Palkattomuutta ja asennetta vuorotellen 8 Voittajan kokeet Lempäälässä 9 Palauttelua, asennetta, helppoa treeniä 10 Teurastamo / Reissu 11    j o - 12            t a i n  13 Kokeet Vantaalla 14 15 16 17 18 Kokeet Vantaalla (la+su)

Zerppakulta oli aika käteväpätevä <3 Olen vihdoin ja viimein saanut avaimet kukkaisareenalle, niin pääsen sinne nykyään myös itsekseni. Päivän aiheena oli niisto ja niistosokkari. Voi elämä kun on vaikeeta! Mä en vaan yhtään osaa!!! Yksittäisenä esteenä menee ihan bueno, mutta heti kun tulee muutama lisää, niin rima lentää joka IKINEN kerta, tää on aivan mahdotonta. Ärsyttävintä on viel se, että mä tasan tarkkaan tiedän, mistä se johtuu, mut mä en vaan voi asialle mitään. Ongelma on se, et mä en yksinkertaisesti malta, mulla on kauhea hoppu eteenpäin, enkä halua jäädä seisomaan koiran tielle. Sit taas ku oikein keskityn ohjaukseen, ni mä jään kököttämään paikoilleni kuin suppilovahvero ja me ei edetä mihinkään. Tää on aivan mahdotonta, mä en vaan osaa tällaista. Sit mä yritin niinkin, et liioittelen ohjauksessa ja annan kaarroksen valua pitkäksi, mut sekään ei toimi, silti ne rimat kolisee. Sit huomasin myös, et Zero ei enää osaa kääntyä riman päällä, se menee tosi tahmeasti muk

Zerosta on ainesta vaikka maailmanmestariksi! Fiilis on taas niin pilvissä kuin vaan olla voi ja tekis mieli vaan hehkuttaa, kuinka hyvä koira mulla onkaan. Zerppa on niin kultainen ja herttainen <3 Eilen tehtiin illalla tokoa jo tutuksi käyneellä koulun kentällä. Ohjelmassa merkkiä, luoksaria, ohjattua ja zetaa. Merkki oli hieno, se kauheasti tarjos eri paikkoja. Tuntu, et se edisty ihan silmiinnähden, eka jätti vajaaksi, parin naksuttelun jälkeen se korjas ite oikein ja lopulta tarjos oikeaa paikkaa heti. Mä olin tosi ylpee tästä :) Tätä ku ei tapahdu kauheen usein, Zerpan kaa se on sellaista vääntämistä ja sit usein vasta seuraavassa treenissä näkyy edistystä. Luoksaria otin eka pari läpijuoksuu, nyt tuntuu et tää vauhti on hiipunut ihan liikaa, mut onneksi tämä on aika helppoa korjata. Otin sit yhden stopin, olis voinu olla nopeampi. Otin takaakiertona kerran, sit läpijuoksun ja sit uudelleen, tää oli nätti. Ohjattu oli superhieno. Otin pidemmillä väleillä ku normaalist

Zero oli taas superpätevä agilitykoira ja mä olin kerrankin ihan semihyvä ohjaajakin. Sain ahaa-elämyksen mm. siitä, että jalkoja voi käyttää juoksemiseenkin. Oli oikein valaiseva elämys. Teemana tänään valssit. Rata aika samantapainen kuin toissakerralla se takaaleikkaus/poispäinkääntymishässäkkä. Aluksi olin toivottoman hidas ja rimat lenteli. Sitten treenasin ilman koiraa muutaman kerran, niin rupesi sujumaan. Sain lopuksi tehtyä 15 esteen radankin puhtaasti, radalla oli peräti kolme valssia, hyvä minä! :) Valssissa on tärkeää se, että uskaltaa liikkua reippaasti, lisäksi täytyy tietää askelkuviot ja tietää, mitä on tekemässä. Sit huomasin kans, että Zeron sain paremmin vedettyä mukaan noissa sivuttaishypyissä, jos menin lähelle estettä. Jos ohjasin kaukaa, kaarrokset venyi ja helposti meinas koiruus livahtaa jostain välistä. Pitää siis liikkua rohkeasti eteenpäin ja lähelle esteitä. Oon näköjään aika tehokkaasti unohtanut valssin askelkuviot, tässä mä oon ollut aika hyvä, koska t

Zerppaeläin oli taas tosi pro jälkikoira, vaikka vaikeusastetta olikin reilusti enemmän kuin viimeksi. Kävin tekee sille taas Hakkilaan jäljen , sinne K-rautaa vastapäätä. Seurasin eka pitkästi tietä, sit käännyin jonnekin oikeelle epämääräiseen paikkaan. Pituutta oli reilusti enemmän kuin viimeksi, nyt uskaltaisin väittää et jälki oli jopa 400 metriä pitkä. Näköjään tuota pituutta tulee aika nopeasti enemmän, kun nameja rupeaa harventamaan. Aluksi oli joka askeleella, sitten vähensin joka toiselle askeleelle, jäljen puolivälissä oli pätkä joka kolmannella. Pari n. 20 askeleen mittaista kokonaan namitonta pätkää oli myös. Lisäksi jälki ylitti yhden pienen polun ja yhden tosi leveän, kun en päässyt väistämään mitenkään järkevästi. Kulmia oli pari, lisäksi muuta epämääräistä siksakkia tuli matkaan. Maasto oli aluksi kivaa, tasaista, melko harvaa sammalmaastoa. Sitten se paheni, puoliväli oli kunnon ryteikköö ja menipä jälki yhden kaatuneen puunkin yli. Joo, pitäisi varmaan opetella kat

Eilen myöhäisillan toko , keksin uuden, loistavan treenipaikan, nimittäin Dickursby skolan! En tajuu, miks en oo keksinyt tätä aikaisemmin, tää on ihan loistava! Kahdella puolella kulkee tie, joten on hieman hälinää jä häiriötä, mut kenttä on kunnolla aidattu, ni ei pääse ketään häiritsee. Kunnon valaistus (Hoaaaas, missä MUN valaistus on????) ja sit on viel kunnon levee penkki, jolle voi levitellä tavarat. Mä vihaan sitä, kun tavarat pitää heitellä hiekkaan ja sit niitä saa etsiä kissojen ja koirien kaa lopuksi. Siis me otettiin ihan lyhyet treenit. Zerppa oli ihan höpsö! Se vaan pomppi ja hyppi ja oli ihan onnesta soikeena. Merkkiä eka, tein kosketusalustan kaa. Se vaan pomppi sivuttain ja tarjos ihan innoissaan eri paikkoja, se oli kyl ihana pieni karvaturre <3 Jotenkin tuo kosketusalusta ei tosin mennyt perille, Zerppa on jo niin oppinut tos merkillä tarjoo paikkaa, ettei se älynny et pitäis koskee tohon alustaan. Ilman merkkiä se tietysti toimi ihan moitteetta ;) Ehkä mun

Zerpalla oli rankka sunnuntaipäivä. Sen piti tehdä ihan kaikkee mahdollista ja mahdotonta! Oltiin korsossa jäljestämässä. Emmi tallo Zerpalle. Jäljen vanhetessa käytiin tekee esineruutu. Zero oli superpätevä. Ekan mä vein ite, tokan Emmi. Molemmat näytettiin esinettä. Zero ampu ku nuoli, etsi hetken ja nosti sujuvasti hanskan ja lehmän. Kolmannen vei Emmi sillai et Zerppa ei nähnyt. Esine oli aika lähellä, mut Zerppa lähti kaahaa kauheeta vauhtii ruudun takaosaan, joten ei sillä kyl motivaation kaa oo mitään ongelmaa. Se rakastaa tätä etsimistouhua. Hyvin sit kuitenkin nousi sieltä viimeinenkin :) Mä voin pikkuhiljaa alkaa häivyttää pois sitä, et se näkee viennin. Sit jäljelle. Zerpalla oli suora, joku 200 metriä pitkä korsontien läheltä. Joku aussi kävi poimimassa nameja keskeltä, mut se ei Zerppasta haitannut yhtään. Se jäljesti tapansa mukaan hitaasti ja varmasti, kauheesti jäi nameja metsään, mut se ei haittaa, jos se näin hienosti etenee. Selkeesti vauhti kiihty loppua kohti

Zerppaeläin on kyl aika kultainen tokokaveri. Silmät kiiluen se mennä kiitää ympäri kentän lelu suussa :) Tehtiin eka paikallaoloa , heittelin palloja ympäri ämpäri, mut se ei ollut moksiskaan. Katto hyvin keskittyneenä muualle :D Sit ku toin pinkin pallon, ni peppu kerran vähän nytkähti. Sit menin piiloon, mut se jäi hienosti kököttämään sinne. Kesti kyl hyvin häiriön, vaikka mä hetsasin sitä... Seuraavaksi häiriöseuraamista , laitoin pallojen lisäks myös ruututötsiä. Eka vähän kyttäs, mut pian oli tosi nättiä seuraamista. Palkkasin lyhyistä pätkistä. Zero oli tosi innoissaan ja käytti vartaloa tosi hyvin, vasemmalle käännökset oli upeita, tuntu et se liikkui ihan ku höyhen :) Merkkiä treenasin ihan pallon avulla, käytiin eka yhdes viemässä ja sit mä vein ite, meni kivasti, vaik pari kertaa hieman jäi etsimään merkkiä. Oli ehkä hieman hämärää. Paikkaa otin ihan läheltä, ite liikuin ja palkkasin ku etsi oikean kohdan. Oli tosi hieno, liikkui aktiivisesti ja tajus idean. Lopuks

Zero oli kyllä eripätevä agilitykoira tänään! Jos minulla olisi lisenssi, niin ilmoittaisin sen hyppärille vaikka heti! :) Ojangossa on nyt kiva treenata, kun Hskh on siirtynyt halliin treenaamaan, pääsee treenaamaan kaikessa rauhassa myös illalla. Päivän teemana oli kepit, takaaleikkaus ja poispäinkäännös. Eka tein keppejä sillai, et oli muutama hyppy edessä ja putki perässä. Meni tosi hyvin, haki hienosti kepit ja eteni itsenäisesti. Mä kävelin vieressä jossai viiden metrin päässä ja välillä jäin taaemmas. Toisinpäin oli hankalampi. Putkesta tultaessa oli lievä avokulma, tää oli jostain syystä tosi hankalaa. Luulin eka, et mä ite liikun väärin, mut Zerppa ei hahmottanut yhtään, vaik mä lähetin sen liikkumatta ite lainkaan. Mä sit otin muutaman toiston ihan pallon kaa, pallo ekassa välissä, mut ei silti osannut sit mennä oikein. Saatiin sit lopulta yks onnistunut... Tätä pitää treenata. Takaaleikkaus meni tosi hienosti, mä jätin pallon aina vikan esteen taakse. Otettiin lyhyit

Tänään on ollut varsinainen hankalien maastojen päivä! Eka menin talloo jälkeä sinne K-raudan läheiseen metsään. En kuitenkaan löytänyt sitä maastoa, jota viimeksi lenkillä olin katellut ja muutenkin metsä oli huomattavasti haastavampaa kuin muistin. Tämän tajusin tietenkin siinä vaiheessa, kun olin tallonut jäljestä noin puolet, et huppsistakeikkaa, täähän on hieman hankalaa. Jäljellä oli vaik kuinka monta kulmaa, jotka oli kaikkea muuta kuin nätisti tallottuja, vaan lähinnä sellaisia "hupsista, mistä tää puu tähän ilmestyi" -kulmia. Lisäksi oli kauheesti kumpareita, kiviä, risukkoa ja kaatuneita puita. Välillä oli ihan suht tasaista ja selkeetä, siihen sit jätin n. 1/3 askeleista ilman namia. Edetään nyt kuitenkin maltilla näin aluksi namittomuuden suhteen :) Jälki oli huomattavasti pidempi kuin viimeksi, merkitkin meinas loppua ennen nameja! Saatuani jäljen tallottua, olin ihan varma, et tää on huono idea, ei Zero tämmöisestä kyl selviä! Mut no, yrittänyttä ei laiteta..

Zerppa kävi pitkästä aikaa pelastamassa eksyneitä ihmisiä metsästä. Oltiin Pyymoosantiellä siellä paint-ball-radalla. Maasto oli sellaista suht selkeetä, mutta kauheesti kalliota, kuoppia ja koloja, joten koiruuden kannalta suht haastavaa... Eka ukko oli vasemmalle etukulmaan ääniavulla. Haamuja en voinut ottaa, koska näkyvyyttä ei ollut tarpeeksi. Tää meni aika kivasti ja Zerppa oli kerrankin aika epä-citykoira :) Toka ukko oli oikealle jänis. Zeppis lähti hieman vinoon ja tuli vinosti jänikselle, eikä tää ehtinyt kauheen kauas juosta. Maastoon nähden Zero kuitenkin eteni hienosti, siinä kohtaa oli aika haastavaa maastoa ja jänis oli jossain 30 metrissä. Kolmas oli taas vasemmalle, tällä kertaa suora pisto. Tää oli outo, välillä olis kiva tietää, mikä sillä pyörii päässä... Se lähti tosi kivasti suoraan ja just ennen ukkoa kääntyi voimakkaasti taaksepäin. Kun kutsuin takasin, sain huutaa monta kertaa, joten motivaatio sillä ainakin on kohdallaan :) Sit mä lähtetin uudelleen ja t

