Lomailua, kotimaamatkailua ja vähän treenejäkin
Lomalainen ilmoittautuu, hep! Viimeiset 2,5 viikkoa on mennyt reissussa, ensin pari viikkoa Ristiinassa mökillä ja sitten muutama päivä Savonlinnassa. Mitään ihmeempää ei olla treenattu, jälkeä ja tarkemmin sanoen keppiprojektia jonkin verran ja lisäksi vähäsen tunnaria.
Keppiruutua tehtiin useaan otteeseen ja tämä sujuu oikein hyvin - etsii innokkaasti ja ilahtuu kun löytää kepin. Kepin kanssa leikitään ja saa välillä myös muussata sen. Lisäksi olen käyttänyt lelun lisäksi toisinaan namiakin. Muutaman kerran tehtiin lyhyttä jälkipätkää, jossa vien kepin metsään ja Kiki näkee. Etäisyyttä ollaan kasvatettu muutaman treenin aikana. Nyt jäljesti tosi nätisti ja nosti kepit hyvin, kun oli yksi keppi kerrallaan metsässä. Voi olla, että kuumuuskin osalta aiheutti sen, ettei Kiki yksinkertaisesti jaksanut kaahata.
Seuraavaksi vein kaksi keppiä yhtaikaa metsään ja tästä ne ongelmat alkoikin. Hirveän helposti kävelee ensimmäisen kepin yli, kun on vaan niin kiire etsiä se toinen keppi. Tähän asti olen ignoorannut koko jutun ja ajatellut, että eipähän saa palkkaa tästä - tämä taktiikka ei toimi Kikillä oikein missään ja varsinkin jälki on sille palkka jo itsessään, joten eipä paljoa haittaa ajaa yli kepeistä.
Nyt olen alkanut uhmata kaikkia jälkioppaita ja toimia vastoin kaikkia ohjeita. En ihan kerta kaikkiaan nyt päästänyt Kikiä kepistä ohi, jäin seisomaan ja annoin sen etsiä keppiä (tai liinanmitan verran saatettiin mennä siitä ohi). Aluksi se oli hämillään, mutta alkoi tulla takaisinpäin ja nosti kepin. Kerran taisin ihan kutsua sen takaisin ja lähettää uudestaan. Yhdellä treenikerralla keppi sitten hukkui kokonaan, ei nostanut sitä kerta kaikkisesti. Etsin sitä kauhean voivottelun saattamana hetken ja lopetettiin sitten treeni siihen. Surkuttelin kepin puuttumista tovin ja Kiki näytti lähinnä suurelta kysymysmerkiltä. Katsotaan tekikö muistiinpanoja vai rikoinko mun hienon jälkikoiran lopullisesti.
Tunnaria oon tehnyt edelleen yhdellä kapulalla, piilottamalla se huolellisesti. Kerran kokeilin vierailla kapuloilla, ei reagoinut niihin mitenkään kun olivat riittävän kaukana. Erehtyin kuitenkin ahnehtimaan liikaa laittamalla kapula liian lähelle vääriä, jolloin nosteli kaikkia kapuloita vuorotellen. Pitää jatkaa yhden kapulan treenejä vielä tovin.
Tänään pitkästä aikaa tokoa, ohjelmassa seuraamista, noutoa/pitoa, kaukoja ja paikkamakuuta. Sattumoisin oli muitakin treenaamassa, mm. Kikin arkkivihollinen. Jätettiin heidät siis kaukaloon treenaamaan ja mentiin itse kentän toiseen päähän. Kikiä ei juurikaan häirinnyt toisten käskytykset ja hihkumiset, hyvin sekin on kyllä oppinut keskittymään.
Seuraaminen tosin oli hieman vajavaista, kontakti oli huonoa. Ei varsinaisesti vilkuillut ympärilleen, mutta katse tippui ärsyttävästi seuratessa. Vasemmalle käännös tosi hyvä, oikealle käännös liian löysä. Palkkasin tiukasti pari täyskäännöstä (oikealle) ja lisäksi keskityin ekstrahuolellisesti askeleisiin, niin alkoi sujumaan.
Pitoa lelun avulla, leikitin ja vaihdoin lelun kapulaan. Pitää näin hyvin. Sen sijaan heti kun itse nostaa kapulan maasta, se alkaa mälviä ja pureksia kapulaa todella ruman näköisiä, tulitikut vaan lentää joka suuntaan. Huomautin siitä aika napakasti ja otin kapulan pois, ei kuitenkaan tuntunut olevan asiasta moksistakaan. Kaukaa haettaessakin vauhti hidastuu, kun keskittyy enemmän pureskeluun. Pureskelu loppuu, kun juoksen vauhdilla pois ja hetsaan lelulla. Olen koittanut vahvistaa ihan pelkkää liikkumista kapula suussa siten, että annan sille kapulan ja lähden peruuttamaan, kierrätän tötsää tms. Nyt huomasin, että osaa pitää nätisti kapulaa, kun mä annan sille sen. Heti kun itse nostaa maasta, alkaa pureksiminen. Voi huokaus ja perkele sentään.
Kaukoista on tullut toinen ongelmakohta, tämä on ollut aikaisemminkin ongelma. Maasta istuminen ei vaan toimi, ei vaan kerta kaikkiaan. Se kävelee ylös, pomppii mutta jää puolitiehen taikka ei nouse ollenkaan vaan jää makaamaan. Käskyn noudattamatta jättämistä en sulata ollenkaan, siitä olen huomauttanut ihan tomerasti, että tämä ei ole vaihtoehto. Muista vaihtoehdoista totean, että oho ja tehdään uudestaan. Ei vaan jotenkin lähde sujumaan. Aina välillä tekee hyvin ja seuraavaksi taas huonosti. Eka nousu enimmäkseen vielä sujuu jotenkuten, mutta jos jatkan avo-tyyliin, niin seuraava nousu on huono tai jättää tekemättä kokonaan.
Paikallamakuuta itsekseni ensin kaksi minuuttia, sitten 3,5 minuuttia. Pää vähän kääntyi ja seuraili muiden treeniä, siitä huomautin, jos meni liian intensiivisesti ja kehuin, kun katsoi mua. Itse olin siis selkä koiraan päin. Tämä sentään alkaa sujua. Jälkimmäisellä laitoin pallon vähän matkan päähän kohteeksi, mietin pitäisikö tätä jalostaa vähän pidemmälle - olisi joku kohde, jota voi kyylätä ja suorituksen loputtua mennä palkalle.
Keppiruutua tehtiin useaan otteeseen ja tämä sujuu oikein hyvin - etsii innokkaasti ja ilahtuu kun löytää kepin. Kepin kanssa leikitään ja saa välillä myös muussata sen. Lisäksi olen käyttänyt lelun lisäksi toisinaan namiakin. Muutaman kerran tehtiin lyhyttä jälkipätkää, jossa vien kepin metsään ja Kiki näkee. Etäisyyttä ollaan kasvatettu muutaman treenin aikana. Nyt jäljesti tosi nätisti ja nosti kepit hyvin, kun oli yksi keppi kerrallaan metsässä. Voi olla, että kuumuuskin osalta aiheutti sen, ettei Kiki yksinkertaisesti jaksanut kaahata.
Seuraavaksi vein kaksi keppiä yhtaikaa metsään ja tästä ne ongelmat alkoikin. Hirveän helposti kävelee ensimmäisen kepin yli, kun on vaan niin kiire etsiä se toinen keppi. Tähän asti olen ignoorannut koko jutun ja ajatellut, että eipähän saa palkkaa tästä - tämä taktiikka ei toimi Kikillä oikein missään ja varsinkin jälki on sille palkka jo itsessään, joten eipä paljoa haittaa ajaa yli kepeistä.
Nyt olen alkanut uhmata kaikkia jälkioppaita ja toimia vastoin kaikkia ohjeita. En ihan kerta kaikkiaan nyt päästänyt Kikiä kepistä ohi, jäin seisomaan ja annoin sen etsiä keppiä (tai liinanmitan verran saatettiin mennä siitä ohi). Aluksi se oli hämillään, mutta alkoi tulla takaisinpäin ja nosti kepin. Kerran taisin ihan kutsua sen takaisin ja lähettää uudestaan. Yhdellä treenikerralla keppi sitten hukkui kokonaan, ei nostanut sitä kerta kaikkisesti. Etsin sitä kauhean voivottelun saattamana hetken ja lopetettiin sitten treeni siihen. Surkuttelin kepin puuttumista tovin ja Kiki näytti lähinnä suurelta kysymysmerkiltä. Katsotaan tekikö muistiinpanoja vai rikoinko mun hienon jälkikoiran lopullisesti.
Tunnaria oon tehnyt edelleen yhdellä kapulalla, piilottamalla se huolellisesti. Kerran kokeilin vierailla kapuloilla, ei reagoinut niihin mitenkään kun olivat riittävän kaukana. Erehtyin kuitenkin ahnehtimaan liikaa laittamalla kapula liian lähelle vääriä, jolloin nosteli kaikkia kapuloita vuorotellen. Pitää jatkaa yhden kapulan treenejä vielä tovin.
Tänään pitkästä aikaa tokoa, ohjelmassa seuraamista, noutoa/pitoa, kaukoja ja paikkamakuuta. Sattumoisin oli muitakin treenaamassa, mm. Kikin arkkivihollinen. Jätettiin heidät siis kaukaloon treenaamaan ja mentiin itse kentän toiseen päähän. Kikiä ei juurikaan häirinnyt toisten käskytykset ja hihkumiset, hyvin sekin on kyllä oppinut keskittymään.
Seuraaminen tosin oli hieman vajavaista, kontakti oli huonoa. Ei varsinaisesti vilkuillut ympärilleen, mutta katse tippui ärsyttävästi seuratessa. Vasemmalle käännös tosi hyvä, oikealle käännös liian löysä. Palkkasin tiukasti pari täyskäännöstä (oikealle) ja lisäksi keskityin ekstrahuolellisesti askeleisiin, niin alkoi sujumaan.
Pitoa lelun avulla, leikitin ja vaihdoin lelun kapulaan. Pitää näin hyvin. Sen sijaan heti kun itse nostaa kapulan maasta, se alkaa mälviä ja pureksia kapulaa todella ruman näköisiä, tulitikut vaan lentää joka suuntaan. Huomautin siitä aika napakasti ja otin kapulan pois, ei kuitenkaan tuntunut olevan asiasta moksistakaan. Kaukaa haettaessakin vauhti hidastuu, kun keskittyy enemmän pureskeluun. Pureskelu loppuu, kun juoksen vauhdilla pois ja hetsaan lelulla. Olen koittanut vahvistaa ihan pelkkää liikkumista kapula suussa siten, että annan sille kapulan ja lähden peruuttamaan, kierrätän tötsää tms. Nyt huomasin, että osaa pitää nätisti kapulaa, kun mä annan sille sen. Heti kun itse nostaa maasta, alkaa pureksiminen. Voi huokaus ja perkele sentään.
Kaukoista on tullut toinen ongelmakohta, tämä on ollut aikaisemminkin ongelma. Maasta istuminen ei vaan toimi, ei vaan kerta kaikkiaan. Se kävelee ylös, pomppii mutta jää puolitiehen taikka ei nouse ollenkaan vaan jää makaamaan. Käskyn noudattamatta jättämistä en sulata ollenkaan, siitä olen huomauttanut ihan tomerasti, että tämä ei ole vaihtoehto. Muista vaihtoehdoista totean, että oho ja tehdään uudestaan. Ei vaan jotenkin lähde sujumaan. Aina välillä tekee hyvin ja seuraavaksi taas huonosti. Eka nousu enimmäkseen vielä sujuu jotenkuten, mutta jos jatkan avo-tyyliin, niin seuraava nousu on huono tai jättää tekemättä kokonaan.
Paikallamakuuta itsekseni ensin kaksi minuuttia, sitten 3,5 minuuttia. Pää vähän kääntyi ja seuraili muiden treeniä, siitä huomautin, jos meni liian intensiivisesti ja kehuin, kun katsoi mua. Itse olin siis selkä koiraan päin. Tämä sentään alkaa sujua. Jälkimmäisellä laitoin pallon vähän matkan päähän kohteeksi, mietin pitäisikö tätä jalostaa vähän pidemmälle - olisi joku kohde, jota voi kyylätä ja suorituksen loputtua mennä palkalle.
 |
| Zerppaeläin tykkäsi mökkeilystä |
 |
| Vastahakoinen malli poseeraa hiekkaveistoksilla Savonlinnan jossain pikkukylässä |
Kommentit
Lähetä kommentti