Heinäkuun Sirketokot

Saatiin taas hyvät neuvot just niihin juttuihin, mitä ollaan tässä pohdittu.

Seuraamisen käännökset

Täyskäännös on ollut liian löysä ja mikään ei ole oikein auttanut. Toistaiseksi olen tokossa tehnyt oikealle ja tätä tehtiin tänään siis pääosin. Olen tehnyt namilla ohjaamalla, naksuttelemalla, juoksemalla pakoon ja kaikkea mahdollista. Tähän oli hyvin yksinkertainen ratkaisu, mun askeleet kuntoon. Mun käännös on jotenkin loiva ja epämääräinen, joten koira ei tiedä yhtään, mihin mennään. Sen sijaan Sirke neuvoi niin, että koiran puoleinen jalka kääntyy 90-asteen kulmassa ja kroppa sen mukana. Katse samalla jo menosuuntaan, oikea jalka seuraa mukana vasemman viereen menosuuntaan. Tällä tavalla koiran puoleinen jalka pysyy paikallaan koko täyskäännöksen ja koira tietää vartalon liikkeestä, minne ollaan menossa.

Oikealle kääntyminen menee samalla idealla, mutta oikean puoleinen jalka ei tietenkään siirry tulosuuntaan vaan 90 asteen kulmassa. Itse asiassa nyt kun mietin, niin tällä tavallahan koira voi opetella erottamaan täyskäännöksen 90 asteen käännöksestä - täyskäännöksessä oikea jalka siirtyy vasemman viereen, muussa tapauksessa se siirtyy jo vasemman eteen ja liike jatkuu.

Vasemmalle käännöksessä oikeastaan sama idea, koiranpuoleinen jalka kääntyy poikittain ja oikea sirtyy vasemman eteen menosuuntaan. Vasemmalle täyskäännös jäi väliin, mutta edellisten perusteella tekisin sen siis niin, että oikea jalka siirtyisi oikean viereen ja oikea ottaa ns. liikkeelle lähtevän askeleen.

Ihan oma ongelmansa vasemmalle käännöksissä on se perseen käyttö. Itse liikun liikaa sivulle ja kierrän itse koiraa, kun tarkoitus olisi kääntyä paikallaan ja koira hilaa perseensä sivulle. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. Kädellä ohjaamalla tämä onnistuu, täytyy olla vaan tarkkana, että käsi pysyy koko ajan suurin piirtein mun polven kohdalla. Koiraa käännetään pitämällä käsi sen leuan alla ja siitä käännetään. Etutassut pysyvät paikallaan ja takajalat liikkuvat sivusuuntaan. Tämä oli mulle jostain syystä tosi vaikeaa...

Näistä käännöksistä pitää joku päivä tehdä joku videokooste tms. mistä nämä jalkaliikkeet näkyy. Samoin pitää pohtia, miten sitten on järkevintä tehdä 270 ja 360 asteen käännökset. Täysin oma juttunsa on sitten puolestaan oikealla puolelle seuraaminen, tässä tapauksessa on varmaan loogisinta tehdä käännökset peilikuvana, eli koiran puoleinen jalka on tässä tapauksessa oikea jne. Tämä vaatii lähinnä itseltä vähän koordinaatiota ja ajatustyötä. Toistaiseksi olen tehnyt käännökset samalla tavalla riippumatta siitä, onko koira oikealla vai vasemmalla ja sehän ainakin osittain ehkä selittää sen, miksi Zero ei osaa niitä kovin hyvin.

Kikin täyskäännös (oikealle) oli ihan sikahyvä Sirken tavalla tehtynä. Toinen vinkki oli tämä sama, mutta naksuttaa just ennen täyskäännöstä ja palkkaa käännöksen jälkeen. Tällä tavalla käännöksestä tulee vielä tiiviimpi ja koira seuraa hyvin mukana. Tuntui tosi hienolta, vaikka en tietenkään kunnolla koiraa nåhnytkään, kun katse on eteenpäin. Ihanaa, kun tämä ikuisuusongelma ratkesi näin helpolla :)

Kesäilta Ristiinassa <3

Noudon pito 

Toinen ikuisuusongelma on ollut pidon opettelu ja kapulan mälvääminen, johon saatiin jo edelliseltä Sirken treeneistä loistavia vinkkejä. Ollaan edetty paljon, mutta edelleen ongelmana se saamarin pito, mälvii ja pyörittelee kapulaa.

Nosto: Tätä tosiaan ollaan tehty niin, että kapula on maassa ja leikitän koiraa. Sitten irrotan koiran lelusta ja käsken noutamaan, samalla jes/naksu ja leikki jatkuu. Tämä on auttanut kapulan mälväämiseen ihan sikahyvin. Pikkuhiljaa on tarkoitus pidentää matkaa ennen vapautusta. Tästä en ole vaan oikein päässyt eteenpäin ja Sirke sanoi, että teen sitä vähän turhan lyhyeltä etäisyydeltä, tarkoitus on tehdä huomattavasti kauempaa, esim. 10-20m ja koira juoksee täysiä ohjaajan ja kapulan väliä. Nosto on täysin erilainen, jos koiralla on paljon vauhtia. Tällä jatketaan nyt sitä nostoa ja varsinaista noutoa.

Pito: Tätä olen tehnyt joko kapulalla tai laipattomalla semmosella varrella. Ongelma lähinnä, että Kiki pistää leikiksi ja repii kapulaa täysiä, eikä se siten oikein toimi varsinaisesti siihen pitoon. Ideana tässä on vetää kapulaa nimenomaan sivulle, eikä koirasta poispäin. Mä pidän kapulaa turhan kaukana ja yritän liikaa vetää itseäni kohti. Lelu ja kapula voivat olla ihan vierekkäin mun edessä ja koiran pitää vaihtaa lelu kapulaan sujuvasti. Pieni veto sivullepäin riittää ja heti jes ja palkka perään. Luulen että saan täten myös muutenkin säpäkkyyttä itse pitoon, jotta saisin tulevaisuudessa opetettua myös sen eteentulon kapulalle, mistä kirjoittelin joskus viime kerta (koira maassa mun edessä ja nousee kapulaan kiinni).



Paikallaolo 

Ikuisuusongelma tämäkin, paljonkohan mekin ollaan tämän kanssa painittu. Nykyään pysyy jo ihan kohtalaisesti vähän aikaa ja kestää tarvittaessa melko suuriakin häiriöitä, joita Sennin treeneissä ollaan treenattu. Sen sijaan, kun mitään ei tapahdu ja minulta ei tule mitään palautetta, niin se menee ihan passiiviseksi ja lähtee vaan pokkana kaikessa rauhassa laahustamaan. Aivan superärsyttävää eikä siihen ole auttanut oikein mikään. Jotenkin sen ilmeestäkin näkee, että se ei ole töissä eikä edes muista, miksi makaa paikallaan.

Tähän on hyvä keino aloittaa häiriköinti vasta, kun koira on maannut hetken paikallaan. Nuorella koiralla nyt muutenkin on lyhyt muisti ja unohtaa pian, mitä oltiin tekemässä. 5-10 sekuntia on jo hyvä aika, sitten heittää esim. noutokapulan tai heittelee nameja ympäriinsä. Kikille tämä oli ihan supervaikeaa, meni lankaan pariin otteeseen ihan kunnolla, sen jälkeen nousi ylös ja lopulta pysyi. Tätä täytyy ehdottomasti jatkaa. Periaatteessa mitä pahempia häiriöitä ottaa heti alkuun, sitä varmemmin koiralle saa perille jutun idean.

Zerppaeläin on tehnyt ahkerasti rallitokoa 

Häiriötreenit

Hyppyä ja liikkeestä maahanmenoa pareittain vastakkaisiin suuntiin. Tämä oli selkeästi vaikeaa, mutta toimi aivan yllättävän hyvin, super-Kiki!

Ruutua yleisöä ja muita koiria kohti, tämän luulin olevan misson impossible, mutta toimi ihan loistavasti! Tehtiin totta kai lelun kanssa, koska se muuta ei vielä osaa, mutta ai että, hyvä pikkukiki!

Paikallaoloa ihan ryhmässä, tässä ei ongelmaa.

Yleistä

Kikin riehumiseen ei yhtään auta se, että pidän sitä paikallaan ja se saa riekkua. Sen pitää osata hillitä itsensä, joten reilusti vaan hihnan päästä kiinni ja napakasti palauttaa sen paikalleen, jos yrittää lähteä. Oli hauska nähdä, miten se tehosi Kikiin heti, ei yrittänytkään enää karata juoksevien koirien luokse. Olen ollut aivan liian kiltti, taas kerran. Huoh. Koiran koulutuksessa oma pää on ehdottomasti se kaikkein vaikeinta...

Mulla on nyt kuulkaa taas uskoa tulevaisuuteen, kyllä Kiki vielä virallisiin kisoihin pääsee ja eiköhän me päästä valiojahtiinkin vielä jonain kauniina päivänä! Se on mennyt ihan huimasti eteenpäin, kun vertaa vaikkapa viime syksyn tilanteeseen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa