lauantai 25. marraskuuta 2017

Takaisin treenikentälle

Vihdoinkin päästiin tällä viikolla takaisin treenikentille! Kunto ei edelleenkään ole hyvä ja hengästyn edelleen hirveän helposti treeneissä ja lenkeillä. Riehuminen on rankkaa ja alkaa samantien yskittää ihan hirveästi. Nyt kun ei ole hallipaikkaa, treenaaminen on tosinaan vähän nihkeää, kun en arkisin näe päivänvaloa ollenkaan. Onneksi lähikoulu on aina välillä valaistu, en ole tosin keksinyt vielä sitä aikataulua... 

Yhteistreeneissä Kiki on ollut ihan kamala. Se ei ihan kerta kaikkiaan pysty keskittymään, pää pyörii ku pöllöllä ja se yrittää joka välissä karata. Sitä ei todellakaan voi edes kuvitella pitävänsä irti missään välissä enkä missään nimessä voi ottaa mitään irtoavia juttuja edes kentän toisessa päässä kaukana kaikista muista. Niinpä me ollaan treenattu vähän samoja juttuja joka kerta: sivulletuloa, seuraamista, kaukoja ja luoksetulon loppua.

Sivulletulo menee aika hyvin ja vauhdikaasti, mutta pitää kontaktia huonosti häiriössä. Tätä ollaan nyt aika paljon tehty, tähän asti tietysti kaukana muista.

Seuraaminen toimii huonosti häiriössä, tätä teen pääsääntöisesti namilla avustaen. Käännökset ohjaan itse jotenkin huonosti, koska mä en vaan osaa. Paikallaan käännöksissä se usein hypähtää hassusti tai korjaa kokonaan paikkaa, se ei vielä osaa riittävän hyvin kääntää takaosaansa pelkästään.

Kaukot onnistuu sinänsä ihan hyvin häiriössäkin, lähinnä m-i-m olen treenannut nyt. Pää pyörii aika paljon ja keskittyy huonosti, sen takia vaatii joskus avustusta, kun vaan unohtaa mitä oli tekemässä.

Luoksetulon loppu on aika hieno ja se toimii aika hyvin muidenkin koirien seurassa. Kiki pompsahtaa ylös kuin ammus ja nyt osaa hieman jopa vinosta suunnasta hypätä oikeaan paikkaan.

Liikkeestä maahan alkaa sujua jo aika hyvin. Lätsähtää hyvin maahan ilman apuja ja pysyy siellä suhteellisen hyvin, vaikka oma liike jatkuu. Itse seuraamisessa en ole tehnyt.

Keskiviikkona treenasin yksin koulun kentällä. Valot eivät olleet päällä, joten valo rajoittui hämäriin katuvaloihin kentän laidalla. Vieressä oli kasa metelöiviä teinejä, joista Kiki ei ottanut häiriötä.

Ruudun kasasin yhden valon alle, mutta ilmeisesti näkyi aika huonosti. Juoksi nätisti lelulle, mutta ei tuntunut ollenkaan  hahmottavan itse ruutua. Täytyy tehdä tätä uudestaan joku kerta kunnon valossa ja vähän kauempaa.

Seuraaminen ilman namiapuja meni jo ihan yllättävän hyvin. Ärsyttävää on, että sen pää tipahtaa samantien, kun annan namin, joten sellainen jatkuvuus on aika mahdotonta tällä hetkellä eikä seuraamisessa voi välipalkata, jos haluaisi tehdä pidemmän pätkän. Tosi ärsyttävää. Käännöksiin kiinnitettävä enemmän huomiota, koska ne ovat jotenkin vähän kömpelöt.

Liikkeestä istu: Alunperin ajattelin opettaa ensin rauhassa seisomisen ja maahanmenon, kunnes tajusin, että istumistahan tarvitaan jo heti BH-kokeessa, jonne olisi tarkoitus heti keväällä mennä. Oppi jo yhdessä treenissä aika hyvin, toki vielä avustaen. Pysyy suht hyvin, vaikka liike jatkuu ja olenkin treenannut samalla kertaa vähän sitä paikallaan istumistakin.

Eteenmeno: Oi, tämä sujui tosi hyvin pimeässäkin. Se ei nähnyt palloa kaukaa, mutta käytiin yhdessä viemässä se. Matkaa oli ehkä 20-30 metriä ja Kiki ampui kuin pieni, musta salama täysin suoraan eteenpäin kohti pientä, pinkkiä pehmopalloa. Jotenkin musta tuntuu, että tämä eteenmeno ei tule olemaan kovin iso murheenkryyni Kikin kanssa tai ei ainakaan pk-eteenmeno. Tokossa toki suunta on vielä vähän tarkempi, mutta tuskin ylivoimaista sekään. Korjauksia täytyy jossain vaiheessa miettiä, miten ne opettaisi. Niille en ole nyt uhrannut vielä ajatustakaan. Zerollehan opetin sivuttain kävelyn ja pakittamisen, mutta mikään niistä ei toiminut kauhean varmasti. Jos vaikka Kiiralle opettaisi ne vähän paremmin.

Sellaista tällä kertaa. Suurimmat haasteet on tosiaan nyt tällä hetkellä se sen häiriöherkkyys. Mä joudun tekemään kyllä vielä aivan sikana töitä, ennen kuin pystytään treenaamaan yhdessä muiden kanssa ja on erittäin pitkä matka vielä kisoihin. Tällainen turhauttaa, koska mun mielestä tämä on jotenkin täysin turhaa työtä, jonka olisi jollain vähän järkevämmällä koiralla voinut välttää. Noh, sillä  mennään, mikä on suotu. Itse liikkeethän se oppii varmasti nopeasti ja varmasti saataisiin ne suht nopeasti kisakuntoon. Nyt vaan keskitytään siihen häiriönsietoon, treenataan paljon muiden kanssa ja eri paikoissa. Liikkeet opetellaan nyt ihan erikseen.




1 kommentti:

  1. Toisaalta tollainen vilkas koira on näyttävä, kun saa kanavoitua vaan oikein. :) Suosittelen ensin häiriötreenit "käy siihen" asennossa ja kun tajuaa siinä luopumisen että pysyisi paikallaan niin sitten samaa sivulla. Ja alkuun sivulla tiheästi palkaten ja vapauttaenkin aina välissä. Avustajalta esim namin näyttämistä, maan taputtamista, istu/maahan käskyä, putkeen putkeen, liikehäiriötä.. Noilla saa tehtyä selväksi myös, että muualle katsominen ei ole toivottua vaan kannattaa pysyä kontaktissa.

    Toki alkuun kaikilla on vaikeaa kimppatreeneissä. Novaakaan en viime talvena uskaltanut pitää irti hallin kimppatreenissä ellei jotain yksittäistä juttua. Tehtiin helppoa ja hauskaa eikä saanut yhtään katsella muita. Autoon sitten välillä tai käy siihen- makuussa vapaalla.

    VastaaPoista