maanantai 9. syyskuuta 2013

Pieni pilvi taivaalla ei haittaa menoa, kohta se aurinko taas paistaa sieltä!

Menneiden viikkojen (=kuukausien) treenailut: 

Heinäkuun loppu ja elokuun alku meni tällaisissa merkeissä: 






Ja sit elokuun loppu menikin tällaisissa merkeissä: 



Musta on tullut varsinainen remonttireiska, mä nimittäin muutin Viikkiin! Samalla Zero sai kaksi iki-ihanaa tyttöystävää :) Tosin mä en oo kertonu sille vielä, että ne on molemmat sterkattuja... 

Aika pitkä treenitauko on siis ollut. Nyt on siis jo syyskuun alku, lähinnä ollaan treenattu tokoa ja hakua. Jälkeä käytiin tekemässä Seinäjoella kans, samoin tokoa ja jokusen kerran vepeä. 

Jäljellä teema on kepit. Tai oikeammin purkit. Ongelma lähinnä on, miten saan sen purkeilta kepeille. Se on aika paljon nyt kiinni jäljellä, kepit eivät tarkoita sille mitään, eikä se oikein palkkaannu niistä. 

Tokoa oon nyt menneen viikon treenannut pariin otteeseen, ihan vaan perusliikkeitä. Pitäis tehdä joku suunnitelma. Ruutu on mennyt hyvin, hakee kivasti. Tosin ei meinannut pysähtyä kunnolla viimeksi ja meinas tulla pois, kun piti korjata. Edelleen pysähtyy liiaksi ite, ei aktiivisesti tarjoa paikkaa. Luoksari on liian hidas mun makuun. Noutoja, erityisesti metallia oon tehnyt tosi paljon. Selkeesti on motivaatio noussut. Kaukoissa saattaa vähän sekoilla, mut se saattoi johtua ylikorkeasta vireestäkin. 


Hakutreenit viime viikolla menivät superhyvin. Se eteni tosi hyvin suoraan joka pistolla ja vauhtia oli kuin pienellä formulalla. Se teki vasempaan etukulmaan tosi hienon etenevän, meni etukulmaan asti ja siitä lähti etenemään. Kaikki ukot löysi melkein heti, taisi saada jo keskilinjalla hajun. Olin supertyytyväinen :) 

Haukkuja olen treenannut liian vähän, mutta aika äkkiä muistaa sen. Haukkuu joku 3-5 haukkua, pian vois ottaa jo mukaan treeneihin. Tarjoaa sitä ihan itse. 

Esineruutu on käytännössä kisavalmis. Nokka ei kauaa tuhise, kun esineet löytyy. Liikkuu tosin ihan holtittomasti alueella, ei ole kyllä mitään logiikkaa ton etenemisessä :) Etuesineet on hieman hankalia, helposti menee yli ja tarkistaa takaosan. Ykkösluokkaan se on kuitenkin valmis, koska siellähän ei tarvitse nostaa kuin yhden esineen. 


Tottis onkin aika masentavaa. Paukut ei toimi oikein, oon nyt treenannut Viilarintiellä kentällä. Nyt oon tehnyt seuraamista, sellaista vapaamuotoista, etten oikeastaan vaadi oikeaa paikkaa. En halua pilata sen oikeaa seuraamista. Sit mä palkkaan sen namilla paukun jälkeen, sit sen jälkeen mennään hyppää esteitä. Ei oo oikein toiminut, nyt lopputuloksena on villisti haukkuva ja täysin hallitsematon idiootti... Ei oo enää paineistunut, kun otetaan hyppyjä, enemmän tuntuu että se purkaa pahaa oloaan/pelkoaan villisti haukkumiseen ja holtittomaan käytökseen. Tässä tulee vastaan sen huono hermorakenne. Se käyttäytyy kamalasti jo kun tullaan kentälle, enkä tiiä johtuuko se paukuista ja huonosta hermorakenteesta vaiko siitä, että esteet on sama kuin agility. Hyppyä tehdään ehkä 90 senttiä, aika kammottavaa se on, hirveän epävarma on vielä ja saattaa kompuroida. Este on hankala, ei tule mua kohti, muuten menee hyvin. Pomppii esteen harjalta tasajalkaa, enkä tiedä, kuinka paljon sen fysiikka kestää tällaista... 

Haaveet vepen soveltuvuuskokeesta kaatui vientiin. Mokoma pönttö ei vaan tajua sitä, vaikka kuinka tehtiin sitä rannalla ja yritin siirtää veteen. Se ei yksinkertaisesti suostu menemään veteen tuomaan sitä. Viimeistään, kun mahakarvat kastuu, se kääntyy ympäri... 

Jokseenkin harmittaa, kun tän koiran kanssa kaikki on niin kamalan vaikeaa. Mä haluisin harrastaa ja kisata ja pitää hauskaa ja edetä pitkälle, mut tää tällainen vääntäminen on vaan niin pyllystä... Zerppa olis ihanteellinen harrastuskoira sellaiselle, joka haluaa vähän omaksi huvikseen harrastella, eikä olis mitään tavoitteita, mä taidan olla väärä henkilö sille... :( Onhan se toki maailman suloisin pieni karvapeppu, ei sitä käy kiistäminen. Joskus vaan turhauttaa niin paljon... Ehkä meidän pitäisi Zeron kaa kokeilla rallitokoa, siinä sen ei tarvii ihan kamalasti possuilla, kun mä voin kehua koiraa välissä ja pitää kauheat bileet... 

Muutenkin on tällä hetkellä kamala kiire koulussa ja luulen, että saan mahahaavan ennen tenttiä. Mut onneks on aina pieni söpö karvakasa, joka lohduttaa hädän hetkellä. Ja onnea on ihana kämppis <3 
Hah, ehkä lopetan ennen sen syvempiä analyysejä. Teen tokoon treenisuunnitelman joku päivä, kun ehdin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti