tiistai 8. toukokuuta 2018

Kikin ekat hakutreenit

Oih, onpa mun pieni minimuru kovin pätevä pieni palveluskoiraeläin! Ollaan treenattu edellisen viikon aikana sekä jälkeä että hakua, lisäksi pienimuotoisesti tokoa ja aksaa.

Maanantai

Kiki kävi ekaa kertaa hakutreeneissä. Tätä ennen ollaan tehty ehkä vuosi sitten pientä namirinkiä ja hajuhakua ehkä just sen kerran. Paikkana Haapajärven kirkon ( <3 ) takana oleva metsä.

En oikein innostunut hajuhausta, koska se silloin pentuna ei tajunnut yhtään mitä oli metsässä tekemässä. Aika monta treeniä vaadittaisiin, ennen kuin saisin sille luotua oikeanlaisen mielikuvan. Mun ajatus tämän takia oli tehdä ekat treenit ihan näkölähtönä, jotta tajuaisi samantien, että metsässä on ihmisiä ja on maailman siisteintä etsiä niitä. Suuren saalisvietin takia tämäkin on kuitenkin vähän hasardia ja riskinä, että alkaa käyttää silmiä liikaa. Yksi ryhmäläisistä ehdotti mielikuvatreeniä, jossa viedään maalimies yhtaikaa piiloon, kävellään eri kautta pois ja sit lähetetään maalimiehelle suoraan.

Mielikuvan avulla siis aloitettiin, tehtiin yhteensä neljä ukkoa, jotka olivat ehkä noin 20-25 metriä keskilinjalta. Kaikki pistot olivat suoria ja löysi kolme ekaa ukkoa heti. Vikan ukon takana oli peuran hautausmaa ja Kiki, omasta mielestään suuri metsästyskoira, juoksi maalimiehen ohi ja tuli takaisin ison luun kanssa. En uskaltanut lähettää toista kertaa, vaan mentiin lähemmäs hakemaan haju ja se löytyikin helposti ja siitä suora pisto.

Maalimiesten luona käyttäytyi ihan hyvin, ei hyökännyt kimppuun pussailemaan ja söi innolla kissanruuat mitä tarjolla oli. Hyvä fiilis jäi ja myös ryhmä vaikutti mukavalta ja hyvin organisoituneelta. Jatketaan nyt näillä mielikuvaharjoituksilla vähän aikaa, kun toimi ainakin nyt näin hyvin. Ensi kerralla varmaan uskaltaa jo laittaa vähän kauemmas ukot, mutta täytyy talloessa kiinnittää huomiota ympäristön peurapitoisuuteen. Täytyy kysyä muilta jo alkupalaverissa, näkyykö jälkiä talloessa. Lopussa voisi pyytää maalimiehiä vielä innokkaammin leikkimään Kikin kanssa - sille suurin palkka on, että saa hyppiä ja pussailla vieraita ihmisiä.

Sunnuntai

Jälkien keppi-ilmaisut, ihan lähimetsässä. Neljä keppiä, noin 10-20 metrin päässä. Pidensin matkaa hieman joka kerta. Pääsääntöisesti meni oikein hyvin, joskin jäljestäminen ei näyttänyt erityisen hienolta, mikä ei toki ole yllätys kun ei ollut nameja jäljellä. Keppien tuominen oli erityisen vaikeaa tänään, mieluiten olisi ottanut kepit suuhun ja jatkanut jäljestämistä. Seuraavan kerran täytyy olla erityisen tarkkana, kun löytää kepin. Tässä vaiheessa ei ehkä ole järkevää vaatia luovuttamista vaan samantien aloittaa kunnon bileet heti, kun on löytänyt kepin.

Toko

Sitä sun tätä ollaan treenattu, muisti on vähän katkonainen. Pääsääntöisesti pihalla hinkattu, en ole jaksanut mennä yhteistreeneihin taistelemaan asioista.

Aksa

Juoksaritreenit on saanut uutta tulta alleen. Lyhensin mattoa ja olen nyt ihan kotipihalla naksutellut koskettamista, ensin paikallaan ja pikkuhiljaa pidemmältä matkalta. Nyt onnistuu jo koko takapihan poikki juosten - eikä muuten käy kiinni pohkeisiin! Nyt matto pitäisi siirtää pois pihalta muualle ja sitten pidentää matkaa vielä.

Kepit testasin yks päivä 2by2 -menetelmällä, kun tajusin, että mun hypyistä voi helposti askarrella takapihalle kepit. Mä taidan kokeilla tätä vielä lisää, tämä saattaa jopa toimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti