Vuohitallin Kuutamosonaatti "Kiira"

Aika pyyhkiä melkein vuoden pölyt blogin päältä ja aktivoitua tälläkin rintamalla. Elämässä on tapahtunut viime vuoden huhtikuun jälkeen niin paljon, etten itsekään ole pysynyt kehityksessä mukana. Valmistuminen unelma-ammattiin, yhteenmuutto, kavereiden lähtö ympäri Suomea, uusi työ, toinen muutto puolen vuoden sisään täysin uudelle paikkakunnalle, uudet haasteet työrintamalla, uusi harrastus, kolmas muutto, (kohta) uusi auto ja nyt sitten se, joka kiinnostaa teitä kaikkein eniten, eli uusi pentupenneli!


Tämä tuli hirveän yllättäen, olinhan mä jo vuosia odottanut toiselta kasvattajalta pentua. Syitä on monia, miksi tähän päädyin, joita en jaksa nyt tähän selittää. Loppujen lopuksi se vain tuntui oikealta ratkaisulta juuri nyt, pentu tuntui siltä oikealta ja meillä tuntui synkkaavan heti. Vielä kun tajusin, että se on etäistä sukua Zerolle, niin päätös oli selvä.


Niinpä mulla on nyt jo melkein kolme viikkoa asunut maailman söpöin, kiltein, rasittavin ja sotkuisin karvapallo. Kiiran suvussa on sekä paimenkoiria että näyttelyfifejä, sen vanhemmat on ihan peruskoiria, ei mitään suuria titteleitä. Emä vaikuttaa perusbordercollielta, isästä tykkäsin erityisesti. Työnarkomaani, erinomainen keskittymiskyky, tulee loistavasti toimeen muiden koirien kanssa ja osaa myös rauhoittua tarvittaessa.

Kiira vaikutti pentueen reippaammalta ja aktiivisemmalta. Se on myös tosi äänekäs ja protestoi hyvin selkeästi, jos sen sulkee portin taakse tai häkkiin. Leikkiessä se haukkuu kovaan ääneen, jos sillä on liikaa virtaa ja lenkillä siitä lähtee sellaista epämääräistä mölinää, jos se ei mielestään pääse eteenpäin tarpeeksi lujaa. Mielestäni ääntely ei ole samanlaista hermovinkunaa kuin Zerolla, mutta asiaan on tulevaisuudessa puututtava treeneissä ihan heti, ettei tule isompaa ongelmaa.


Kiira täyttää huomenna jo 12 viikkoa ja saa ensimmäiset rokotukset. Lemmikkipassikin on jo odottamassa. Kylläpä nää kasvaa nopeasti.

12-viikkoinen Kiira osaa luoksetulon jo aika hyvin, lenkillä tulee jopa Zeroakin nopeammin. Istuminen onnistuu jo varmasti, paikallaan se pysyy ehkä just sen 2s. Kaukojen alkeita ollaan tehty ihan namilla jumppaamalla, se osaa jo seurata käsimerkkejä, mikä on iso edistys viikon takaiseen tilanteeseen. Maahanmenon se osaa jo melkein käskystä.



Lelujen tuominen käteen onnistuu jo aika hyvin, mutta noutokapulaa se pitää puruleluna. Sivulletulo onnistuu jo melko pienellä käsiavulla, asentojen suoruuteen on itse kiinnitettävä enemmän huomiota. Katsekontaktia tarjoaa tosi hyvin, siihen on erillinen käsky. Naksuttelun alkeita ollaan vähän kokeiltu, ei oikein vielä ymmärrä tarjoamista, vaan jää istumaan ja tuijottamaan pienillä, ruskeilla nappisilmillään.



Sosiaalistamista ollaan harjoiteltu aika ahkerasti, joskin mun sääntö "yksi uusi asia päivässä" ei ole oikein pitänytkään ensimmäisen viikon jälkeen. Ollaan kuitenkin treenattu junalla ja bussilla kulkemista, lenkkeilty Paimion keskustassa (:D) käyty ahkerasti eläinkaupoissa, Koivukylän sittarissa ja Tikkurilan matkakeskuksessa, vierailtu rallitokossa, kohta mennään aksakisoihin ja toki ollaan tutustuttu koiriin, hevosiin, hiihtäjiin, sauvakävelijöihin sun muihin liikkuviin olentoihin. Pyörän perään on pari kertaa meinannut  lähteä, siihen on kiinnitettävä huomiota.



11-viikkoinen Kiira oli 31cm korkea ja painaa 5,4kg.
12-viikkoinen Kiira on 32,5cm korkea ja painaa 5,8kg.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa