Zero ja Kiki treenaavat

Ensin lyhyt katsaus menneeseen vuoteen: Zeron päätavoitteena oli saada RTK2 ja sen se saavuttikin lokakuussa. Voittajaluokassa ei startattu, se jää ensi vuodelle. Enemmän tai vähemmän terveenäkin on pysytty, joten siltäkin osin tavoitteet saavutettu. Alkuvuodesta saatiin lisäystä perheeseen, kun Kiki aka Kiira aka Kikiperkele muutti luoksemme. Alku ei ollut ihan helppoa ja harrastusten osalta ei päästy etenemään niin nopeasti kuin olin toivonut. Tokon alokasluokan liikkeet ovat vielä hajanaiset, joskin tähän on ainakin osittain vaikuttanut hallipaikan puute, kun ulkona on pimeää ja märkää ja liukasta. PK-juttuja ollaan tehty hyvin pienimuotoisesti ja paimentamassa käytiin pari kertaa. Aksaan luotiin pohjia hyppytekniikan merkeissä. Viralliset röntgenkuvat otettiin marraskuussa heti Kikin täytettyä vuoden. Itselle ei viime vuonna ollut mitään tavoitteita. Liikunta jäi, painoa kertyi +1000kg ja kunto on huono. Työpaikka on sama, asuinpaikkakunta muuttui ja aloitin erikoistumisopinn...

A/A    0/0  Kyynäristä mulla on jostain syystä ladattuna vain oikea puoli. Löytyi sieltä se vasenkin. Molemmat ovat nollaa.  Kaularanka Rintaranka  Lanneranka Selkäkuvat ovat oikein nätit, ei mitään erikoista. Ei spondyloosia eikä muutakaan erikoisuuksia. En ole saanut vielä kennelliitolta tuloksia, päivitän ne kunhan saan.  Polvet kopeloin parinakin päivinä ja kyllä ne nollaa taitavat olla. Rauhoituksessa oikea polvi tuntui aavistuksen luksoivalta, mutta ainoastaan täydessä ekstensiossa eikä silloinkaan harjanteen yli. Hereillä vaikutti normaalilta. 

Kerrankin pääsin päivänvalolla ulos, joten ajelin läheiselle nurmikentälle treenaamaan hyppyä. Sitä kun ei hiekalla voi treenata - kepit eivät uppoa maahan. Nurmikenttä muistutti enemmän suota kuin nurmikenttää, mutta koska olen vähintäänkin yhtä jääräpää kuin Kiki, menimme treenaamaan silti ja uhrasimme hienot, kalliit goretex-kenkäni. Hyppyä ekana. Lelu oli suoraan hypyn takana, mutta lähetys hieman eri kohdista. Näin hieman alustettiin vinoja palautuksia varten. Meni tosi hyvin ja haki erinomaisesti. Ensi kerralla kokeilen samaa paluuhyppynä eri kulmista. Ruutua seuraavaksi, kun valoa vielä riitti. Ei ihan täysin tajunnut, kun jätin lelun ruutuun salaa, vaan meni tarkistamaan tötsät, nosti yhden niistä ja sitten vasta tajusi lelun. Kun yhdessä vietiin lelu, saatiin pari hyvää onnistunutta toistoa eri suunnista eri etäisyyksistä. Seuraamista koitettiin, mutta Kiki keskittyi tosi huonosti. Kentän vieressä on sakeaa metsää, jossa on tosi paljon peuroja. Varmaan hämärtävässä illas...

Uskokaa tai älkää, mutta mä sain eilisestä niin paljon treenimotivaatiota, että menin tänään heti uudestaan treenaamaan. Tällä kertaa treenattiin yksin pimeäällä koulun kentällä katuvalojen valossa sateen ropistessa :D Tötsän kierto: Halusin kokeilla tätä uudestaan, kun toimi eilen niin hyvin. Pidensin hieman omaa etäisyyttä tötsästä, hyvin toimi taas molempiin suuntiin. Kiki myös pysyi tosi hyvin paikallaan, tämä on muuten toiminut jotenkin tosi nihkeästi tähän asti. Toimisko tähän paikallaoloon itse asiassa paremmin se, että mä annan sen vaan suoraan tulla enkä yritäkään palata takaisin palkkaamaan? Liikkeestä seisominen: Tämän se muisti paljon huonommin, kuin mä olin odottanut. Ei tehnyt oikein yhtään sellaista oikeasti napakkaa seisomista ja mä hosuin vähän liikaa. Piti mennä vähän taaksepäin, niin saatiin onnistuneet toistot loppuun. Nyt laitoin kans namin vasempaan käteen ja käsimerkkiä oikealla kädellä. Nakin heitto ei pimeässä toiminut, niin testasin pallolla. Tämä toimi it...

Sirken toko taas pitkästä aikaa. Aloitettiin häiriötreeneillä ja sen jälkeen oli yksilövuoro vielä. Häiriötreenit Kiki oli aivan kamala. Se kirkui kurkku suorana, raivosi suu vaahdossa ja yritti karata koko ajan. Aina välillä kun sain siihen kontaktin, se hetkellisesti oli jopa melkein hieno ja teki mm. kaukoja. Sirke sanoi, että mä roikun liikaa koirassa kiinni. Pitäisi enemmän antaa sille omaa tilaa ja antaa sen tarjota oikeaa käyttäytymistä. Niinpä mä annoin sen olla (hihnassa tietysti, mutta löysällä) ja jos se yritti karata, niskapersotteella ja parilla valitulla sanalla takaisin oikealle paikalle. Mä en yhtään tykkää tällaisesta koulutuksesta, mutta se taitaa olla Kikille ainoa, millä tota hirviökäyttäytymistä saa edes jollain tasolla kuriin. Tunnin treenien jälkeen se alkoi jopa tajuamaan asian ja teki ihan nättejä kaukoja, sivulletuloja ym. Se alkoi myös tajuamaan mun raivoamisen ja istahti samantien kiltisti paikalleen, jos se yritti singota jonnekin. Tähän asti mun palaut...

Vihdoinkin päästiin tällä viikolla takaisin treenikentille! Kunto ei edelleenkään ole hyvä ja hengästyn edelleen hirveän helposti treeneissä ja lenkeillä. Riehuminen on rankkaa ja alkaa samantien yskittää ihan hirveästi. Nyt kun ei ole hallipaikkaa, treenaaminen on tosinaan vähän nihkeää, kun en arkisin näe päivänvaloa ollenkaan. Onneksi lähikoulu on aina välillä valaistu, en ole tosin keksinyt vielä sitä aikataulua...  Yhteistreeneissä Kiki on ollut ihan kamala. Se ei ihan kerta kaikkiaan pysty keskittymään, pää pyörii ku pöllöllä ja se yrittää joka välissä karata. Sitä ei todellakaan voi edes kuvitella pitävänsä irti missään välissä enkä missään nimessä voi ottaa mitään irtoavia juttuja edes kentän toisessa päässä kaukana kaikista muista. Niinpä me ollaan treenattu vähän samoja juttuja joka kerta: sivulletuloa, seuraamista, kaukoja ja luoksetulon loppua. Sivulletulo menee aika hyvin ja vauhdikaasti, mutta pitää kontaktia huonosti häiriössä. Tätä ollaan nyt aika paljon tehty, ...

Mennyt viikko on mennyt radiohiljaisuudessa. Koirat ei ole päässyt tekee mitään . Emäntä on ollut koko viikon melkein 40 asteen kuumeessa ja perjantaina todettiin kaupanpäällisiksi keuhkokuume.  Kiki on jaksanut olla toimeettomana ihan yllättävän hyvin. Enimmäkseen se lepäilee kaikessa rauhassa. Nyt reilun viikon tekemättömyyden jälkeen se toisinaan saa iltaisin pentuhepulit, mutta sen tuhoisuusaste on toistaiseksi pysynyt alhaisena. Muutaman kerran  kun vointi on  ollut parempi,  ollaan tehty pientä jumppaa,  kapulan pitoa, kaukoja jne. Kiki rakastaa olkkarin peiliä ja diivailee sen edessä minkä kerkiää. Yleensä se seisoo peilin edessä ja heiluttaa itselleen häntää. Joskus se naksuttelee hampaitaan ja pyörii peilin edessä. Vielä kertaakaan  se ei ole hyökkinyt peiliä päin ja yrittänyt saada peilikuvaansa leikkimään :D Zeron vedellessä sikeitä Kiki on harjoitellut silmäkirurgin taitojaan lintuleluun. Mä en tiennyt, että tuo hulivili osaa ...

Mittasin tänään Kikin pitkästä aikaa, on se vaan aika pieni tyttö. Perjantaina se on tasan 11 kuukautta vanha. Juoksun merkkejä ei ole vielä näkynyt. Korkeus on 46,5cm, pituus nenästä hännän tyveen noin 80cm ja paino 14,2kg. Kunnoltaan se on hoikka/normaali ja lihaskunto hyvä Zero puolestaan on noin 50cm korkea ja 16,5kg painava. Kunto normaali, lihaskunto heikohko.

Tänään oli tehokas Kikinväsytyspäivä. Ensin yhdet tokotreenit, sitten toiset tokotreenit häiriöllä ja sit viel parin tunnin riehumislenkki bc-porukalla. Tästä on tämä lauantai tehty. Sirke Viitanen tuli kouluttamaan Verkoran jengiä. Me tehtiin 2x10min, Kiki jaksoi paremmin keskittyä sillee. Tehtiin seuraamista, luoksetulon loppua ja noutoa. Seuraaminen: Ongelmahan vähän on, että se ei tunnu sivulletulon kautta ymmärtävän seuraamisen paikkaa ja sit taas namiseuraaminen on sellaista aivot pois päältä -moodia ja lisäks tosi laiskan näköistä. Korkealla vireellä se toimi hyvin, niin Sirke neuvoi palkkaamaan ensin namilla ja sitten lelulla. Näinhän mä oon nyt yhdessä treenissä tehnytkin ja se toimi hyvin. Namin poistamista kädestä voi treenata niin, että pitää namit oikeassa kädessä ja ujuttaa vasempaan käteen aina välillä niitä nameja. Ovelaa. Koira seuraa aluksi tyhjää kättä ja sitten häivytetään käsikin pois. Käännökset varsinkin vasemalle toimi tosi nihkeästi. Pitää kääntää koira käd...

Tässä linkki Kikin tuloksiin: https://mydogdna.com/crm/index.html#fi/animals/870026030300/pass/disorders Monimuotoisuus on Kikillä hyvä, perimän terveysindeksi on 105 eli selkeästi keskivertoa parempi. Heterotsygotia-aste kertoo koiran monimuotoisuudesta. Bordercollien mediaani on 36% ja paimenkoirilla 33,8% - Kikillä se on 38% joten se sijoittuu paremmalle puoliskolle: Tutkituista sairauksista se oli kantaja ainoastaan kobalmiinin imeytymishäiriölle - suolistosairaus, jonka kantajuus bordercolliessa on jopa yllättävän yleinen - vajaa 8% tutkituista koirista on kantajia, mutta sairaita vain alle 1%. Muita tutkittuja sairauksia on pitkä litania, mielenkiintoisimmat ovat bordercolliella ehkä TNS-oireyhtymä (verisairaus), MDR1-mutaatio (liittyy lääkeaineiden yliherkkyyteen) ja hampaiden hypomineralisaatio, joiden suhteen Kiki on siis negatiivinen. Värijuttuja en ihan ymmärrä, muuta kuin että se on pitkäkarvainen, ei-kiharakarvainen tricolour, mitä se ilmentää myös ihan ilman t...

Vaavi pääsi pitkästä aikaa ralleilemaan . Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa mitä, yhdeksän kuukautta...? Hirvästi ei olla treenattu ja mä en ehkä edes muistanut, miten kyltit kuuluisi suorittaa. Pikainen googletus ennen rataa, mutta tulevaisuudessa voisi varmaan edes kerran vilkaista sitä sääntökirjaa ennen kisoja :D Rata oli sinänsä helppo, mutta huomaa, että Zerolla kropanhallinta on huonontunut aika paljon ja se on hankala käännösten kannalta. Käännöksistä tulee  kömpelöt ja niistä tulee aina virhepisteitä siitä, että rintamasuunta ei ole sama. Musta sen huomaa myös jotenkin sen kropasta, tuntuu et lihakset takaosassa on hävinnyt esim. vuoden takaisesta, sen sijaan etuosassa sillä on olosuhteisiin nähden ihan hyvä lihaskunto. Liikuntaakin se saa varmaan enemmän kuin ennen Kikiä. Selkäkin taitaa  oireilla aina välillä, koska se toisinaan  kävelee jäykän näköisesti ja selkä kaarella. Nyt se ei oo vähään aikaan saanut kipulääkettä ja cartrophenistäkin taitaa olla jo u...

Kotona vallitsee totaalikaaos muuton jäljiltä ja Kiira-myrsky on tullut tutuksi muutakin kuin uutisten ja rajuilmojen kautta. Vähän ollaan kuitenkin paikkakuntaan jo kotiuduttu ja tutustuttu ympäristöön. Treenimahdollisuudet on ihan kivat ja hiekkakenttiä on useampikin, nurmikenttää ei valitettavasti ainakaan tässä lähiympäristössä on. Hyppyjen treenaamiseen pitää siis keksiä jotain muuta. Kiki on treenannut tokoa ja Zero pääsi rallitokoilee. Molemmat ovat olleet loistavia ja vähän kutkuttaisi ilmoittaa Zero jonnekin, sillähän on vielä yksi avokoe  käymättä ennen voittajaa.  Tiistai Kiiran kanssa lähikoululla. Ohjelmassa sivulletuloa, noutoa ja takaakiertoa. Sivulletulot osittain vielä namiavuilla, koska tulee usein vinoon. Huomiota kiinnitettävä omaan vartalon asentoon ja pään kiertymiseen. Kun saan peilin raahattua tänne, pitää tehdä hieman olohuonetreeniä. Itse seuraamista koitin tehdä muutama askel namin kanssa, oli jotenkin tosi tahmeaa ja ilman namia ei tunt...

1. Paikalla makaaminen, kerroin 4 - 1 minuutti - Ohjaajat 15m päässä - Koirat käsketään yksitellen 2. Seuraaminen, kerroin 3 - Käännöksiä, hidas kävely ja juoksuosuus 3. Liikkeestä maahan, kerroin 2 - Sama liike kuin aikaisemminkin 4. Luoksetulo, kerroin 3 - Sama kuin ennenkin 5. Noutoesineen pitäminen, kerroin 2 - Koira joko sivulla tai edessä - Pitää esineen noin 5 sekuntia - Ei perusasentoa lopuksi, jos koira edessä 6. Kaukot, kerroin  2 - Maahan - (paikka) - istu - maahan - perusasento - Etäisyys ohjaajaan 2m 7. Hyppy, kerroin 2 - Koira jätetään istumaan esteen taakse - Hyppy luoksetulona - Perusasento lopuksi 8. Kokonaisvaikutus, kerroin 2 Avoimessa luokassa puolestaan uutena tulee: - Paikalla istuminen - Seuraamisessa peruuttaminen - Liikkeestä istuminen - Liikkeestä seisominen - Merkin kierto -  Nouto - Ruutu Kikin tavoitteet loppuvuodelle:  1. Pysyy maassa ja istumassa 2min ohjaaja näköisällä 2. Pysyy maassa 1min ohj...

Hetki on vierähtänyt viime päivityksestä. Kikiperkele vie kaiken vapaa-ajan ja loputkin mun energiasta, enkä jaksa päivittää tänne enää :D Hirveästi ei olla totta puhuen tehty eikä olla erityisemmin missään lajissa päästy eteenpäin. Tulin vähän aikaa sitten takaisin kuukauden roadtripiltä ja nyt sen jälkeen on ollut muuttokiireitä (kyllä, muutan TAAS). Avain onneen on tyyni järvi, hiljaisuus ja kaksi urpoa Kiiran kanssa arki on vaikeaa ja se vie hirveästi energiaa treenaamiselta. Mä olen aina halunnut arjessa helpon kulkijan, joka ei kotona sählää turhia, kulkee helposti mukana eikä ole erityisen kova. Nyt mulla on äänekäs sähläri, jonka pää on graniittiakin kovempi ja joka ei lepää kotona ollessaan minuuttiakaan. Kunnollisen, vahvan suhteen muodostuminen on ollut haasteellista, koska sen kanssa saa koko ajan tapella ja väitellä kaikesta. Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ei tunnu johtavan oikein mihinkään, muttei se toisaalta uskokaan mitään komentamista. Se ei säikähdä mitään...

Kiira pääsi tänään isojen koirien treeneihin Ojankoon valmennusrenkaan ihmisten oppeihin. Mitään varsinaista tokoa me ei olla vielä tehty, vaan leikitty ja leikin ohella tehty erilaisia liikkeitä. Suurin ongelma on tällä hetkellä ehkä se, että Kiki on niin vilkas ja jotenkin impulsiivinen, sillee, että voi kesken leikin esim. karata kentän toiseen päähän ihailemaan roskaa (joka on ollut siinä jo koko treenin ajan) tai jotain muuta yhtä tyhmää. Sitten se unohtaa helposti mitä oli tekemässä ja jotenkin yrittää revetä joka puolelle yhtaikaa. Leikkiminen ei oikein suju kovin hyvin, koska mä en jotenkin ole osannut opettaa sellaista. Mulla on hirveä kiire vaan opettaa siistejä juttuja eikä malttaisi tehdä pohjia kunnolla. Muut koirat kiinnostaa paljon enemmän ja sitä ei oikein uskalla pitää vapaanakaan treeneissä. Marin puolella: - Kahden lelun leikki: heittämällä lelua Kiki helposti jää jumiin, nyt kannattaa tehdä niin, että ei päästä irti leluista, vaan molempiin käsiin oma. Toinen ...

Pienestä pennusta on tosiaan kuoriutunut jo iso teinikoira. Varsinaista teini-ikää sillä ei ole toistaiseksi näkyvissä, yhtä tuhma ja kamala se on kuin aina ennenkin :D Agility Meidän pentuagilitykurssi loppui perjantaina ja saatiin siellä hyvät eväät jatkaa. Yhteistyö on jo huomattavasti parempi, Kiki leikkii kivemmin kuin aikaisemmin eikä  karkaile enää niin paljon treenin aikana, vaikka toki harmittaa vähän, että missasin puolet kurssikerroista. Mulla on myös hieman uusia ajatuksia esimerkiksi kontaktien suhteen. Esteistä ollaan kokeiltu hyppyjä ja vauvaputkea, kepit ja kontaktit on vielä menemättä. Estehakuisuus on vielä täysin alkutekijöissään, nyt täytyy vaan palkata paljon eteenpäin aluksi. Sain myös ohjeen vahvistaa ihan sitä esteen hakemista naksuttimella ja lelulla, samaan tapaan kuin olen vahvistanut tokossa ruudun hakemista. Tätä täytyy kokeilla heti, kun saadaan ensin muuten eteenmenoa vahvistettua. Eteenmeno toimii toistaiseksi huonosti myös ihan tokossa ilman ...

Blogin rustaaminen on jäänyt taka-alalle kaiken muun puuhastelun ohella. Pienestä pehmolelusta on kuoriutunut kunnon teini, kahden päivän päästä se täyttääkin jo 5kk. Lyhyesti viimeisen kahden kuukauden tapahtumia: Vauva-agilitykurssi Liityin TSAU:hun ja aloitettiin vauva-agilitykurssilla. Missasin puolet kurssista, mutta tähän asti ollaan leikitty, treenattu vartalonhallintaa, opeteltu hauskoja temppuja, harjoiteltu takaakiertoa ja ennen kaikkea parannettu yhteistyötä. Mitään varsinaisia esteitä en vielä Kikin kanssa ole tehnyt eikä ole varsinaisesti aikomuskaan. Mun tärkein tavoite kurssilla oli saada parannettua yhteistyötä, saada vinkkejä, miten saada koira toimimaan ja harjoitella hieman muiden koirien tuomaa häiriötä. Vielä paljon työtä tarvitaan, ennen kuin yhteistyö saadaan sellaiseksi, että voin luottaa siihen treenitilanteessa yhtä paljon kuin Zeroon nykyään. Kurssin myötä olen kuitenkin vähän alkanut päästä jyvälle kakaran sielunelämään. Toko Mitään varsinaista tokoa...

Aika pyyhkiä melkein vuoden pölyt blogin päältä ja aktivoitua tälläkin rintamalla. Elämässä on tapahtunut viime vuoden huhtikuun jälkeen niin paljon, etten itsekään ole pysynyt kehityksessä mukana. Valmistuminen unelma-ammattiin, yhteenmuutto, kavereiden lähtö ympäri Suomea, uusi työ, toinen muutto puolen vuoden sisään täysin uudelle paikkakunnalle, uudet haasteet työrintamalla, uusi harrastus, kolmas muutto, (kohta) uusi auto ja nyt sitten se, joka kiinnostaa teitä kaikkein eniten, eli uusi pentupenneli ! Tämä tuli hirveän yllättäen, olinhan mä jo vuosia odottanut toiselta kasvattajalta pentua. Syitä on monia, miksi tähän päädyin, joita en jaksa nyt tähän selittää. Loppujen lopuksi se vain tuntui oikealta ratkaisulta juuri nyt, pentu tuntui siltä oikealta ja meillä tuntui synkkaavan heti. Vielä kun tajusin, että se on etäistä sukua Zerolle, niin päätös oli selvä. Niinpä mulla on nyt jo melkein kolme viikkoa asunut maailman söpöin, kiltein, rasittavin ja sotkuisin karvapallo....