lauantai 10. syyskuuta 2011

Nenänkäyttöä

Eletään fyssarin jälkeistä elämää, eli mitään ihmeellistä ei olla tehty. Eilen illalla kävin tamppaamassa pienen peltojäljen tonne meidän takapihan pellolle, ihan ylläpitääkseni pikku hurmurin mielenterveyttä. Namit loppu vähän kesken, joten jäljestä tuli vähän ajottua lyhyempi. Ajoin sen 35 minuutin päästä. Zero teki hyvin töitä, oli keskittynyt asiaan, haisteli maata huolella. Kerran nousi pää, kun itse höpisin liikaa sille. Kun kehuin sitä hyvin hiljaa ja rauhallisesti, meni hyvin. Edelleen sille meinaa tulla kiire. Ensimmäiset kymmenen askelta meni todella hyvin, sitten se rupesi vähän kiihdyttää vauhtia. Lopuksi tuntui taas menevän vähän maltillisemmin, kun hidastin sitä. Olin nyt aika koiran vierellä, koska hidastaminen on tosi vaikeaa takaa. Vaikka takanahan mun oikeasti kuuluis olla... Pitää tehdä näitä makkarajälkiä vielä jonkin aikaa, jotta oppisi täysin rauhallisesti etenemään askel asekeleelta. Kun jälki loppui, otin siltä valjaat pois ja totesin loppu. Zero jatkoi sujuvasti mun jälkiä pitkin, josta olin poistunut. Kyllä sillä ihan selvästi raksuttaa, missä mennään, se vaan mielestään osaa paljon paremmin. Jos ikinä meinataan peltojäljellä kisata, meillä on vielä todella paljon tekemistä, luulen, että metsäjälki ois sittenkin enemmän Zeron heiniä, jos paukkuja ei oteta huomioon.

FIN TVA HK1 JK1 BH Tronic Davis - How cool'd that be??? :D

Otin vielä tunnaria olkkarissa pikkusiskon avustuksella. Zero ihan selvästi hämääntyi vieraasta hajusta. Se haisteli tosi tarkkaan, mutta toi väärän, vääriä oli se viisi. Eka en ollut vielä moksiskaan, olin et höps ja lähetin uudelleen. Tokalla huomautin vähän, että hei mitä sä nyt säädät. Mielestäni Zero ei taas keskittynyt kunnolla, mun mielestä sen olisi pitänyt tietää. Pyysin pikkusiskoa lisäämään tuplasti vääriä kapuloita ja oma siihen sekaan. Tässä vaiheessa oli ainakin kymmenen väärää ja yksi oikea. Zero teki töitä tosi huolella, tajusi selkeesti et tässä on nyt joku juju. Se toi kun toikin oikean. Mietin pitkään, uskallanko ottaa vielä toiseen kertaan. Sitten päätin ottaa riskin, koska sillä on kuitenkin niin paljon epäonnistumisia takana. Se toi jälleen oikean, tällä kertaa oma oli aika siinä reunalla.

Eli mitä tästä voimme päätellä? Joko treenit on Zeron mielestä liian helpot ja se ei viitsi keskittyä, tai sitten se vaan tajuaa jutun vasta siinä vaiheessa, kun vähän huomautan, et hei nyt ollaan btw töissä... Ota tostaki selvää... :P  Noh, näissä tunnelmissa  mennään ja ensi kertaan.

PS. Omasta koneestani loppu akku, joten kestää sunnuntaihin, ennen ko saan ne treenivideot tänne. Olen meinaan maaseudulla ja fiksuna naisena jätin laturin Vantaalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti