SM-ilmon aiheuttamaa akuuttia treeni-intoa
Kikitiina on ollut hiljaiselossa jonkin aikaa, kun emäntä lähti matkalle. Muutenkin olen töiden jälkeen ollut niin lopen väsynyt, etten ole yksinkertaisesti jaksanut lähteä treenaamaan. Nyt me kuitenkin päätettiin aktivoitua eikä kaikkein vähiten siksi, että SM-kisailmo on lähetetty! Jaiks...
Tokoa ja tottista
Tänään ohjelmassa seuraamista, stoppia, paikkamakuuta ja PK:n saralta hyppytekniikkaa ja eteenmenoa.
Seuraaminen: Lyhyitä pätkiä, palkka suorista namilla ja käännöksistä lelulla. Haahuili muutamat oikealle käännökset, vasemmalle oli ihan hyvät. Lelu kainalossa ei tänään toiminut ollenkaan kun yritin vähän nostattaa virettä seuraamiseen.
Stoppi: Tämä toimi todella hyvin Suskin neuvoilla, teki todella nopeita ja napakoita stoppeja, myös niin, että itse jatkoin peruuttamista. Pelkällä käskyllä ei toimi vielä, joten en vielä viitsi siirtää sivulle.
Paikkamakuu: Tylsässä ympäristössä yksinään treenatessa tarjoaa just sopivasti haastetta Kikille. Pysyi oikein hyvin ja oli jopa skarppina. Nousu oli myös hyvä ja terävä.
Hyppy: Umpiestettä Kiki jännittää aika paljon ja oon ihan säälittävän vähän muutenkin treenannut koko PK-hyppyä, joten aloitettiin ihan perusteista. Hyppytekniikkaa ei myöskään olla tehty ihan ikuisuuteen. Kolme aksahyppyä ja umpieste, väli eka 6 jalkaa ja korkeus kintereen korkeus. Nostin aina palkki kerrallaan (10cm) ja pidensin hieman umpihypyn matkaa. Päästiin näin 50 sentiin helposti, lopetin siihen. Pari kertaa yritti kiertää nostettuani korkeutta, mutta muuten hyppy kyllä meni nätisti ja puhtaasti. Selkeästi Kiki tarvii vaan paljon itsevarmuutta vielä tähän.
Eteenmeno: Vietiin yhdessä pallo treenin aluksi kentän toiseen laitaan. Ei aluksi meinannut lähetettäessä muistaa, mutta kun kyselin, missä pallo se muistui mieleen hyvin äkkiä. Juoksi nätisti suoraan eteenpäin ja kovaa juoksikin.
Hakutreenit
Ohjelmassa jälleen hajuhakuja. Kyselin vinkkiä treenien vaikeuttamiseksi ja kokeiltiin, että metsässä oli kaksi maalimiestä yhtaikaa. Haju haettiin ensin toisesta ja sitten toisesta ukosta. Jotenkin toimi vähän huonosti, lähti hieman epävarmasti eikä löytänyt ekalla lähetyksellä. Mä taisin itse tulkita koiraa väärin ja Kiki ei ollut saanut hajua oikeasti. Loput kaksi hajuhakua tehtiin perinteisellä kaavalla yksitellen, jotta saatiin kunnolla onnistunut treeni loppuun. Tulevaisuudessa siis voisi tehdä vielä niin, että laittaa maalimiehet piiloon, käy hakemassa hajut ja sen jälkeen vie koiran autoon hetkeksi. Tätä samaa voi kokeilla myös mielikuvaharjoituksissa.
Toinen, mitä voitais kokeilla, on ihan ääniavut. Sillä saa hyvin koiran irtoamaan sinne 50 metriin ja koiralla on kuitenkin pakko olla nenä auki. Ääniavut ollaan tässä ryhmässä tehty niin, että ukko menee ihan takalinjalle ja ääniavun jälkeen tulee hieman eteenpäin ja hieman sivuun linjasta tuulen suunnasta riippuen (tuulen alapuolelle). Näin koiralla pitää olla oikeasti nenä auki. Vanhassa ryhmässähän me tehtiin nämä niin, että ukko ei liikkunut mihinkään ja koira suunnisti äänen avulla oikeaan paikkaan.
Näkölähdöt ja näköavut on varmaan Kikin kanssa melko tuhoon tuomittu idea sen saalisvietin ja puremavimman tuntien. Nenä myös menisi tukkoon alta aikayksikön.
Tuulen suunta on hajuhauissa tärkeä ottaa huomioon ja lähtee tarvittaessa kiertää ukkoa hieman tuulen alapuolelta, jotta koira saisi hajun. Toisaalta, vaikka kunnon tuuli suoraan maalimieheltä keskilinjalle on koiralle helppo ja se saa hienosti hajun, se ei pidemmän päälle kuitenkaan aja tarkoitustaan. Voi käydä niin, että koira tähän totuttuaan osaa hakea metsästä niitä pieniä hajuvihjeitä vaan osaa kulkea ainostaan kovan tuulen mukaan.
Tällä kertaa Kiki tuntui reagoivan voimakkaasti tallomis- ja kävelyjälkiin, mitä se ei aikaisemmin ole tehnyt. Ollaan ehkä välillä oltu vähän laiskoja tallomisen kanssa ja usein Kiki on ollut myös ensimmäisenä vuorossa, ajatuksena, että hajuhaut tehdään ns. puhtaalle radalle. Tallomisen kanssa kannattaa olla tarkkana nyt ja välillä treenata myös porukan vikana. Koiran on opittava ylittämään tallomisjäljet eikä saa takertua niihin.
Tosi hyvä ajatus oli myös se, että hakua hakiessa ei kävellä suoraan keskilinjalta, vaan lähdetään hieman viistosti edestäpäin (tai takaapäin, miten nyt tuuli kulkee). Koiran voi sitten lähettää keskilinjalta suoraan kohti maalimiestä eikä ukolle ole jo valmiiksi hajutunnelia.
Tokoa ja tottista
Tänään ohjelmassa seuraamista, stoppia, paikkamakuuta ja PK:n saralta hyppytekniikkaa ja eteenmenoa.
Seuraaminen: Lyhyitä pätkiä, palkka suorista namilla ja käännöksistä lelulla. Haahuili muutamat oikealle käännökset, vasemmalle oli ihan hyvät. Lelu kainalossa ei tänään toiminut ollenkaan kun yritin vähän nostattaa virettä seuraamiseen.
Stoppi: Tämä toimi todella hyvin Suskin neuvoilla, teki todella nopeita ja napakoita stoppeja, myös niin, että itse jatkoin peruuttamista. Pelkällä käskyllä ei toimi vielä, joten en vielä viitsi siirtää sivulle.
Paikkamakuu: Tylsässä ympäristössä yksinään treenatessa tarjoaa just sopivasti haastetta Kikille. Pysyi oikein hyvin ja oli jopa skarppina. Nousu oli myös hyvä ja terävä.
Hyppy: Umpiestettä Kiki jännittää aika paljon ja oon ihan säälittävän vähän muutenkin treenannut koko PK-hyppyä, joten aloitettiin ihan perusteista. Hyppytekniikkaa ei myöskään olla tehty ihan ikuisuuteen. Kolme aksahyppyä ja umpieste, väli eka 6 jalkaa ja korkeus kintereen korkeus. Nostin aina palkki kerrallaan (10cm) ja pidensin hieman umpihypyn matkaa. Päästiin näin 50 sentiin helposti, lopetin siihen. Pari kertaa yritti kiertää nostettuani korkeutta, mutta muuten hyppy kyllä meni nätisti ja puhtaasti. Selkeästi Kiki tarvii vaan paljon itsevarmuutta vielä tähän.
Eteenmeno: Vietiin yhdessä pallo treenin aluksi kentän toiseen laitaan. Ei aluksi meinannut lähetettäessä muistaa, mutta kun kyselin, missä pallo se muistui mieleen hyvin äkkiä. Juoksi nätisti suoraan eteenpäin ja kovaa juoksikin.
Hakutreenit
Ohjelmassa jälleen hajuhakuja. Kyselin vinkkiä treenien vaikeuttamiseksi ja kokeiltiin, että metsässä oli kaksi maalimiestä yhtaikaa. Haju haettiin ensin toisesta ja sitten toisesta ukosta. Jotenkin toimi vähän huonosti, lähti hieman epävarmasti eikä löytänyt ekalla lähetyksellä. Mä taisin itse tulkita koiraa väärin ja Kiki ei ollut saanut hajua oikeasti. Loput kaksi hajuhakua tehtiin perinteisellä kaavalla yksitellen, jotta saatiin kunnolla onnistunut treeni loppuun. Tulevaisuudessa siis voisi tehdä vielä niin, että laittaa maalimiehet piiloon, käy hakemassa hajut ja sen jälkeen vie koiran autoon hetkeksi. Tätä samaa voi kokeilla myös mielikuvaharjoituksissa.
Toinen, mitä voitais kokeilla, on ihan ääniavut. Sillä saa hyvin koiran irtoamaan sinne 50 metriin ja koiralla on kuitenkin pakko olla nenä auki. Ääniavut ollaan tässä ryhmässä tehty niin, että ukko menee ihan takalinjalle ja ääniavun jälkeen tulee hieman eteenpäin ja hieman sivuun linjasta tuulen suunnasta riippuen (tuulen alapuolelle). Näin koiralla pitää olla oikeasti nenä auki. Vanhassa ryhmässähän me tehtiin nämä niin, että ukko ei liikkunut mihinkään ja koira suunnisti äänen avulla oikeaan paikkaan.
Näkölähdöt ja näköavut on varmaan Kikin kanssa melko tuhoon tuomittu idea sen saalisvietin ja puremavimman tuntien. Nenä myös menisi tukkoon alta aikayksikön.
Tuulen suunta on hajuhauissa tärkeä ottaa huomioon ja lähtee tarvittaessa kiertää ukkoa hieman tuulen alapuolelta, jotta koira saisi hajun. Toisaalta, vaikka kunnon tuuli suoraan maalimieheltä keskilinjalle on koiralle helppo ja se saa hienosti hajun, se ei pidemmän päälle kuitenkaan aja tarkoitustaan. Voi käydä niin, että koira tähän totuttuaan osaa hakea metsästä niitä pieniä hajuvihjeitä vaan osaa kulkea ainostaan kovan tuulen mukaan.
Tällä kertaa Kiki tuntui reagoivan voimakkaasti tallomis- ja kävelyjälkiin, mitä se ei aikaisemmin ole tehnyt. Ollaan ehkä välillä oltu vähän laiskoja tallomisen kanssa ja usein Kiki on ollut myös ensimmäisenä vuorossa, ajatuksena, että hajuhaut tehdään ns. puhtaalle radalle. Tallomisen kanssa kannattaa olla tarkkana nyt ja välillä treenata myös porukan vikana. Koiran on opittava ylittämään tallomisjäljet eikä saa takertua niihin.
Tosi hyvä ajatus oli myös se, että hakua hakiessa ei kävellä suoraan keskilinjalta, vaan lähdetään hieman viistosti edestäpäin (tai takaapäin, miten nyt tuuli kulkee). Koiran voi sitten lähettää keskilinjalta suoraan kohti maalimiestä eikä ukolle ole jo valmiiksi hajutunnelia.
Kommentit
Lähetä kommentti