keskiviikko 4. joulukuuta 2013

The War Games - eli hieman erilaiset hakutreenit

Olipas, hmm, seikkailuntäytteiset hakutreenit! Maailmankaikkeus selkeästi oli meitä vastaan, mutta mepä uhmattiin sitä ja treenattiin siitä huolimatta, nih!

Ajaessamme ekalle maastolle, jota olimme ajatelleet, huomasimme, että tien yli oli kaatunut puu. Ei toivoakaan, että pääsisi läpi, joten vaihdoimme suunnitelmat ja menimme toiseen maastoon. Noh, ehdimme treenata yhden koiran, kun yhtäkkiä alkoi kuulua huutoa keskilinjan alkupäästä. Ajattelin, et joku urpo koirankusettaja taas. Ehei lähellekään! Siellä oli koko lauma sotapoikia hampaisiin asti aseistautuneina leikkimässä sotaleikkejä. Sotapoikien pomo kohteliaasti vinkkas, että jos emme halua joutua keskelle tykistön pauketta, niin kannattaisi harkita häipymistä.

Jos mä olisin mies niin mä niin olisin liittynyt armeijaan! 

Hakuradalle on aikaisemmin eksynyt marjastajaa, sienestäjää, koirankusettajaa, tullimiestä ja poliiseja, mutta ei kyllä rykmentillinen sotilaita :D No, ei meiltä keinot lopu, pakkasimme tavarat ja läksimme kolmanteen maastoon. Ainoastaan todetaksemme, että siellä oli sotapoikien leiri pystyssä. Vihoviimeinen vaihtoehto oli kallioinen, liukas maasto, joka olikin vihreistä miehistä vapaa.

Vihdoin siis päästiin treenaamaan asti. Zermu teki saman treenin kuin viimeksi, eli etukulmiin suorat, kolmas oikealle etenevä ja vika suora. Viimeksi karvakasan reittivalinnat oli vähintäänkin mielenkiintoiset.

Mutta minäpä osaan kiivetä perse edellä kivelle! 

Zermu joutui hetken odottelemaan omaa vuoroaan, kun edellinen lopetti. Tää taisi tehdä sille hyvää, se keräsi kauheasti intoa ja lähti kuin tykin suusta ukolle. Nätti suora pisto ja löysi heti. Toka oli myös tosi hieno, tuntu et sai hajun molemmista ukoista jo heti keskilinjalta. Etenevällä se teki eka ihan räkäisen banaanin, irtos viisi metriä ennen ku kääntyi keskilinjan suuntaisesti. Kutsuin takas ja lähtetin uudelleen, nyt tosi hieno suora pisto ja eteni oikeaan suuntaan nätisti.

Vika ukko oli suora vasemmalle, lähetin itse hieman takaviistoon, siksi ei heti löytänyt. Mä olin lähtenyt jo kävelemään ja se juoks musta ohi, mä kutsuin sitä, Zero ei edes huomannut mua vaikka juoksi viisi metriä mun ohi! Sillä on kyllä maalimiesmotivaatio kohdallaan :) Zermua ei hämännyt puhdas maasto, emme jaksaneet uudelleen talloa aluetta. Nenä oli tosi hyvin auki ja koiruus pelitti hyvin.

Kiinnitin tänään huomiota suoriin lähetyksiin sekä äänenkäyttöön. Samantien kun olin lähettänyt, lähdin kävelemään reippaasti ja kun oletin, että se on suunnilleen takalinjalla, huusin sille kovaa hyvä. Viimeksi mä huusin niin hiljaa, ettei se edes kuullut, enkä lähtenyt kävelee heti. Nyt tuntu et se paljon paremmin hahmotti alueen ja mihin suuntaan pitää kääntyä, ei yrittänytkään kääntyä taaksepäin.

Kas noin! Täältä näkeekin paremmin! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti