Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty...

Pitkästä aikaa tehtiin Kikin kanssa jälkeä. Niin, tai ainakin yritettiin. Ihan putkeen ei tänään mennyt ja nyt mulla on toivottoman paska koiranomistajafiilis.

Hieno suunnitelma oli olemassa:

Tarkoitus oli tehdä erityisesti kulmia, koska ne vaativat vielä hieman hiomista. Ensin pelkkä suora, josta palkka. Sen jälkeen suunnittelin jatkon niin, että nostetaan uudestaan jälki, koska myös tämä on ollut tosi vaikeaa. Kolme kulmaa, joiden jälkeen aika pian palkka ja lopuksi lyhyehkö suora. 

Mjoo, toteutus oli tarina erikseen. Alku meni oikein hyvin, tosi nättiä jäljestämistä, tosi rauhallisesti ja varmasti eteni, mulla oli jäljellä purkki (hieman piilossa) ja esine/keppi. Pysähtyi selkeästi ja kääntyi katsomaan mua. Kunnon palkka ja nyt myös leikki hyvin namipalkan jälkeen sekä osasi hetkeksi rauhoittua maahan ennen jatkoa. 

Joku muu oli ilmeisesti vetänyt jo aiemmin jäljen samaan maastoon, mikä vähän sekoitti suunnitelmat. Ensimmäinen ylitys meni täysin ongelmitta. Kiki tarkisti sen noin 10 metrin matkalta ja jatkoi omalla jäljellä varmasti. Toisella kerralla oli selkeästi vaikeampaa, pyöri hetken ja vaihtoi sitten harhajäljelle. Koska en ollut merkannut jälkeä riittävän tiheään ja harha kulki osittain samaan suuntaan oman kanssa, en ollut ihan perillä, missä vaiheessa vaihto tapahtui. 

Edettiin harhalla siihen asti, että törmättiin oman jäljen keskiosaan, johon Kiki taas sujuvasti vaihtoi ja lähti seuraamaan takajälkeä. Tämän tunnistin parin liinanmitan jälkeen ja tajusin, että nyt ollaan pahemman kerran ristissä. Jossain vaiheessa siinä sekoillessa Kiki ilmaisi loppuesineen, josta palkka. 

Tajusin jo jälkeä tallatessa, että menin tosi läheltä omaa jälkeä, mutta käännyin mielestäni sen verran, että ei pitäisi mennä ristiin. Noh, kävelin takaisin sinne, missä uskoin meidän hukanneen jäljen ja hetken verran näytti siltä, että Kiki nostikin taas oikean jäljen. Todellisuudessa kulkureitit taisi mennä ristiin ja Kiki lähti seuraamaan oman jäljen loppuosaa. Tässä vaiheessa totesin, että nyt ollaan aivan totaalisen hukassa ja päätin keskeyttää jäljestämisen. 

 Päätin hakea merkit ja esineet pois, kävelin taas harhaan, mistä johtuu tuo silmukka kuvassa ylä-oikealla. Hetken päästä löysin jäljen ja Kiki nostikin sen sujuvasti. Hetken päästä löytyi taas esine, josta superpalkka. Päästin liinan irti ja lähdettin kävelemään poispäin, joskin Kiki hetken vielä jatkoi jäljestämistä. Annoin jatkaa, jospa se noistaisi vielä viimeisen (tai siis neljännen) esineen (kepin), mutta meni siitä ohi. Kikin on tosi vaikea lopettaa treeni, se aina jää jäljestysmoodiin, vaikka kuinka yritän sitä leikittää ja irrottaa liinasta jne.

Jotain muutakin siellä jäljellä oli luultavasti tuolla puolivälissä tapahtunut, koska yksi purkki oli siirretty, yksi esine puuttui kokonaan ja yksi merkki oli vaihtanut paikkaa. Kaikkea ei siis voi laittaa mun eikä varsinkaan Kikin piikkiin. Se on päinvastoin uskomaton eläin, se jatkoi sinnikkäästi jäljestämistä eikä lakannut yrittämästä missään välissä.

Asioita, joita selkeästi pitää treenata enemmän:
- Jäljen nosto: tässä se on aika huono vielä. Voisi seuraavalla kerralla kokeilla ihan pelkästään janatreenin.
- Ilmaisu: on hyvällä mallilla ja se selkeästi reagoi, mutta toivoisin ehkä vähän enemmän, kuin pelkästään pysähtymisen ja epämääräisen sivuille ja taakse vilkuilun. Hirveän helposti nimittäin se saattaa siitä lähteä jatkamaan, jos en heti reagoi ja ala kehumaan.
- Harhajälki: Tätä täytyisi ihan erikseen täysin kontrolloidussa ympäristössä treenata ihan erikseen ja niin, että merkkaa ihan kunnolla molemmat jäljet.

Seuraavilla jäljillä:
- SportsTracker jo tallausvaiheessa, paljon tarkempi paikannus kuin google mapsissa
- Maanmittauslaitoksen kartat voisi tulostaa mukaan, saa paremman käsityksen maastosta
- Enemmän merkkejä riittävän tiheään, ettei jäljen kulku jää epäselväksi
- Huivi päähän ja punkkiaineet itsellekin
- Juomapullo mukaan koirulle

Juuh. Elikkäs sellaisia tällä kertaa. Kiitti ja kuitti.