Projekti "Jälkikeppi" etenee

Koirat on eläneet hiljaiseloa, kun emäntä on ollut kauheassa flunssassa eikä mitään olla tehty viime torstain tottista lukuunottamatta. 

Keppiprojekti kuitenkin etenee pikkuhiljaa ja Kiki alkaa vähän jo ymmärtämään jutun juonen. Ollaan treenattu kotona ja omalla pihalla, vahvistettu nostamista ja palautusta. Seuraavaksi siirrytään joko tonne isommalle nurmikolle tai suoraan metsään. 

Tarkoitus olisi nyt hetkeksi saada kokonaan ajatus pois jäljestämisestä ja keskittyä keppien etsimiseen. Kun siirrytään keppien kanssa metsään olisi tarkoitus etsiä ainoastaan niitä keppejä. Jäljestämään se luultavasti ryhtyy joka tapauksessa ennen pitkää, kun se tajuaa, että jäljestämällä löytää varmiten kepille. 

Nyt olen tehnyt joko niin, että heitän kepin johonkin nurtsille ja Kiki etsii sen taikka niin, että kävelen  minijäljen ja jätän kepin maahan. Vähitellen pidennän tallottua matkaa, jolloin luulisi Kikin tosiaan automaattisesti alkavan jäljestämään. Tietysti tarvitsisi myös aikaa ottaa jossain vaiheessa mukaan, varmaan teen sitten niin, että Kiki näkee viennin, teen useita minijälkiä, pidetään pieni tauko ja mennään sitten hakemaan kepit pois. 

Jos näin saisin yhdistettyä jäljestämisen ja ennen kaikkea nostettua keppimotivaatiota, mun ei tarvitsisi laittaa jäljelle enää ollenkaan nameja. Näin säästyisi tosi paljon aikaa ja vaivaa tallomisessa ja voitais myös tehdä reilusti pidempiä jälkiä kuin nyt olen tehnyt. Mulla on nyt hyvä fiilis tämän suhteen. Kyllä me vielä saadaan tämä toimimaan! 

Seuraava asia, jota oikeastaan itse jäljestämisessä olisi pohdittava, on jana. Tätä en ole hirveästi tehnyt eikä Kiki hahmota sitä ollenkaan, kun kävellään yhdessä esimerkiksi suoraa polkua pitkin ja toistan että jälki, jälki. Jäljen nostamisen perusteisiin kaipaisin ehkä hieman ideoita, mistä ylipäätään lähteä liikkeelle. Mjoo. Semmottii mietteitä tänään.