torstai 20. huhtikuuta 2017

Kiki 5kk - pohdintoja agilityn kontakteista

Pienestä pennusta on tosiaan kuoriutunut jo iso teinikoira. Varsinaista teini-ikää sillä ei ole toistaiseksi näkyvissä, yhtä tuhma ja kamala se on kuin aina ennenkin :D

Agility

Meidän pentuagilitykurssi loppui perjantaina ja saatiin siellä hyvät eväät jatkaa. Yhteistyö on jo huomattavasti parempi, Kiki leikkii kivemmin kuin aikaisemmin eikä  karkaile enää niin paljon treenin aikana, vaikka toki harmittaa vähän, että missasin puolet kurssikerroista. Mulla on myös hieman uusia ajatuksia esimerkiksi kontaktien suhteen.

Esteistä ollaan kokeiltu hyppyjä ja vauvaputkea, kepit ja kontaktit on vielä menemättä. Estehakuisuus on vielä täysin alkutekijöissään, nyt täytyy vaan palkata paljon eteenpäin aluksi. Sain myös ohjeen vahvistaa ihan sitä esteen hakemista naksuttimella ja lelulla, samaan tapaan kuin olen vahvistanut tokossa ruudun hakemista. Tätä täytyy kokeilla heti, kun saadaan ensin muuten eteenmenoa vahvistettua. Eteenmeno toimii toistaiseksi huonosti myös ihan tokossa ilman  esteitä.

Ohjauksia ei olla myöskään kauheasti ehditty ottamaan. Takaakiertoa olen treenannut aika paljon metsässä ja se alkaa toimia jo aika hyvin. Mä olen nyt käyttänyt kahta eri käskyä riippuen kummalta puolelta este mennäään - vasemmalta kierrä ja oikealta takaa. Tuntuu, että se ei toistaiseksi osaa erottaa noita kahta, menee vähän miten sattuu. Mä myös meinaan sekoittaa ne käskyt ja unohdan kumpi oli kumpi - tätä jo alkunperinkin vähän pelkäsin ja voi olla, etten tule koskaan oppimaankaan. En ole esim. tokossa vieläkään oppinut kunnolla erottamaan vasenta ja oikeaa tässä lähes 15 harrastusvuoden aikana...

Takaakierron yhteydessä olen vaivihkaa ottanut mukaan valsseja ja persjättöjä, ne eivät tunnu tuottavan ongelmia Kikille. Parhaimmillaan Kiki menee nyt neljä puuta sujuvasti. Eteenpäinpyrkimistä pitää vahvistaa vielä, se ei irtoa kovin kaukaa ja tuijottaa mua paljon, saattaa esim. kahden puun välillä hyppiä päin ja puraista hihasta tai lahkeesta.

Kontakteja olen pohtinut paljon. Mun kaikki edelliset koirat on tehneet pysäytyskontaktit kosketusalustalla ja olen kokenut tämän hyväksi tavaksi opettaa. Kimin kontaktit eivät olleet kovin toimivat, koska en alunperinkään osannut opettaa sitä riittävän hyväksi, Zerolla taas ne toimi mielestäni aika varmasti. Nopeammat ne tietysti voisivat olla. Juoksukontaktit  eivät mun käsityksen mukaan ole hirveän varmat, ainakaan mä en ole vielä nähnyt sitä täysin varmaa koiraa tässä. Mua arvelluttaa myös se, miten mä ehdin ohjauksiin mukaan, kun Kiki ei muutenkaan ole mikään laama. Hyvä pointti oli kuitenkin se,  että jos Kiki kerran muutenkin on tuhma, niin miten se kisatilanteessa malttaa oikeasti pysähtyä ja voisiko pysäytyskontakteista tulla vielä iso ongelma. Hirveän työn takana ne hienot juoksukontaktit on, mutta on totta, että Kikin tapauksessa pysäytyskontaktit voi olla kivinen tie myös.

Mitä olen nyt sen juoksua seurannut, se osaa kyllä juosta matalana jalat erillään. Toki se tekee paljon sellaista pentupupuloikkaa, mutta se nyt varmasti on pennulle tyypillistä. Lelun asettelulla myös voi vaikuttaa siihen eli ei laita sitä liian lähelle kontaktia. Mä hankin nyt sellaisen maton, joka on just sen alastulon kokoinen. Ensin opetetaan pentu juoksemaan lelulle, aluksi voi olla esim. siivekkeet ohjaamassa juoksua, mutta niistä kannattaa opettaa pian pois. Lelu on vähintään 5m päässä. Vähitellen voi ottaa mukaan omaa liikettä, juostaan eri kohdissa jne. Seuraavaksi häivytetään palkka, tähän sain ohjeen käyttää jonkinlaista palkkapurkkia/-astiaa, joka on maailman siistein ja jossa yleensä on palkka. Koira juoksee sinne ja palkka heitetään perässä. Tässä käytetään naksutinta, jolla palkataan vain jos jalka osuu kontaktille. Pikkuhiljaa palkka-astiakin häivytetään pois ja koira juoksee vain eteenpäin ja palkka lentää perässä. Matto vaihdetaan sitten alastuloon, joka on aluksi maassa. Hitaasti alastuloa nostetaan ylemmäs ja ylemmäs, koiraa siirretään kauemmas ja kauemmas, kunnes lopulta ollaan isossa puomissa. Kriteeri voidaan nostaa pikkuhiljaa siten, että tietyn jalan pitää osua tiettyyn kohtaan tms. Tämä riippuu hieman koiran fysiikasta ja tavasta juosta. Videokamera on hyvä apuväline tässä. Kuulostaa teoriassa helpolta, mutta ei sitä varmasti ole käytännössä :D

Keinuakin olen miettinyt ja paras tapa varmastikin on juosta täysillä loppuun ja odottaa siellä. Mikään muu tapa ei ole mielestäni järkevä eikä turvallinen. Sinänsä se takaperin opetettu keinu, että koira takajaloilla työntää keinua alaspäin näyttää kisoissa magealta, mutta on kyllä sen verran hasardi, etten viitsisi sellaista opettaa. Kiki on muutenkin höyrypää, niin en haluaisi ottaa ylimääräisiä riskejä.

Joka tapauksessa meillä ei ole vielä kiire tämän kanssa, koska joka tapauksessa juoksu muuttuu vielä pennun kasvaessa. Muutenkin haluan odottaa, että se varttuu ja luusto kypsyy ensin rauhassa. Parin kuukauden päästä on aika ottaa välikuvat ocd:n varalta, sen jälkeen uskaltaa ehkä jo enemmän miettiä tällaisia asioita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti