Zero ja Kiki treenaavat

Pitkästä aikaa tokoa, olin kaukalolla yksikseni. Ohjelmassa paikkamakuuta, ruutua, ohjattua, kiertoa ja seuraamista. Paikkamakuuta silläaikaa, kun pystytin kehän. Ruutu ja merkki vierekkäin, lisäksi viljelin kahdeksan kappaletta matalia tötsiä molempien ympärille ja vielä noutokapulat merkin tienoille. Seuruuta pieni pätkä ennen paikallaoloa. Tosi hyvä kontakti, tosi hienoa seuraamista. Nätit käännökset sekä oikeaan, että vasempaan ja myös täyskäännökset. Paikkamakuu meni hyvin, oli skarppina, kun huseerasin. Palkan jälkeen otin vielä pätkän itse piilossa. Pysyi hyvin, jossain vajaa minuutin tienoilla huomautin, kun haisteli paljon. Kurkkasin siis puhelimen kameralla reunan yli. Perkele, nousi 1.50 kohdalla, kun tarkoitus oli ottaa kaksi minuuttia. Perrrkele. Ruutua alustalla, ekalla toistolla oli vähän hämmentynyt kaikista ylimääräisistä härpäkkeistä, mutta onnistui ekan jälkeen hyvin. Kahden toiston jälkeen alusta pois, kaksi toistoa sillä tavalla. Jää ihan hivenen eteen m

Torstaina taas hakutreenit, oltiin taas Siikajärvellä kakkosmaastossa. Tänään oli tarkoitus tehdä pelkkiä näköapuja, josta viimeiset kaksi limittäin. Eka maalimies löytyi helposti, ampaisi sinne kuin pieni karvainen raketti. Toisella pistolla se ampaisi nätisti oikeaan suuntaan ja luulin sen löytäneen maalimiehen. Lähdin kävelemään ja yllätyin hieman, kun maalimies edelleen kyyhötti piilossa ja koiraa ei näkynyt mailla halmeilla. Hetken odottelun jälkeen huusin sitä ja se tuli jostain jumalan selän takaa kauhean hengästyneenä takaisin. Juoksi hetken aikaa maalimiehen ympäri, kiipesi kiven päälle ja taas ympäri, kunnes lopulta äkkäsi tyypin. Miiiiitähän ihmettä tässä oikein tapahtui...?! Otin sen jälkeen vikat ukot erikseen, ne taas menivät oikein hyvin ilman minkäänlaista ongelmaa. Toka ukko oli ison kiven takana ja muillakin koirilla oli jännät reittivalinnat, lisäksi tuuli vei keskilinjalta poispäin. Aika outoa siltä. Noh, ainakaan irtoamisen kanssa Kikillä ei ole ongelmaa.

Wuhuu, Kiki hyppäsi ekan kerran 90cm ja vieläpä puhtaasti! Se taisi lukea mun viime kertaisen vuodatuksen ja tsempata oikein olan takaa. Okei, se toisaalta myös kaatoi esteen kahdesti väitettyäni juuri kavereille kivenkovaan, että Kiki ei kyllä painavaa pressuestettä saa kaadettua. Tottista tehtiin tällä kertaa aksakentällä, koska Navalan nurmella oli iso läjä suojeluharrastajia enkä viitsinyt änkeä samalle nurmikolle. Sieltä siis tuli oikein hyvät häiriöt, oli haukkumista ja huutoa ja musiikkia ja kaikki. Seuraaminen : Lyhyitä pätkiä hyvällä kontaktilla. Täyskäännös vasemmalle toimii nyt hyvin, joskin on hieman hidas. Tähän voisi miettiä jotakin. Temponvaihteluita, toimivat pääsääntöisesti hyvin, kun sanoo käskyn ajoissa. Ilman käskyjä on tosi huono katsomaan ja helposti tulee eteen haahuilemaan, kun hidastaa. Hyppy : Aloitin 80 sentistä, hyppäsi rima hipoen, kerran kaatoi esteen ja kerran puhtaasti. Nostin 90 senttiin, yritti kiertää ehkä kerran tai kahdesti, hyppäsi sitten nii

Torstaihaku, maastona Siikajärvi I, ei ihan niin tasaista kuin Siikajärvi II, mutta riittävän näkyvää, että pystyi tekemään näköapua. Eka pisto näköavulla, maalimies heilui kauempana ja tuli lähemmäs piiloon. Tosi nätisti irtosi ja törmäsi ukon hajuun juostessa. Nämä on alkaneet toimia aika hyvin - Kikillä on selkeä kiintopiste, johon irrota ja toisaalta on pakko käyttää nenää, koska muuten ei löydä ukkoa. Toinen pisto hajuhaulla, sai hajun ihan hyvän matkan päästä ja irtosi nätisti ja suoraan. Kolmas ja neljäs pisto hajuhaulla vuoronperään. Haki hajut hyvin, selkeästi tietää kaavion jo liiankin tarkkaan, koska hajun saatuaan kääntyi 180° kannoillaan takaisin keskilinjalle :D Muisti kuitenkin hyvin hajujen paikat, koska irtosi määrätietoisesti maalimiehelle. Vikalla pistolla teki vähän ihmeellisen koukkauksen eteenpäin ja sit takaisin taaksepäin, mutta tiesi kuitenkin, mihin oli menossa. Musta vähän tuntuu, että hajuhaut ovat tehneet tehtävänsä ja nyt olisi aika siirtyä eteenpä

Haun lisäksi ollaan treenattu tottista ja jälkeä ja vähäsen tokojuttujakin. Tottiksessa olen tehnyt vähän kaikkea ja BH-koetta ajatellen kaikki muu paitsi paikkamakuu toimii tosi hyvin. Paikkamakuuta taas ei olla päästy treenaamaan muuta kuin yksinään, mikä ei suinkaan ole sama asia. Seuraamisessa täyskäännös vasemmalle toimii selkeästi paremmin kuin ennen. Pylly pyörii paremmin ja pysyy paremmin menossa mukana. Täyskäännös oikealle on myös napakampi kun olen sitä jonkin verran työstänyt. Sen sijaan käännökset oikealle jäävät helposti väljiksi, en oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Vasemmalle toimii mielestäni hyvin. Seuraamista oikealla olen aina välillä tehnyt, ei vielä kauhean hyvin toimi ilman namiapua, mutta pikkuhiljaa. Liikkeestä istuminen toimii taas vaihteeksi oikein hyvin, pikkasen saattaa eri asentoja sekoittaa, mutta ei enää ole sellaista kuin viimeksi, en-kerta-kaikkiaan-pysty -tyyppistä jähmettymistä. Luoksetulossa saattaa jäädä hieman vinoon, en oikein tiedä miksi, k

Oijoi, tätä mä olen niin kovasti odottanut, ensimmäiset hakutreenit!! Mua on harmittanut niin paljon, että syksyllä jouduttiin lopettamaan jo niin aikaisin treenaaminen raskauden takia. Nythän olisi käytännössä koko talven voinut treenata, kun ei ole ollut lunta! Myös alkuvuosi meni vähän raskauden piikkiin, kun toivuin sektiosta enkä uskaltanut kokeilla, mitä tapahtuu, kun 40kg rottweileria hyppää leikkaushaavaa päin... Tässä nyt alkuun vähän mietintää ja suunnittelua ennen varsinaisia treenejä: Edelliset hakutreenit olivat blogin mukaan elokuun 31. päivä. Silloin tehtiin viivästettyjä hajuhakuja, yksi vähän huono suora pisto ja kokeiltiin ensimmäisen kerran näköapua. Näköapu oli, kuten oletinkin vahva ärsyke, joka pisti osittain nenän kiinni. Suorassa pistossa oli ongelma, että Kiki eteni nätisti vain puoleen väliin ja kääntyi sen jälkeen aluetta taaksepäin tarkistaakseen ykköspiilon. Tähän suoraan etenemiseen mulla oli muutamia ajatuksia: 1. Unohdetaan hetkeksi suorat lähetyks

Kikkelintuure pääsi treenaamaan tokoa vaihteeksi, ohjelmassa liikkeestä istumista, ruutua, seuraamista ja noutoa. Liikkeestä istumista ei olla tehty ainakaan pariin viikkoon - jätin sen hautumaan silloin sen sekoiltua hirveästi sen kanssa. Nyt meni tosi hienosti, ei minkäänlaista ongelmaa. Hyvin toimi oikealla, vasemmalla ja edessä ilman apuja. Juoksussa olikin huomattavasti vaikeampi, en tosin ole juoksussa jäävejä aikaisemmin tehnytkään. Vuorotellen pari seisomista ja istumista, sekoitti vähäsen molempia. Erottelutreeni jatkuu siis... Ruutua kosketusalustalla ensin pari toistoa, sitten ilman. Ympärillä oli kahdeksan kappaletta matalia merkkejä hujan hajan häiriönä, ei noteerannut niitä mitenkään. Ilman alustaa meinasi jäädä turhan eteen, joten vähän täytyy vielä kerrata paikkaa. Tosin tätä alustaa ollaan tehty aika kauan, pitäisikö alkaa treenaamaan paikkaa ilman alustaa lähietäisyydeltä? Zeronkin kanssa treenattiin sekaisin vähän kaikkia mahdollisia tapoja ja hyvä siitä tuli. Se

Jee, pk-kausi on korkattu nyt ihan virallisestikin! Tarkoitus oli treenata ensimmäistä kertaa hakua, mutta sairastapauksen vuoksi päädyttiin tekemään pienemmällä porukalla esineruutua. Metsässä on onneksi helppoa pitää kiinni turvaväleistä ja estää pöpöjä leviämästä. Mitä blogia selailin, viime kesänä ei kyllä ihan hirveästi esineruutua treenattu tai sitten en vaan muistanut aina kirjoittaa ylös joka treeniä. Tällaisia ajatuksia löysin viime vuodelta:  Ongelmat: 1. Määrätietoinen, suoraviivainen eteneminen lähettäessä ei vielä oikein toimi ja usein jää haahuilemaan lähialueelle 2. Esineiden motivaatio ei ole riittävää, ei välttämättä viitsi nostaa, jos esine ei miellytä 3. Palautus on huono, saattaa tiputtaa matkan varrelle. Nämä asiat voin kyllä edelleen allekirjoittaa, samojen haasteiden kanssa taistellaan vieläkin. Toki ei olla pitkään aikaan treenattu, pitää vähän kuulostella, miten lähtee sujumaan. Suora, määrätietoinen eteneminen varsinkin on vieläkin haaste, jää h

Kiki korkkasi vihdoin jälkikauden. Olen nyt noin viikon ajan tehnyt keppitreenejä nostaakseni keppimotivaatiota. Tänään testasin ekaa kertaa keppejä lyhyellä jäljellä. Tarkoitus oli tehdä ihan lyhyt 100 metrin jälki neljällä kepillä ja parin metrin janalla. Jälki oli yhteensä noin 4x40 askelta (75 askelta on noin 50m). Maastona kirkon takainen metsä. Ensin muistutukseksi keppiruutu, josta haki kolme keppiä. Sen jälkeen sidoin Kikin puuhun kiinni ja menin tallomaan jäljen, ajatus, että se näkee jäljen tallomisen ja jäljelle mennään tuoreeltaan hakemaan keppejä. Janaksi otin pienen poluntapaisen, josta jälki lähti hyvin loivasti vasemmalle. Näin takajäljen mahdollisuutta ei käytännössä ole. Tulin suoraan sivusta kohti janaa ja siitä melkein polun suuntaisesti. Kiki ei nostanut jälkeä vaan kaahasi liinanmitan verran polkua pitkin, kutsuin takaisin ja paluumatkalla nosti jäljen. Lähti sujuvasti ja hirveetä vauhtia jäljestämään, hukkasi jäljen noin 30 askeleen päästä ja hukkasi jäljen.