Zerppamiehellä oli rankka viikonloppu, kauheesti piti tehdä ja treenata :) Päivällä talloin sille jäljen Alppikylän sinne pulkkamäelle, maasto oli siis sellaista semi-lyhyttä nurmikkoa ja välillä poikkesin metsässä. Jälki oli tosi lyhyt, ensi kerralla täytyy kyl ottaa niin paljon nameja mukaan, kuin vaan suinkin liivin taskuihin mahtuu... Edelleen joka askeleella nami, normipituisia askeleita, paitsi käännöstä ennen lyhensin. Jäljesti taas tosi nätisti ja huolella, mutta huomasi, että jälki oli vanhempi kuin aikaisemmat. Yleensä on ollut jotain 45 minuutin luokkaa, nyt oli yli tunnin vanha. Zero kyllä pysyi hyvin jäljellä, mutta meni sellaista lievää siksakkia sen päällä. Se eteni hitaasti askeleelta toiselle, vaikkei malttanut kauheesti nameja syödäkään. Jossain loppuvaiheessa se eksyi jäljeltä reilun metrin, etsi hetken ja tosi kivasti löysi takaisin ja jatkoi matkaa. Jäljellä oli kaksi kulmaa, molemmat meni nätisti ja täsmällisesti. Mä voisin kyl harkita namien vähentämistä hie

Kyllä Zerpasta tulee NIIN huippu jälkikoira!! Se on ihan superpätevä, sitä on ihana katella, kun se nenä tuhisten tekee täysin itsenäisesti töitä, hitaasti ja varmasti se haistelee joka askeleen hyvin keskittyneen näköisenä :) Käytiin Emman kaa Korsossa siin puomin kohdalla tien vasemmalla puolella. Maasto oli just kivaa, aika avonaista eikä kauheesti kasvillisuutta maassa, lähinnä sammalta. Tästä on just hyvä aloittaa metsäjäljet. Tähän asti tosiaan oon treenannut pelkällä multa- tai ruohopohjalla. Jälki oli pidempi kuin viimeksi ja otin ekaa kertaa normimittaisia askelia, paitsi polunylityksissä ja kulmissa mä tihensin askeleita hieman ennen. Pituutta oli joku 200 askelta, multa loppui puhti kesken. Tuo nami-joka-askeleelle -tyyli on kyl äärimmäisen rasittava niin selälle kuin reisillekin. Lisäksi tallomisessa menee ikuisuus... Alussa Zero meinas hieman kaahata, se juoks kauheeta vauhtia jonkun liinanmitan, ennen ku se alkoi jäljestää kunnolla ja etsiä nameja. Hyvin se sen jäl

Eipä ollut kovin vaikeeta keksiä Zerpalle uusi laji. Zerpasta tulee jälkikoira. Ja pätevä sellainen tuleekin! Käytiin sunnuntaina Emman kanssa Viikissä talloo jälki , Emma talloi sille jäljen kallion päälle, perinteinen namijälki, aika lyhyt sellainen. Kasvillisuutta ei juurikaan ollut, ainoastaan sammalta. Zerppa eteni tosi hitaasti ja tarkasti, nenä ihan kiinni maassa eikä eksynyt pahasti jäljeltä. Mä yritin vaan roikkua perässä, kerran mä puutuin peliin, ku se pyöri ja hyöri ja rupes syömään takajäljeltä namii, ni mä sit olin et hei tohon suuntaan. Sitten meni tosi hienosti ja tasaisesti. Zerppis tekee tosi nätisti itsenäisesti töitä, ei kysele mitään, vaan ite yrittää ratkaista ongelmat ja löytää jäljen. On se niin pätevä pieni jälkieläin! Kulma oli tosi hieno, se meni just eikä melkein oikeaan osoitteeseen. Oon kyl tyytyväinen Zerpan työskentelyyn, ei enää tietoakaan vanhasta höyryjunasta. Mä voisin pian muuttaa jäljet nii, et laitan namin enää joka toiselle tai kolmannelle