lauantai 14. huhtikuuta 2018

Motivaatio potenssiin kymmenen

Olipa huikeat treenit takana! Mahtava fiilis ja pitkästä aikaa tuntuu, että hitto vie, kyllä me universumille vielä näytetään, mistä tämä kaksikko on tehty! Näemmä mennyt taas kuukausi ilman päivityksiä, johan nyt. Treenattu ollaan epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta kunnon tokotreenaaminen on ollut hankalaa liukkauden ja lumen takia. Motivaatiota on syönyt myös rankka ajanjakso muussa elämässä, eikä ole kerta kaikkiaan jaksanut ja kyennyt edes ajattelemaan treenaamista. Aurinko on kuitenkin alkanut taas paistaa ja nyt aletaan ihan tosissaan panostamaan treenaamiseen.

Unelmoiva  Kiki 
Vekoran tokovalmennusryhmä aloitti tänään toden teolla treenaamisen Sirken ekoilla treeneillä. Liikkeinä halusin tehdä liikkeestä istumisen, luoksetuloa ja kaukoja.

Istumista en ole oikein osannut opettaa järkevästi. Tällä hetkellä liikkeenä jotenkin tahmea, koska Kiki pysähtyy ensin, hilaa etuosan taakse ja sitten vasta laittaa pepun maahan. Mä haluaisin muuttaa tekniikaa niin, että Kiki hilaa pepun etujalkojen eteen samalla, kun etujalkojen liike pysähtyy. Sirkellä oli oikeastaan kaksi ehdotusta. Ensimmäinen on oikeastaan sama kuin luoksetulossa, eli koira on maassa ja hypähtää kädessä namiin, käsi on siinä etutassujen kohdalla. Täten koira automaattisesti iskee perseen eteenpäin sen sijaan, että siirtäisi painon taakse. Toinen tapa on opettaa liikkeet pompun kautta. Tähän joku ihan erillinen käsky, jota voi myös muihin jääveihin käyttää. Koiran on tarkoitus pomppia etujaloillaan ilmaan ja siitä tömähtää suoraan maahan/seisomaan/istumaan. Tämä jollain tavalla toimii myös kuuntelutreeninä ja koiran on ehkä tulevaisuudessa helpompi erotella jäävit. Koiralle annetaan aluksi ensin hyppäämiskäsky ja koiran ollessa ilmassa annetaan jäävien käsky. Mun täytyy ylipäätään keksiä istumiseen uusi käsky, koska "istu" tarkoittaa sitä, että hinataan etujalat perseen luokse...

Yks mun lempikuvista Zerpasta <3 

Luoksetulossa me ei olla nyt vaan jotenkin edetty. Se pompahtaa hienosti oikeaan asentoon maasta  mun edessä, mutta olen koittanut lisätä etäisyyttä, niin joko se on julmetun hidas tai sitten se tulee luokse lujaa eikä tiedä mitä tehdä. Tässä täytyy tehdä niin, että kun asento toimii hyvin ihan edestä, otetaan puolen metrin verran etäisyyttä, jolloin koiralle pakostakin tulee jonkin sortin laukkapomppuaskel. Kun tämä toimii hyvin, lisätään etäisyyttä suoraan ihan kunnolla, koiran on saatava ihan kunnon vauhti. Hyvin näytti toimivan, tuli hyvällä vauhdilla luokse. Parhaiten toimii niin, jos joku pitää kiinni, mä näytän ensin kädellä oikean paikan ja sitten sanon pelkän käskyn.

Mun sosiaalinen palkka on tosin nyt mennyt siihen, että se jo ennakoi sitä mua vasten hyppäämistä ja saattaa hypätä suoraan päin istumatta välillä. Mun täytyy olla nopeampi palkaamisessa, palkata ensin rauhassa namilla ja sitten vasta vapauttaa. Palkattaessa on parasta  kuitenkin palkata ylöspäin, koska me halutaan koiran nenä katsomaan ylöspäin.

Hullu-Kiki
Vinot luoksetulot on ollut mulle kans murheenkryyni. Siinä ohjataan ensinnäkin kädellä, sormet  peittää namin, jotta koira ei saa sitä vinosta suunnasta. Kiki tosin tuossa tapauksessa vääntää vaan pään vinoon, eikä käännä takaosaa ollenkaan. Pelkästään takaosan liikkeestä kannattaisi palkata niin, että käännyn itse poispäin koirasta ja palkkaan liikkeestä, nimenomaan liikkeestä, ennen kuin koira  ehtii istahtaa. Tässä täytyy vielä muistaa, että itse pyörin paikallaan, en kierrä koiraa. Tätä täytyy  kokeilla rauhassa kotona olohuoneessa naksun kanssa.

Kaukoissa mua häiritsee kovasti se, että i-s-i -vaihdoissa paino ei siirry riittävästi taakse ja sen vuoksi vaihdot on helposti epäpuhtaat. Tässäkin olisi oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Namilla  kokeiltiin sitä, että nami käteen ja lähelle nenää, sanotaan luopumiskäsky ja koiran alaselkää tuijottaessa näkyy, kun koira siirtää painoa. Mielestäni tämä ei toiminut erityisen hyvin, koska Kiki on opetettu ottamaan  kontakti tässä kohtaa. Kiki ei väistänyt namia taaksepäin, vaan yksinkertaisesti käänsi päätä niin, että katsekontakti onnistui. Se lihapullan sohiminen naamaan ei oikein saanut aikaan toivottua reaktiota. Mulla on vähän sellainen olo, että tämä voi olla just sellainen juttu, joka alkaa ahdistaa sitä jossain vaiheessa, vähän sama kuin se hihnasta kiskominen seisomisessa, mitä tehtiin joskus syksyllä.

