Kun kyttä tuli treeneihin...
Hei jes, me ollaan vähän aktivoiduttu tokorintamalla! Vihdoin alkaa olla sen verran sulaa, että löytyy meillekin hiekkapläntti.
Menneellä viikolla treenattiin ainakin pariin otteeseen, lyhyitä treenejä läheisen päiväkodin pihalla iltaisin.
Alkuviikolla oli jotenkin hieman tahmaista, enkä taas saanut selvää mikä ongelma oli.
Tehtiin ensin ruutua, kosketusalusta oli unohtunut, joten tein näyttämällä. Se toimikin hyvin, ainoa vika oli, että itse olin liian hidas (ja huono) heittämään, jolloin ehti jo hidastaa vauhtia ja vilkaista mua. Muuten tämä voisi jopa toimia, jos olisi avustaja ja tekisi selkeästi pidemmältä matkalta.
Seuraaminen olikin sitten tahmeaa ja epävarmaa. Ekaa kertaa mietin ihan tosissaan, onko Kikillä kuitenkin kyttäongelma. Tsiigaili ruutua, bongaili ohikulkijoita - jotenkin aivan kummallinen taas. Samaahan se tekee myös liikkeestä maahanmenossa, seuraaminen on tosi tahmeaa ja näyttää siltä, että se jähmettyy paikalleen minä hetkenä hyvänsä.
Joku päivä tehtiin merkin kiertoa ja seuraamista lähinnä tarjoamalla. Kokeilin pelkästään lelupalkalla, koska halusin lisää intoa ja iloisuutta mukaan. Tämä ei toiminut kauhean hyvin ja Kyttäkiki saatiin taas herätettyä, kuten viimeksikin.
Merkin kierto toimii kyllä hyvin jo kohtuullisen matkan päästä. Nyt tarttis edelleen vielä pidentää matkaa ja pikkuhiljaa voisi ottaa myös häiriöitä mukaan (hyppyjä lähinnä).
Tänään puolestaan oli tosi hyvä fiilis ja Kiki oli hyvin mukana.
Seuraamista tein nyt monessa osassa, lyhyinä pätkinä ja välissä tehtiin selkeästi hauskempia liikkeitä. Aluksi ihan vaan tarjoamalla, tämä tuntuu toimivan hyvin, tällä saan tosi hyviä seuraamispätkiä aikaan. Muutamia käännöksiä, kunhan itse keskityin jalkojen liikkeisiin kunnolla, niin oli tosi hienot käännökset. Hivenen voisi ehkä muistuttaa vasemman käännöksen pepun käytöstä. Tehtiin nyt lähinnä liikkeestä seuraamista, lyhyitä pätkiä ja muutamia käännöksiä nopeasti peräkkäin.
Seuraamisessa toimi nyt hyvin se, että vuorottelin namien ja lelupalkan kanssa. Oikean mielentilan ja vireen löytyminen ja ylläpito on vähän veitsenterällä tanssimista, mutta tänään se tuntui onnistuvan kohtuullisen hyvin. Juustoon tuo on näköjään erityisen perso, pitää sitä ostaa sille useammin.
Luoksetulossa muistuteltiin ensin eteentuloa, koska tässä Kiki on vähän ollut huolimaton möllikokeissa. Pidemmältä matkalta toimi hyvin, joskin se nenä edelleen joka kerta haluaa tökkiä haaruksiin.
Luoksetulon alkua treenattiin nyt ihan erikseen. Virittelyä, höpötin itsekseni liikkurilöpinää ja käskin maahan. Tässähän ihan säännöllisesti lagaa ja menee vasta toisella käskyllä, myös paikallaolossa. Oon nyt yrittänyt toimia hyvin selkeästi koiran kannalta; Tuijotan passiivisena kaukaisuuteen, kun liikkuri puhuu tai naapurit käskyttää ja katson koiraa silmiin, kun pyydän maahan. Samaa tein Zeron kanssa eikä siitä kukaan tuomari ainakaan huomauttanut, että olisi liikaa apuja. Jospa tuo auttaisi Kikiä ymmärtämään, mistä tässä oikein on kyse.
Liikkeestä maahanmenoa treenattiin, tosin enimmäkseen palkkasin liikkeellelähdöstä ja seuraamisesta. Ihan yhden toiston tein maahanmenon kanssa, tämä oli ihan hieno. Seuraaminen on tässä kaikista isoin ongelma, kun hiippailee ja ennakoi käskyä. Kunhan yhteistreenit saadaan vauhtiin, niin tarvitsen tähän(kin) kipeästi liikkurointiapua.
Hyppyä pääsin vihdoinkin, pitkästä aikaa treenaamaan omalla pihalla, kun lumet suli pois. Yritti kiertää ekalla toistolla, mutta sen jälkeen meni kivasti. En nyt nostanut kuin vasta 40 senttiin, mutta rakennetaan nyt vähän itseluottamusta ensin takaisin. Kunhan Navalan kenttä sulaa, niin tehdään hyppytekniikkaa ja kokeillaan umpihyppyä.
Paukkuihin ollaan useana iltana saatu siedätyshoitoa, kun teinit tuolla keskustassa pamauttelee asioita. Säikähtää ja näyttää huolestuneelta. Hakee selkeästi ihmiseltä turvaa ja kysyy ohjeita. Mä oon ottanut sen linjan, että en ignooraa sitä kokonaan, vaan sanon rauhallisesti, jotain että "mikäs se oli, ei hätää". Sit leikitään esim. hihnalla repimistä ja pidetään hauskaa. Kiki unohtaa huolensa aikalailla samantien ja taistelee iloisesti. Tänään just ennen treenejä kävi taas sama eikä haitannut treenaamista yhtään.
Semmoista tänään. Huomenna alkaa ilmoittautuminen Vekoran kokeisiin toukokuussa, jaiiiiiiks!
Menneellä viikolla treenattiin ainakin pariin otteeseen, lyhyitä treenejä läheisen päiväkodin pihalla iltaisin.
Alkuviikolla oli jotenkin hieman tahmaista, enkä taas saanut selvää mikä ongelma oli.
Tehtiin ensin ruutua, kosketusalusta oli unohtunut, joten tein näyttämällä. Se toimikin hyvin, ainoa vika oli, että itse olin liian hidas (ja huono) heittämään, jolloin ehti jo hidastaa vauhtia ja vilkaista mua. Muuten tämä voisi jopa toimia, jos olisi avustaja ja tekisi selkeästi pidemmältä matkalta.
Seuraaminen olikin sitten tahmeaa ja epävarmaa. Ekaa kertaa mietin ihan tosissaan, onko Kikillä kuitenkin kyttäongelma. Tsiigaili ruutua, bongaili ohikulkijoita - jotenkin aivan kummallinen taas. Samaahan se tekee myös liikkeestä maahanmenossa, seuraaminen on tosi tahmeaa ja näyttää siltä, että se jähmettyy paikalleen minä hetkenä hyvänsä.
Joku päivä tehtiin merkin kiertoa ja seuraamista lähinnä tarjoamalla. Kokeilin pelkästään lelupalkalla, koska halusin lisää intoa ja iloisuutta mukaan. Tämä ei toiminut kauhean hyvin ja Kyttäkiki saatiin taas herätettyä, kuten viimeksikin.
Merkin kierto toimii kyllä hyvin jo kohtuullisen matkan päästä. Nyt tarttis edelleen vielä pidentää matkaa ja pikkuhiljaa voisi ottaa myös häiriöitä mukaan (hyppyjä lähinnä).
Tänään puolestaan oli tosi hyvä fiilis ja Kiki oli hyvin mukana.
Seuraamista tein nyt monessa osassa, lyhyinä pätkinä ja välissä tehtiin selkeästi hauskempia liikkeitä. Aluksi ihan vaan tarjoamalla, tämä tuntuu toimivan hyvin, tällä saan tosi hyviä seuraamispätkiä aikaan. Muutamia käännöksiä, kunhan itse keskityin jalkojen liikkeisiin kunnolla, niin oli tosi hienot käännökset. Hivenen voisi ehkä muistuttaa vasemman käännöksen pepun käytöstä. Tehtiin nyt lähinnä liikkeestä seuraamista, lyhyitä pätkiä ja muutamia käännöksiä nopeasti peräkkäin.
Seuraamisessa toimi nyt hyvin se, että vuorottelin namien ja lelupalkan kanssa. Oikean mielentilan ja vireen löytyminen ja ylläpito on vähän veitsenterällä tanssimista, mutta tänään se tuntui onnistuvan kohtuullisen hyvin. Juustoon tuo on näköjään erityisen perso, pitää sitä ostaa sille useammin.
Luoksetulossa muistuteltiin ensin eteentuloa, koska tässä Kiki on vähän ollut huolimaton möllikokeissa. Pidemmältä matkalta toimi hyvin, joskin se nenä edelleen joka kerta haluaa tökkiä haaruksiin.
Luoksetulon alkua treenattiin nyt ihan erikseen. Virittelyä, höpötin itsekseni liikkurilöpinää ja käskin maahan. Tässähän ihan säännöllisesti lagaa ja menee vasta toisella käskyllä, myös paikallaolossa. Oon nyt yrittänyt toimia hyvin selkeästi koiran kannalta; Tuijotan passiivisena kaukaisuuteen, kun liikkuri puhuu tai naapurit käskyttää ja katson koiraa silmiin, kun pyydän maahan. Samaa tein Zeron kanssa eikä siitä kukaan tuomari ainakaan huomauttanut, että olisi liikaa apuja. Jospa tuo auttaisi Kikiä ymmärtämään, mistä tässä oikein on kyse.
Liikkeestä maahanmenoa treenattiin, tosin enimmäkseen palkkasin liikkeellelähdöstä ja seuraamisesta. Ihan yhden toiston tein maahanmenon kanssa, tämä oli ihan hieno. Seuraaminen on tässä kaikista isoin ongelma, kun hiippailee ja ennakoi käskyä. Kunhan yhteistreenit saadaan vauhtiin, niin tarvitsen tähän(kin) kipeästi liikkurointiapua.
Hyppyä pääsin vihdoinkin, pitkästä aikaa treenaamaan omalla pihalla, kun lumet suli pois. Yritti kiertää ekalla toistolla, mutta sen jälkeen meni kivasti. En nyt nostanut kuin vasta 40 senttiin, mutta rakennetaan nyt vähän itseluottamusta ensin takaisin. Kunhan Navalan kenttä sulaa, niin tehdään hyppytekniikkaa ja kokeillaan umpihyppyä.
Paukkuihin ollaan useana iltana saatu siedätyshoitoa, kun teinit tuolla keskustassa pamauttelee asioita. Säikähtää ja näyttää huolestuneelta. Hakee selkeästi ihmiseltä turvaa ja kysyy ohjeita. Mä oon ottanut sen linjan, että en ignooraa sitä kokonaan, vaan sanon rauhallisesti, jotain että "mikäs se oli, ei hätää". Sit leikitään esim. hihnalla repimistä ja pidetään hauskaa. Kiki unohtaa huolensa aikalailla samantien ja taistelee iloisesti. Tänään just ennen treenejä kävi taas sama eikä haitannut treenaamista yhtään.
Semmoista tänään. Huomenna alkaa ilmoittautuminen Vekoran kokeisiin toukokuussa, jaiiiiiiks!
Kommentit
Lähetä kommentti