Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Se olis sitten siinä.

Kuva
Zeron tokoura nimittäin. Mä siedän lähes mitä vaan ja melkein kaikelle olen valmis löytämään ratkaisun ja tekemään töitä asian eteen. Mut joku raja on mullakin. Possuilua mä viel just ja just voin sietää, kun sille kuitenkin omalla asenteella ja treenillä voi tehdä jotakin. Raja menee kuitenkin siinä, kun muiden suoritukset alkaa kärsiä meidän takia. Zerpalla on aina ollut todella varma paikallaolo, eikä ikimaailmassa olisi käynyt mielessäkään, että se voisi karata sieltä. Tän suhteen oon ihan pienestä asti ollut tosi tiukka. Kun oon lähtenyt opettaa paikallaoloa, mä jo silloin päätin, että tässä ei ole edes tarkoitus, et koiruus olisi maassa silmät innosta kiiluen, vaan tässä vaan yksinkertaisesti kuuluu pysyä. Oon myös treenannu melko vaikeitakin treenejä, joskin viime aikoina en oo kauheesti mitään paikallaoloa muistanut treenata, ehkä se nyt kostautui... Oli miten oli, tähän pelleilyyn mä en rupee. Tällaista ei yksinkertaisesti tapahdu voittajaluokassa. Tiedän jo nyt, ette

Treeniä ennen koetta...

Kuva
Ollaan tehty kisanomaista ja häiriötreeniä ja sohvankuluttamistreeniä. Joku päivä, öö perjantai tehtiin kuunteluhässäkkä. Laitan kuvan. Ehkä. Eka se oli vähän et mitä ihmettä, kun lähetin hypyltä ruutuun, sit oli et ahaa, ja lopulta et jee. Välillä tehtiin viel kaukojakin, ne meni hyvin. Sit nouto, no se oli vähän hassu. Tiistaina tehtiin kisanomaista. Tein kahdessa osassa. Seuraamisessa BH-kokeen kaavio. Eka oli ihan toivotonta. Vilkuili, edisti, oli levoton. Täyskäännös ihan olematon, mä vaan työnsin sitä edelläni. Kyttäs ruutua hulluna. Sit olin vähän et kröhöm, ja otin ihan täyskäännöksen erikseen. Sen jälkeen kuvio sujui nätisti, kun aloitin alusta. Tuntuu kyl tosi lyhyeltä toi kuvio. En tajuu, ku mäkin oon valittanut et kauheen pitkä. Hahaha. Istuminen tosi nätti. Kehuin tosi paljon. Tunnaria nyt silleen, ettei kukaan lääppinyt. Toivottavasti ei nyt mennyt tunnari hajalle :P Haisteli tosi pitkään, otti oman, mut vähän pelleili sillä, tiputti ja nosti uudelleen. Oli

Syventävät ja soveltavat tokoilut

Eilen lyhyt minitoko. Hieman valmistelematta lähdin kentälle, hyi mua. En sit ottanut ku jotain ihan pientä... Eka testasin BH-kokeen liikkeitä, eli istumista silleen et pysähdyn, tää toimi hyvin, ku sanoin sille istu kun lähdin liikkeelle. Sen sijaan maahanmeno oli hankala, mä siis pysähdyin, käskin maahan ja lähdin liikkeelle. Zero ei ihan tiennyt, mitä mä siltä haluun. Mut tätä on sit onneks koko maanantaipäivä aikaa treenata kuntoon... Seuraamista otin minipätkän, oli hieman levotonta ja painoi voimakkaasti. Sit testasin viel noutoja. Koska mä en tykkää yhtään tosta sivulletulosta, päätin ottaa sen takas eteen. Sen sivulletulot on aivan karmeat ja me saatiin tästä kokeesta noudoista huonoimmat pisteet ikinä, joten tää tais olla taktinen virhe lähteä tähän :( Arvatkaapa vaan muistiko pieni koira enää miten tullaan eteen. Eipä tietenkään, ei edes luoksetuloa, vaikka siinä käytin sentään eri käskyä. Tämän treenaaminen siis jatkuu, uskoisin et se palautuu mieleen ennen pitkää...

Hakumetsällä eräänä kauniina päivänä

Hakua Jakomäen valtavassa metsässä :) Tällä kertaa ainakaan keskilinjasta ei voinut erehtyä, jopa mäkin tunnistin moottoritien levyisen polun sieltä metsästä :D Otettiin neljä ukkoa, sekä haamuja, jäniksiä ja yksi suora pistokin. Eka oli jänis oikeaan etukulmaan hieman haastavaan ryteikköön. Ukko oli aika lähellä ja Zerppa näki sen. Ampui sinne kuin nuoli :) Toka ääniapu, lähetin hieman väärästä suunnasta, Zerppa meni suoraan, mut ei sit löytäny. Sit korjasin ja oli ihan nätti. Kolmannen lähetin suoraan, ukko oli huomattavasti lähempänä kuin mitä luulin, joten tuli vaan sellainen mikroskooppisen pieni minipisto. Muuten oli kiva, meni suoraan ja näin, mut olin suunnitellut hieman pidempää pistoa. Kuulemma olisi juossut maalimiehestä ohi, ellei olis nähnyt (en muistanut sanoo et ottaa ehdottomasti sen pressun mukaan). Haluun kokeilla, kuinka pitkälle se nykyään irtoo. Nyt ainakin näytti siltä, et oli nokka kiinni :( Neljäs ukko oli haamu. Muuten ihan hieno, mut herra citykoira pä

Gourmet-Zerppa

Kuva
Treenipostausten sekaan pieni tietoisku Zerppasen ruokinnasta. Mitään tiettyä linjaahan me ei olla noudatettu, vaan oon antanut sille vähän mitä sattuu sen mukaan miltä tuntuu ja mitä ruokaa sattuu olemaan tarjouksessa... Barffaaminen on kiinnostanut jo pikkupennusta asti, mutta oon ite niin samaaton, etten oo saanut aikaiseksi hankkia lisätietoa aiheesta, eikä pikku pakkasessani oo tilaa kymmenien kilojen lihasatseille. Oon syöttänyt sille lähes kaikkia nappularuokia mitä eläinkaupassa (ja häpeäkseni myös marketeista) löytyy ja aina väillä sekoitellut sille (üüberkallista) ihmisten jauhelihaa, jotta koiruus saisi edes vähän sitä lihaa, mitä lihansyöjä tarvitsisi. Nykyisen työni kautta olen tutustunut MUSCH BARF® -tuotteisiin. Niissä on se hyvä puoli, että lihaa on kätevissä 500 gramman pötköissä ja pienille koirille/kissoille tai pikkupakastimille löytyy myös 300 gramman pakkaukset. Valikoima on laaja, koiruudelle löytyy kaikkea tutusta broilerista, kalan kautta aina riistaa

The ultimate challenge - eli lähes "palauttelevat" treenit

Kuva
Ää, mä oon nyt pahasti metsässä, kun yhtäkkiä tajusin selaavani oikotieltä käytettyjen autojen palstaa... Nykyinen on suloinen ja oon kovasti kiintynyt siihen, mut miten ihmeessä saan sinne aikanaan sullottua kaksi koiraa, hakukamat, tokokamppeet, itteni ja mahdollisesti vielä kaverin koirineen?! Plus että mulla menee hermo, kun koko auto on ihan hiekassa aina. Olisi niin paljon helpompaa, kun voisi olla vaan se takakontti koira-alueena. Asiaan. Käytiin Ojangossa tokoilemassa, kuinkas muuten. Kisojen jälkeenhän pitäisi tehdä palauttelevat treenit, no, mä vähän sovelsin ja tein Zerpalle supervaikeat häiriötreenit. Hups. Eilen olin ehkä vähän turhan negatiivinen siinä suhteessa, että kokeessa oli toki paljon hyvääkin, meno oli iloista ja kaiken kaikkiaan suoritus huomattavasti parempi kuin viime kokeessa. Tänään kuitenkin testasin, mihin Zero oikeesti pystyy, jos se vaan haluaa, ja vaikka tän päiväiset treenit menikin loistavasti ja lämmittää mieltä, en silti voi olla tuntematta

Vantaa 16.9.12

Kuva
Tuntuu epätodelliselta ja silti on jotenkin turtunut olo. Ei oikein tunnu miltään. Viime kokeen jälkeen teki mieli itkeä ja olisin itkenytkin, jos ei kaverit olisi ollut siinä. Nyt ei oo edes yllättynyt olo. Pelkkää tyhjää vaan. Mä en vaan jaksa enää tätä. Joskus mietin, olenko pähkähullu, kun edes yritän.  Kokonaisuutena tää suoritus oli huomattavasti parempi kuin viimeksi ja Zero oli koko suorituksen iloinen ja vire oli suht korkealla koko ajan. Kuitenkin kävi ihmeellisiä mokia, outoja tilanteita, joista sen mielestäni olisi pitänyt selvitä. Olen ehdottoman varma, että se taas sikaili, esimerkiksi ruutu ja metalli, mutta silti ei tullut eteen mitään sellaista selkeetä tilannetta, johon olisin voinut puuttua ja sanoa että *kele, nyt teet etkä munkkipossuile siinä.  Leikin sen kaa pinkillä pallolla just ennen koetta ja jätin pallon sit kehän laidalle turvallisesti aidan taakse. Se vaikutti tosi hottikselta, se jopa haukkui kun mentiin kehään ja jouduin huomauttamaan siitä. Se po

Viimeiset valmistelut

Perjantaina nopsat aamutreenit kotipihalla. Eka luoksaria , ekan oli tarkoitus ottaa takapalkalla, mutta pienieläin ennakoi niin pahasti, ettei tullut luokse ekasta kutsusta, lopulta se tuli sellaista kävelyvauhtia ja jäi seisomaan 1/3 matkan kohdalla. Otin siis läpijuoksuna ja tein sit seuraavan stopin ilman takapalkkaa silleen, et tulin ite vastaan. Stoppi oli ihan ok, vaik aavistuksen nopeampikin olisi voinut olla. Otin loppuun vielä loppua, osa suorapalkkaa ja osa sivulle. Oli tosi nopeita ja reippaita, sivulletulotkin oli nättejä. Seuraavaksi metallia . Leikittiin ja pidettiin hauskaa. Pitää edelleen kapulaa tosi epävarmasti, mut sille ei enää tässä vaiheessa voi mitään. Luovutukset oli vähän sinne päin, mut sillekään ei nyt tässä vaiheessa voi enää mitään. Kaukoja otettiin takapalkalla muutama toisto, pari vahinkoa tuli, mm. m-s tuli hieman eteenpäin ja i-s olisi voinut olla siistimpiä. Muuten oli nopeat ja reippaat. Vielä hieman seuraamista loppuun. Hieman painoi, muu

Iloista menoa Ojangossa...

Eilen bordercollienväsytysohjelmassa oli tokoa ja agilityä Ojangossa. Laitoin ruudun valmiiksi sillä aikaa kun Zero odotti autossa ja tulin sit kentälle ikään kuin kisanomaisesti. Pallo oli ruudussa valmiina ja Zerppa tosi nätisti bongas ruudun ja juoksi täysiä. Perään vielä yksi ruutu stopilla, oli mahtava! Seuraavaksi hyppynoutoa, tää meni superhyvin ja luovutukset oli nättejä ja iloisia! Jee :) Metallinoutoa otin taas agilityesteillä, lähinnä juoksutin putkia ja hypyytin muutaman esteen. Luovutukset oli ihan ok, vaikka kovasti kyl kilkatteli metallia suussaan... Agipuolella otin hyppytekniikkaa. Zero oli tosi tuhma, loikki aina vikat kaksi hyppyä pituushyppynä. Kokeilin vaik mitä, mut mikään ei toiminut. Jos laitoin pallon esteiden väliin, se roiski edelliset rimat ja kun pidensin matkaa vikaan hyppyyn, Zero vaan venytti ittensä oiiiiiikeiiiin pitkäksi ja suoritti superpituushyppyä. Huokaus. Otin vielä ihan hyppysuoraa pidemmillä välieillä, irtosi nätisti ja hyppäs hienost

Epätoivon kipinää...

Kaatosateessa Viikin pellolla. Vaihteeksi näin. Zerpalla ei noudot kyllä suju yhtään. Se ei osaa luovuttaa ja metalli on ihan kauheeta. Eka otin metallia . Niin kauan ku mä annan sille kapulan, ni on oikein hyvä, pitää kapulaa tiukasti ja osaa tulla sivulle. Sit ku mä heitän kapulan vähän matkan päähän, ni ottaa se toooosi varovasti ja kilkattelee sitä paljon pahemmin ku ennen. Tosi monta kertaa tiputti metriä ennen mua. Jotenkin mulla on vähän sellai olo, et se tasan tarkkaan tietää, mitä sen pitäis tehdä, mut ku ei vaan huvita. Mä oon vaan kokeillut rähjäämistä ja pakottamista joskus aiemminkin, eikä se tässä tapauksessa oo auttanut, vaikka muihin liikkeisiin se on kyl ollu ratkaisu... Normikapulalla otin kans välillä, tarjos jotai eteentulon ja sivulletulon välimuotoo. Jos tuli sivulle, ni tuli vinoon ja liian eteen. Kun sanoin sille erikseen et sivu, niin tuli hienosti. Seuraavaan kokeeseen opetan kyl takaisin eteen, se sentään toimi. Sit ruudun paikkaa ihan lähietäisyydel

Testaamista koetta varten

Testasin Zerpan kaa liikkeitä. Otin kisanomaisesti liikkeet, mut palkkasin joka välissä. Seuraaminen oli hieman levotonta, pomppi ja edisti. Huoh. Sain tasaantumaan hetken päästä, mä luulen et jos Zerolla on liikaa virtaa, ni seuraaminen on huonoa. Käännökset oli ok ja täyskäännös vasemmalle paljon parempi kuin muistinkaan :) Istumisessa ei ongelmaa, oli nätti ja nopea. Ruutu oli tosi hieno :) Juoksi täysiä sinne ja pysäytin täsmälleen oikein. Zerppa pysähty nopeasti ja meni reippaasti maahan. Seuraamista vois edelleen treenata lisää, ei hidastanu ajoissa ja kesti hetki, ennen ku haki seuraamaan. Hyppynoutoa en ottanu kokonaisena liikkeenä, vaan vahvistin sivulletuloa, eka ilman hyppyy ja sit sen kaa. Sivulletulot on ihan kamalia, tulee vinoon, liian kauas jne. Osaa kyl korjata, mut ei tuu suoraan oikein. MUR. Metallissa sama juttu, ja lisäks on jotenki tosi epävarma, kiikuttaa kapulaa hampaiden välissä, samaan tapaan ku ennen. Argh, millähän keinon tän sais paremmaksi?

Do it yourself: maailman halvimmat ruutunauhat

Kaipaatko ruutunauhoja, jotka ovat aina mukana, eivät paina paljon mitään eivätkä lähde lentoon, vaikka olisi kunnon syysmyrsky käynnissä? Tässä ohje, miten saat maailman halvimmat ruutunauhat tehtyä ihan itse: Tarvikkeet:          Kenkä (ihan mikä vaan käy, paitsi korkkareita en ehkä suosittele)          Hiekkaa (löytyy treenikentältä) Ruutunauhat piirretään hiekkaan ruututötsien väliin ja voilá, ruutunauhasi ovat valmiit. Maailman helpoimmat, nopeimmat ja pysyvimmät ruutunauhat. Tämän loistavan pirkkaniksin avulla siirrytään itse treeneihin: Metallia Aikas sama ku viimeksi, eli pidettiin hauskaa, hihhuloitiin ja otin mä muutaman sivulletulonkin. Ei mun mielestä oo tässä vaiheessa oikein järkee hinkata koko liike, kun Zeroo kuitenkin ällöttää vieläkin metalli ja se osaa kyllä koko liikkeen. Mä siis hetsaan sitä kapulalla, annan sen suuhun tai vaihtoehtoisesti heitän muutaman metrin päähän. Palkka joko suoraan lelulla tai sit ensin sivulle ja sit vasta palkka. Ruutu Tre

Menestystarina jatkuu...

Zeron menestystarina jatkuu...  Tiistaina tokoa .  Kävin pitkästä aikaa Heurekan pihalla, tosi hyvä treenata välillä nurmikolla.  Luoksari Eka takapalkalla, oli tosi hyvä, tuli reippaasti, stoppi oli nopea. Toisen otin ylipitkältä matkalta, 40-50 metriä ja tulin vastaan pari askelta. Stoppi oli erinomainen.  Seuraaminen Palkkasin tosi lyhyistä pätkistä, lähinnä paikkaa. Oli tosi hyvää, paljon tasaisempaa kuin edellisillä kerroilla, aavistuksen alussa pomppi, mut sit tasaantu. Meni niin hyvin, et otin myös juoksuu ja pari käännöstä. Oli tosi nättiä.  Hyppis Tää oli hankala. Hypyssä ja noudossa ei sinänsä oo vikaa, mut luovutukses sekoilee. Tein eka muutaman toiston ilman hyppyy, ihan läheltä. Sit hyppyy, mut ei tajunnu yhdistää. Piti muutama kerta avustaa. Tätä pitää treenata lisää.  Ruutu Tää meni tosi hyvin :) Ekalla otin vauhtiruudun, pallon olin jo vieny ennen treeniä. Etsi tosi hyvin ruudun katseella ja oli ihan täysillä jo menossa. Zerppis se

If you have no idea what you're doing, just do it anyway

Sadetta ja ukkosta uhmaten käytiin treenaamassa pk-juttuja. En tietenkään huomannut harmaita pilviä, kun lähdin ulos, tajusin ne vasta vähän matkan päästä kadulla, et voi käydä huonosti :D Kun oltiin vihdoin päästy metsään, alkoi vielä ukkostaakin. Zero oli totta kai levoton, kuten aina, mutta ukkosen hieman laannuttua päätin kokeilla treenaamista. Hyvin se kyl toimi, pystyi keskittymään erinomaisesti. Mä luulen, et pienelle koiralle on pikkuhiljaa kasvanut päähän aivot :) Eka otettiin jälkikeppien opettelua. Mulla ei oo harmainta hajua miten tää kuuluu opettaa. Eka otin pelkän kepin ettimistä, et oppis käskyn. Sit talloin lyhyen jäljen ja laitoin kepin päähän. Laitoin eka jäljelle namit, kuten normaalisti. Zerolla on kuitenkin niin lyhyt muisti, et jäljestettyään koko huimaavan pitkän parin metrin jäljen, se oli jo ehtinyt unohtaa kepin ja jatkoi sujuvasti eteenpäin. Seuraavaks siis kokeilin ilman nameja, jos se sen verran tajuais jäljestää. Tällä kertaa se ei taas jäljestänyt yhtä

Nobelin palkinto sille, joka keksii vedenpitävät sadevaatteet!

Kuva
On tää kyl hullujen puuhaa. Musta tuntuu, et mä toistan itteeni. Mut kuka hullu oikeesti nousee vapaaehtoisesti sunnuntaina 7.30, jotta pääsisi makaamaan märkään metsään koirien pelastettavaksi?!!??! Kävimme hakuilemassa Landbossa, tarkoitus oli mennä pelastuskoiraradalle, mutta sepäs olikin varattu, joten menimme eteenpäin. Maasto oli aivan karmea, mä en vaan kertakaikkiaan hahmottanut sitä, vaik oon ollut tossa jo miljoona kertaa. Keskilinja oli aivan vänkyrä, toinen puoli kauheeta viidakkoo, kalliota ja meinasin eksyä jo 30 metriä keskilinjalta. Olin joka pistolla eri mieltä lähetyslinjasta ja oisin ite lähettänyt aivan eri suuntaan :P Mä kyl vihaan tätä maastoa yli kaiken ja mä oon ehkä maailman onnettomin suunnistaja... Zero oli kuitenkin taitava. Maaston takia jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmia, tarkoitus oli ottaa haamuja kaksi ja kaksi jänistä. Metsä oli sellaista viidakkoa, ettei siellä mitään haamuja voinut tehdä. Otin siis kolme jänistä ja yhden lähilöydön. Ze

Hienohelmat käyttää sadetakkia.

On tää kyl hullujen puuhaa. Sataa kaatamalla ja meikäläiset sen kun treenaa onnellisina. Käytiin Ojangossa treenaamassa agilityä, ihan oikeeta agilityä :) Eka tehtiin hyppytekniikkaa, korkeuden arviointia. Kolme ekaa rimaa oli jotai 20 senttiä ja etäisyys noin 6 jalkaa, sit vika oli hieman kauempana. Sitä rimaa sit nostettiin 50-55-60-65. Zerolla toimi todella hyvin, se hyppäs tosi nätisti eikä yhtään tiputtanut rimoja. Sit tehtiin ihan suoraa, pallo edessä palkkana. Zerppa hyppäs tosi kauniisti ja rimoja ei tullu alas. Sit ku ite rupesin sählää, ni niitä toki tuli, mut Zero kyllä osaa. Otin viel metallia hyppyjen ja putkien kautta, oli oikein kivaa, vaikka jouduttiinkin ihan lammikossa juoksee. Rapa vaan roisku, kun me päästiin vauhtiin! Lopuksi viel tunnari. Zero oli tosi rauhallinen ja teki tosi kivasti ja huolella töitä. Ekalla kerralla se kuitenkin meinas jättää leikin sikseen, kun se oli mielestään käyny kaikki läpi, eikä kapulaa löytyny. Toi sit vaan ekan mahdollisen.