Mestariluokan korkkaus, Vantaa 12.2.22 - MES89

Viime viikonlopun jälkeen oli mukavaa palata rallitokon pariin ja korkata mestariluokka. Mähän olin ilmoittautunut jo tammikuun alussa ekoihin mes-kisoihin, mutta korona vei. Ihan huippua kisata pitkästä aikaa ylimmässä luokassa jossain lajissa, Kikin kanssa tää rallitokokin tuntuu varsinaiselta saavutukselta. Kun vielä viikko sitten olin valmis myymään sen mustalaisille niin nyt taas vaihteeksi Kiki yllätti positiivisesti. On tämä harrastaminen sen kanssa melkoista vuoristorataa. 

Treeneissä olen keskittynyt meille uusiin ja/tai vaikeisiin temppuihin: peruutus edessä, peruutus sivulla (oikealla), askel oikealle/vasemmalle (rintamasuunta kääntyy aina), merkki (osaa tehdä tokomerkin, mutta ei pysähtyä siihen nätisti), putki ja hyppy (varsinkin sarjahyppy on kuolema), kukkaset, edessävaihdot ynnä muut kiemurat ja ihan yleisesti pienimuotoista rataa. Yksin treenatessa en tosiaankaan jaksa pystyttää mitään 20 esteen rataa enkä sählää merkkien kanssa, vaan laitan 5 - 6 kylttiä riviin sopivasti ja keksin lennossa temput. Olisi kiva kotiinkin saada muutama kyltti, mä en vaan haluaisi niitä kilon painavia metallisia, vaan kevyitä muovisia. Niitä en vaan ole löytänyt vielä laadukkaita. 

Kisarata oli helpohko eikä mitään kauhean vaikeita tehtäviä. Kylttien väli oli kerrankin riittävä. Tuomarina Iiris Harju. 

Rata oli mukava ja hyvin etenevä. 

Kiki tuntui melko kuumalta halliin tultaessa, mutta onneksi ei ollut kaikki neljä kehää käytössä, niin pääsi hallin toiseen nurkkaan vähän rauhoittumaan. Radan aikana oli hyvin keskittynyt, taisi kerran äännähtää. Kuunteli nätisti käskyjä eikä sählännyt muuta kuin ennen putkea, kun bongasi sen eikä keskittynyt puolenvaihtoon. Mistä tuli mieleen, pitäisi puolenvaihtoja treenata välillä kans ratatreenin osana, jotta niistä tulisi luontainen osa rataa. 

 Tän päivän ehkä tärkein oivallus koskee etenemisvauhtia. Mullahan on tokossa tapana harppoa hirveää vauhtia sellaisia metrin askeleita, ajatuksena, mitä nopeammin kävelen, sitä lyhyempi suoritus on ajallisesti. Rallissa tää ei oikein toimi, kun kylttien väli on joskus jopa vain kolmisen metriä. Siinä ei montaa askelta oteta. Nyt raskaana en yksinkertaisesti kykene harppomaan vaan köpöttelen mummojen vauhtia eteenpäin. Lisäksi kun kesken radan alkoi supistaa, niin piti rauhassa vetää henkeä pysäyttävissä tehtävissä. Tämä köpöttely ja rauhassa hengähtäminen sujuvoittaa rataa ihan merkittävästi, tää täytyy ehdottomasti pitää mielessä jatkossakin. Ajallisesti sijoituttiin johonkin puolenvälin tienoille (18/33 tuloksen tehnyttä). 

Ensimmäinen virhe tuli vasta tehtävän 15 kohdalla, vasemmalle käännös, niinkin perusasia. 2x -1p 

-1p PY (koiran huomio muualla, se tsiigaili muualle, eikä oikein keskittynyt) sekä 

-1p VINO (hyvin vino asento yli 45°, ed. mainitusta syystä se haahuili ja taisi kääntyä mun eteen jotenkin tyhmästi, näkyy varmaan videolla paremmin). 

Tehvävä 16 eli edessä puolenvaihto piti uusia, koska haahuili ihan omiaan, kun kyyläsi putkea. Tätä ollaan treenattu paljon, ihan perusseuraamista putken ohi, mutta ei ihan malttanut. Kiersi kyltin ja näin. Siitä -3p

Putkesta useita virheitä, jotka ei täysin selvinnyt mulle. 

-3p TVÄ (epätarkasti suoritettu tehtävä, tästä en ymmärrä yhtään, mihin viittaa)

-1p VINO (putken jälkeen kääntyi noin 90° mua kohti)

-1p KONTR (hyppäsi mua vasten, tuli ehkä vähän myös mun kulkulinjalle)

Tehtävä 18, putken jälkeinen käännös oikealle -1p VINO (karkasi mun perässä ja tuli vinoon istumaan)

Yhteensä 89 pistettä. 

Enpä olisi uskonut ekoista mestariluokan kisoista näinkin hyvää tulosta! Tämähän antaa suorastaan toivoa, että ehkä jopa valioituminen voisi olla jonain päivänä mahdollista! Saavutimme välitavoitteista parikin: eka tulos ja ei yhtään -10p virhettä. Tuossakin oli muutamia hyvin selkeitä virheitä, putki on ainoa, joka vähän jäi vaivaamaan. 

Mulle selvisi putkesta, että putken jälkeen koira voi pysähtyä odottamaan, kunhan se säilyttää rintamasuuntansa eikä yhtään tassua ole enää putkessa ja lisäksi pysäytyksen pitää kai tapahtua 2m sisällä esteestä. Pysähtyähän se sinänsä osaa, mutta ei varmasti säilytä rintamasuuntaansa. Sama koskee kai hyppyäkin. Voisin kokeilla opettaa sille tämän kosketusalustan ja/tai namimaatin kanssa. Tässä taas oiva temppu kotitreeniksi. Tästä voisi mahdollisesti olla hyötyä myös tokon ohjatussa, tosin ohjaaja saa tietää noudettavan kapulan kai vasta koiran pysähdyttyä. 

Treenattavaa: 

- Ennakointi pois putkella/hypyillä

- Seuraaminen, puolenvaihdot, käännökset ennen putkea

- Pysähtyminen rintamasuunta säilyttäen