Hulluimmat tokosinkoilut ja agilitysekoilut

Julistin tänään Zerpan sairasloman virallisesti päättyneeksi. Se oli oikein pätevä agilitykoira, ja ei-niin-pätevä tokokoira.

Huomasin heti et se käy kuumana kuin hiilitanko. Annoin sen hetken rillutella pallon kanssa ja päästää pahimmat höyryt. Koko treenin ajan sitä häiritsi hulluna naapurikentän villakoira, tää oli tosi hyvää häiriötreeniä. En tiiä, miks se just tästä otti niin paljon häiriötä, kun normaalisti ei häiritse noin paljoa. Tuntui, et tyyppi oli koko ajan valmiina sinkoamassa tai ainakin kyylämässä niiden menoa ja kommentoimassa :P

Tein tokoa aksakentällä esteiden välillä, halusin hieman jännitystä treeneihin :)

Tarkoitus oli tehdä kolme liikettä kisanomaisesti, sit palkkaa ja sit kolme liikettä yhteen ja sit jos joku menee huonosti niin hiotaan sitä. Hylkäsin kuitenkin ajatuksen aika pian. Seuraaminen oli aluks tosi hankalaa, kun huomio oli enemmän aksaavassa villakoirassa. Huomautin asiasta, keskittyi aavistuksen paremmin, mutta edelleen oli mm. vasemmalle täyskäännökset kuin jotai puupökkelöä yrittäis kääntää vierellään, täyskäännökset aika kauheita ja juoksussa jouduin pari kertaa huomauttaa, et hei, täs ei ollu tarkoitus pomppia metrin päässä.

En myöskään ollut ihan varma aina, mitä se tarkkaan ottaen katsoo, mun naamaa, käsiä, mahaa vaiko hallin kattoa. Välillä nimittäin tuntuu, että se huijaa mua ihan satasella. Noista nappisilmistä ei saa mitään selvää. Tein seuraamisen pätkiä sillai, et huitelin käsiä pään päällä, pidin niitä selän takana, suorina sivuilla ja kaikkea mitä päähän sattui. Mahtoi viereisen kentän treenaajat hieman kattoa et mitä se hullu siel huitoo :D

Luoksarin otin kerran, stoppi semihyvä, tuli tosi lujaa, ni vähän luisteli matolla. Maahanmenossa sama juttu, Zerppa vaan juoksee liian lujaa eikä voi pysähtyä kunnolla. Mua lähinnä huolestuttaa sen tyylissä se, et se joku päivä viel polttaa ittensä. Vai haluutteko ite kokeilla juosta täysillä ja luistella polvienne varassa sortsit jalassa? Taitais tulla kivat palovammat :P Loppuosa oli kuitenkin maailman vaikein asia pienelle koiralle. Muuten tuli hyvin, mutta ennakoi sivulletulon. Ihan joka kerta. Miljoona kertaa sain toistaa, ennen kuin alkoi käsittämään. Huoooooooh.

Sit metallia. Oli maailman ällöintä, eikä sitä voinu pitää suussa. Sylkäs metrin päähän musta. Otin sen jälkeen ihan liikkumista putkien ja hyppyjen avulla, sit luovutusta ja kokeilin vähän pitämistäkin. Täs on tää sama ku mitä aikaisemminkin pohdin, et se pitää kapulaa kyl tiukasti takahampailla, mut maasta nostettaessa kapula jää väistämättä etuhampaiden varaan kiikkumaan. En saanut oikein hyvää toistoa. Jotain tälle pitämisasialle pitää tehdä, tai nostamiselle pikemminkin. Siitä kaikki ongelmat alunalkaenkin johtuu...

Zerppa sai rillutella välillä hieman pinkin pallon kaa ja riehumistauon jälkeen jatketiin.

Zeta oli ylitsepääsemätön. Otin ekaks muistutukseksi kaikkia jääviä ilman seuraamista. Seuraamisen tultua mukaan kuvioihin kaikki muut pyyhkiytyi pois mielestä paitsi istuminen. Jouduin jälleen ottaa erikseen ja vähitellen liittää seuraaminen mukaan, jotta myös seisominen onnistui. Tämän jälkeen meni kuitenkin kisanomainen zeta moitteetta. Stopit on kyl hyvät ja nopeat, ainakin sen verran mitä mä näen.

Ruutua oli tarkoitus kokeilla kans kisanomaisesti, jotta nään, missä ongelmat viipyy. No Zerppa bongas hypyt ja A:n ja putken ja sen jälkeen kauheella kaarella tuli takas ruutuun. Tarjosi vasenta etutötsää monasti, korjas kuitenkin hienosti itse ilman sen kummempia apuja. Joka kerta kun hihkuin jess, se kuitenkin tuli pois, tähän pitää puuttua. Koiruus ei missään tapauksessa saa tulla pois ruudusta. Kerran tein niin, et pysäytin sen (vahingossa) sivuun ruudusta, pyysin korjaamaan ja suoraan maahan. Hyvin onnistui! Tää on aikaisemmin ollut haastava, nyt osasi kuunnella hyvin :)

Päätin lopettaa tähän tokoilut. Oli vähän sekava treeni, kun lähdin vähän suunnittelematta ja ex-tempore hallille, sellai tentin jälkeinen nollaus-treeni :)

Koska Zerpaltahan ei energiat lopu ikinä, otin viel kontakteja, puomilla. Tää on todella vaikea ongelma. Se on siis liian hidas alastulossa, eikä se ota 2-on-2-offia tarpeeksi hyvin, helposti jää seisoo kontaktille. Aikaisemmin toimi, kun laitoin pallon vähän matkan päähän, mut nyt se jäi kyttää sitä. Yyh, mun koirasta on tullut kyttä-bortsu! :( Pahimmillaan jäi seisomaan alastulon puoliväliin! Kun otin pallon pois, ihan sama juttu. Tai sit hiippaili hiiiiiiiiitaaaaaaaaasti kuin akvaarioni tuholaiskotilot alas. Kokeilin niinkin radikaalikeinoa kuin nami, mutta ei edes huomannut sitä. Mitähän mä tähän oikein keksisin? Jännä juttu kun taas A:lla ei oo ikinä ollut minkäänlaisia ongelmia ja se ottaa kontaktinkin aina, sama mitä mä teen.

Keppejä oli pakko kokeilla kans, otin tällä kertaa umpikulmaa eri etäisyyksistä ja kulmista. Mun oma liike vaikuttaa viel ihan sikana, mä haluisin vähän karaistaa sitä, et mä en aina välttämättä seiso paikallani kuin puutarhatonttu silläaikaa, kun se hakee kepeille. Ei se vaan käytännössä oikein toimi, kun tekee rataa. Itse pujottelu on moitteetonta, eikä kertaakaan keskeyttänyt, vaikka mä biletin siinä vieressä, takana ja joka puolella.

Sekavaa, suunnittelematonta, hallitsematonta, villiä, mutta ah - niin hullun hauskaa :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa