Zero ja Kiki treenaavat

Hyvästi rakas pappakoirani ja kiitos yhteisistä vuosista! Opetit minulle paljon, tutustutit minut koiraurheilun saloihin ja tapasin paljon ihania ihmisiä. Olit mukana nuoruuteni iloissa ja suruissa, aina heiluttamassa häntää, vaativasti tuijottaen tummanruskeilla silmilläsi.  Agilityn SM-kisoissa vuonna kivi ja nakki Yhteiseen taipaleeseen mahtuu paljon mahtavia muistoja: Ensimmäiset agilitytreenit, joissa jouduin itse kiipeämään A:n harjalle, koska pelkäsit isoa estettä. Siitä tuli pian sun ehdoton lemppari. Ensimmäiset tokokisat, muistat varmasti vielä miten pihalla olin silloin koko lajista. Rapsuttelin sinua iloisesti vielä paikallaolon jätössä. Ja miten vaikeaa olikaan opettaa sinulle nouto! Naksuttelimme sitä kuukausia, kunnes lopulta pelkkä kapulan näkeminenkin sai sinut pomppimaan riemusta. Naksuttelu oli mielestäsi parasta ikinä!  Agilityssä pääsimme agilityn kolmosluokkaan asti. Pääsimme mm. edustamaan shelttiyhdistystä SM-kisoihin, teit siellä oikein sujuva