Pompun kautta saisi tuotakin vaihtoa toimimaan sujuvammin ja kenties myös saisi vähän sitä räväkkyyttä. Pomppiessa on selvää, että painon on pakko siirtyä, jotta etutassut nousee maasta... Samaa voisi käyttää myös s-m-s -vaihdoissa. I-M-I olen tätä jo käyttänytkin, en tiedä, miksi en ole tätä aiemmin tullut ajatelleeksi...

Seuraamiseen sain toiselta koirakolta idean, jota täytyy huomenna kokeilla. Ongelmana oli heillä kontaktin tippuminen liikkeelle lähtiessä. Ratkaisuna näytti hyvin toimivan se, että pyydetään koira sivulle, sitten jes ja seuraa ja mennään liikkeelle. Täytyy testaa toimisiko tämä meidän jumitukseen. Nyt eteneminen jotenkin tyssää siihen viiteen askeleeseen. Siihen asti on tosi nättiä, mutta sen jälkeen tippuu kontakti ja koira laahustaa puol metriä perässä, todella outoa ja täysin Kikille epätyypillistä  tuommoinen laahustaminen, mä en ymmärrä mikä sen ongelma on. Jospa tämä hieman auttaisi asiaa.

Mitään ihmeellistä ei olla muuten tehty, treenaamassa käyty silloin tällöin ja kotona tehty vartalonhallintaa ja tokoa sen verran mitä pystyy. Onneksi pääsee taas ulos <3

Zerpalla oli mukavaa mökillä

Aksassa tuntuu, että edetään ihan hirveän hitaasti. Suora eteneminen mun rinnalla on se isoin haaste ja mielestäni vähän huonosti ollaan saatu siihen vinkkejä. Muuten irtoamisessa ei ole mitään ongelmaa ja Kiki menee todella hienosti vaikka hallin toiseen päähän, kunhan itse olen paikallaan. Tasamaalla olen nyt tehnyt niitä lelulle irtoamisia ja käännöksiä, mutta ainakin toistaiseksi se ei oikein ole  osannut yhdistää näitä käytäntöön.

Viime viikolla tehtiin törkeen hienoja valsseja, ohjaajana oli vieraileva tähti Janitan koulukunnasta, jolta olen saanut tosi hyviä vinkkejä. Myös putkeen irtoaminen toimi tosi hyvin ja sain reilusti etumatkaa. Lopuksi takaakiertoja molempiin suuntiin, nekin toimi hyvin. Kiki täytyy tosin vielä saada ymmärtämään että aksassa kierretään siiveke aina ulkoa päin, nyt se vähän sekoitti ja saattoi myös tehdä toisin päin, hyppäsi ja tuli takaa luokse (kai tällekin joku nimi on keksitty).

Keppejä ollaan nyt kahtena viime kertana tehty, suorat kepit ja verkot sekä ohjurit. Kiki tajusin itse pujottelun tosi hyvin ja jo toisella kerralla näytti tekevän tosi nättiä liikettä kepeissä. Sisääntuloa se ei tajua ollenkaan. Kurssilla ei suositeltu palkkaamaan pelkästään sisääntuloa, mutta mulla on ehkä vähän eri näkemys tässä. Mä oon ihan varma, että se auttaisi Kikiä paljon eikä vaatisi montaakaan toistoa, että ymmärtäisi asian.

Keinua tehtiin viimeksi ekaa kertaa. Tähän mulla ei ole ollut selkeää näkemystä, paitsi että haluan sen ehdottomasti turvalliseksi. Näin tälleen tämän ammattivalinnan kautta musta on tullut ehkä vähän turhankin tarkka näissä koiraurheilulajeissa... Käytännössähän vaihtoehtona on joko keinun päähän juokseminen taikka 2on-2off. Viimeksi mainittu on mageen näköistä kisoissa, kun olen nähnyt koiria jotka oikein painavat keinun alas takajaloillaan. Tassuille tämä on kuitenkin silkkaa itsemurhaa, joten tämä ei tule kyseeseen. Kikillä varmaan muutenkin eka tapa toimii paremmin. Tärkeää on aluksi avustaja, joka pitää keinun ehdottomasti paikallaan ja koira palkataan keinun päässä. Kiki tipahti ja hyppäsi muutaman kerran itse pois, mitä ei saisi tapahtua. Se selkeästi myös väisti mua. Keinulle hakeminen oli jostain syystä tosi vaikeaa, kiersi ja kaarsi ja meni ohi. Voisi tässäkin tehdä hyvää palkata muutaman kerran ihan ylöstulosta, kunhan olisi joku nami, jonka syömisessä ei menisi kuukausi...

Järven jäällä sai juosta sydämen kyllyydestä ja syödä kalaa
Kiki tiputti viime viikolla kaiken karvansa ja on nyt täysin kalju. Se myös hilseilee kamalasti, voi kun löytyisi joku kunnollinen ruoka sillekin. Acana on hävyttömän kallista ja todella tuhtia ja näiden lisäksi lähikaupasta saa ainoastaan Eucanubaa, Royal Caninia ja Hill'siä - näitä en suosittelisi edes vihamiehelleni enkä todellakaan suostu syöttämään. Pienen eläinlääkärin elämä on kyllä raskasta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti