sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Täydet sata pistettä ja rapiat

Zerppa teki tänään hömppädebyytin Vantaalla rallitokokisoissa :D

Itsehän en ollut koskaan edes avannutkaan rallitokon sääntökirjaa, joten rataantutustumisessa sitten vasta älysin, että tässähän mennään koira hihnassa. En tietenkään ollut sellaista koskaan treenannut ja fiksuna ihmisenä olin juuri ennen rataantutustumista iloisesti palkannut Zermua hihnalla... Viisaasti sitten kysyinkin tuomarilta, paljonko menee pisteitä, jos koira keksii palkata itsensä hihnalla... :D

Ajanotto tuli mulle kans ihan yllätyksenä, en ollut sisäistänyt että kyse on nimenomaan rallitokosta, joten mähän pidin iloisesti hengähdystaukoja perusasennoissa, enkä pitänyt mitään kiirettä... Ennen omaa vuoroa tajusin, että Zero oli unohtanut saksalaisen täyskäännöksen, joten pikapikaa sitten sitäkin muistuttelemaan. Välillä on kyllä vapauttavaa kisata ei niin tosikkomaisesti, kuten yleensä tokossa tehdään :)


Rata oli helppo ja lyhyt, eikä mulla yllättäen ollut edes vaikeuksia muistaa se. Ratapiirros julkaistaan jo ennen rataantutustumista, joten siinä vaiheessa on jo aika tarkka kuva radan kulusta. Olisipa agilityssäkin näin! Zermu teki kivasti ja iloisesti, eikä mitään yllätyksiä tullut, saksalainenkin meni oikein mallikkaasti. Tuloksena sata pistettä ja ensimmäinen sija neljästäkymmenestä koirakosta, jee, hyvä Zermu!
Zerppa on löytänyt lajinsa :) 

Suorituksen jälkeen kävin ulkokentällä kokeilemassa kierto-ohjattua neljällä hypyllä, kuten oon aikaisemmin visioinut. Ensinhän se tietty kovasti hyppeli esteitä, jouduin menee lähelle lähettämään ensin. Kun tajusi jutun, teki tosi nättejä takaakiertoja, eikä hämmentynyt hyppyrivistä.

Palautusta tein samalla tyylillä, ensin kiersi toisen hypyn, mutta tajusin sen toisella kerralla hienosti. Agilityssä ollaan tuota estehakuisuutta kuitenkin aika paljon treenattu, joten tää on varmaan sinänsä helppo juttu. Kun se vaan vielä oppis yhdistämään saman idean tokohyppyihin...Pari kokonaistakin kierto-ohjattua tehtiin, olivat tosi hienoja! Stopitkin toimivat erinomaisesti, se auttaa ihan hirveästi, että saa käyttää sekä ääntä että käsimerkkejä.

Lopuksi kokeilin pelkkää merkkiä, jonka takana oli putki kaarella. Tästä väännettiin hetki jos toinenkin, tää oli puupäälle suorastaan mahdotonta. Vaikka itse seisoin merkillä ja kädellä ohjasin sen, niin ampaisi putkeen silti. Ja vaikka se sit pari kertaa kiersikin merkille, se samantien palkkasi itsensä menemällä putkeen. Oivoih tuota koiraa...

Nojoo, mut ehkä voidaan tämän päivän perusteella sanoa, että toivo tokon suhteen ei ole vielä menetetty ja lisäksi matka kohti RTVA:ta alkaa än yy tee nyt... Nojaa, ainakin RTK1, jos ei muuta :D

Pyh, se vaan nukkuu, vaikka mun tekis mieli mennä uudestaan treenaamaan! :( 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti