Tokoa, hakua ja jälkeä kera jälkikasvun

Maanantai - tokoa

Itsekseni kaukalolla, ohjelmassa ruudun stoppia kosketusalustalla, ruudun paikkaa, liikkeestä istu ja seuraamista. Lisäksi lyhyt paikallaan istuminen mun rakentaessa ruutua. 

Stoppi: Viimeksihän kosketusalusta ei oikein toiminut, kun ei mukamas muistanut asiaa. No se meni nyt hyvin, tosin tekee ärsyttävästi niin, että koskee alustaan etutassuilla ja vaihtaa sit hieman paikkaa, johon jää kököttämään. Ärsyttävä ongelma, en tiedä pitäisikö nillittää tästä vai ei. Jäi nyt kuitenkin hyvin seisomaan paikalleen käskystä eikä liikutellut jalkoja mun liikkuessa. 

Ruutu: Muutama toisto läheltä alustalle samaan tapaan kuin äsken seisomista, pyysin siis koske ja seis ja siitä namipalkka. Sitten yksi toisto kauempaa alustalle, jäi seisomaan vasempaan etunurkkaan ja korjasi siitä alustalle. Kehu ja palkka. Seuraava toisto oli oikein hyvä. Siitä otin alustan pois ja teki saman taas, jäi asempaan etunurkkaan seisomaan ja korjasi oikeaan paikkaan (jossa ei nyt ollut alustaa). Seuraava toisto olikin nätti. Vielä yksi alustalla, tämä meni heti oikein. Vähän tuntuu, että se ei kauheasti sitä alustaa edes kato, kun kerran tekee saman virheen riippumatta siitä, onko alustaa vai ei. Taidan kuitenkin jatkaa vielä tovin alustalla, jos vaikka saisi paikkaa vähän vahvistettua vielä. 

Seuraaminen: Täyskäännöstä peruasennolla, tästä hämmentyi aluksi mutta alkoi kuin alkoikin olla hereillä eikä enää lähtenyt surffaamaan. Teki lopuksi jopa ihan hienoja täyskäännöksiä. Vasemmalle käännökset oli tosi nättejä, oikealle käännöksessä vähäsen tuntui nukkuvan. Perus seuraamista ja kontaktia yritin palkata myös. Nyt oon kokeillut vireen nostamiseen jalkojen välistä pujottelua. Se nostattaa sitä tosi paljon, samalla tavalla kuin haukkuminen, mutta on, noh, hiljaisempaa touhua. 

Liikkeestä istuminen: tämä nyt sit yllättäen toimi taas tosi hyvin. Istahti nätisti, toki mä vähän varmistelin ja käänsin vartaloa. Pitäis ehkä kaverin kanssa treenata niin, että kävelen vaan suoraan eteenpäin. Palkka pallolla, jonka nyt vahingossa heitin aina järjestäen koiran vasemmalle takaviistoon. Pitää vähän vaihdella paikkaa ja/tai palkata toisinaan koiran eteenkin. Lopuksi yksi maahanmeno, ei sekoittanut. 

Kaukoja oon tehnyt kotona itsekseni, lähinnä i-s-i -vaihtoja. Voi hyvänen aika, kun on vaikeaa! S-I menee jo ihan mallikkaasti ja nyt kun oon ollut kauempana palkkaamassa, pysyy tassutkin paikallaan tömistelemättä. Mutta I-S, voi hyvänen aika, se ei vaan ymmärrä sitä painonsiirtoa ja mä en vaan ymmärrä, miten sen saa opetettua. Ajattelin nyt ensiapuna ottaa tasapainotyynyn käyttöön ja sillä vähän jumpata. 

Mun emäntä ei osaa ottaa suoria kuvia. 

Keskiviikko - hakua ja ilmaisua

Kolmen kimpassa puomin takana jyrkänteellä - täällä ei varmaan tänä vuonna olla vielä kertaakaan tehty hakua, jälkeä ainoastaan. Ei tuulta nimeksikään, ei sadetta, viileää (joku 12°C ehkä). Kolme suoraa pistoa ja kolme ilmaisua. Kokeiltiin nyt tällä kertaa ilman tallaamista. 

Eka pisto vasemmalle. Oli varmaan saanut oikeanpuoleisesta hajun ensin ja ei olisi millään uponnut vasemmalle. Teki kaksi ihan räkäpistoa, kauniit laatikkopistot, mutta noin 20 metriä syvät. Ekalta sain sen luokse, toisella ei kuunnellut ja lähti haahuilemaan oikealle. Karjun takaisin eikä loksauttanut korvaansakaan. Lopulta kääntyi just ennen maalimiestä ja tuli takaisin. Käveltiin yhdessä hakemaan hajua, koska en enää viitsinyt antaa sen haahuilla. Taisin kuitenkin ottaa hajun vähän liian edestä, Kiki jostain syystä reagoi tosi voimakkaasti yhteen kuusenaluseen, vaikka todellisuudessa ukko oli noin 15m edempänä. No, siihen teki nätin etenevän piston. 

Toka ja kolmas pisto ihan ilman ongelmia, nää meni hyvin. Jospa se nyt tekisi vähän muistiinpanoja itselleen näistä treneistä ja toteaisi, että sitä ihmistä olisi ehkä joskus ihan järkevääkin kuunnella. 

Ilmaisut tyhmästi loppuun, olisi tietty ollut järkevämpi tehdä ne alkuun, kun olisi ollut vielä intoa ja energiaa. Kolme purkkia ja kolme haukutusta. Ekalla palkattiin lähinnä haukun aloittamisesta, tokalla ehkä neljä ja kolmannella ehkä kuutisen haukkua. Se haukkui aina kaksi kertaa, wuh-wuh, ja piti sitten tauon. Tähän pitäisi saada vähän jatkuvuutta. Ottaa minusta tosi paljon häiriötä. 

Jäljen treenaaminen onnistuu kuulkaa mainiosti myös juniorin kanssa! 

Perjantaina - jälkeä ja ilmaisua  

Pian kanssa jälkeä puomin takana. Ekaa kertaa vauvakin oli mukana, rattailla päästiin kivasti metsään asti ja sitten siirrettiin kakara reppuun ja menoksi. Oli niin tylsää, että nukahti lopussa. Tallottiin ensin toisillemme jäljet ja haettiin sitten koirat autosta, siinä kävellessä ja sählätessä Kikin jälki vanheni reilut 20min - aika tuore, mutta toisaalta en nyt halunnut vanhettaa sitä liikaakaan. Lisäksi alueella liikkui uhkaavasti sienestäjät, joten harhojen riski oli olemassa. 

Jälki noin 200m pitkä, 5 keppiä, vieraan talloma. Ei kulmia. Jana noin 5m. Ilma noin 10°C, maasto märkää, mutta ei satanut. Tuuli hieman. 

Janalle lähdettiin aika lailla yhtaikaa kävelemään, tämä toimii vielä vähän huonosti. Pitäisi ehkä joskus tehdä ihan kunnon janatreeni. Nosti nätisti jäljen ja lähti jäljestämään reipasta vauhtia. Eka keppi nousi aika pian sujuvasti. Sen jälkeen oli valtavan ojan ylitys, jonka pohjalla ei onneksi vettä. Ojasta lähti hieman sivuun (en itse asiassa muista tuuliko siinä kohti kuinka paljon, olisiko tuuli painanut hajua?). Huomasin jälkimerkin noin 10m oikealla puolella, joten jäin liinanmitan päähän seisomaan ja kattoo, josko se yrittäisi korjata tilanteen. Jäljestäminen oli muutenkin vähän epämääräistä siinä kohti. Kääntyi ja nosti uudestaan jäljen nostaen hienosti kepin hetken päästä. 

Kolmas keppi nousi taas sujuvasti itse, yhdessä ryteikössä oli lievä käännös, siinä kohtii vähän pyörittiin ja hyörittiin. Sitten leveän, vilkkaasti liikennöidyn polun ylitys, jossa ihan vuorenvarmasti harhoja. Selkeästi oli vaikeaa, mutta työskenteli tarkasti eikä lähtenyt harhalle. Nosti polun toisella puolella pienen etsinnän jälkeen jäljen ja nosti kepin melkein samantien. Vikan kepin kohdalla mä veikkaan, että oli paha harha, koska nosti väärän jäljen ja alkoi jäljestää väärään suuntaan. Otin takaisin ja lähdettiin toiseen suuntaan, ei oikein nostanut jälkeä, koska hetken päästä tultiin kepin kohdalle ja käveli siitä yli. Kahdesti. Lähdin sit vaan kävelemään keppiä kohti ja sattumalta nostikin sen, kun sai hajun. 

Melkein ehkä tuntui, että keppejä oli liiankin tiiviisti. Nythän se nätisti nosti kaikki, mutta että noin lyhyellä jäljellä voisi olla joko vähemmän keppejä taikka saman verran keppejä, mutta selkeästi pidempi väli. Ei ehkä ollut enää ihan niin innoissaan siitä vikasta kepistä, toki voi olla, että se oli jo vähän väsynytkin. Tää oli tosi hyvä treeni, kerrankin onnistunut jälki! 

Lopuksi vielä kolme haukkua. Nyt haukkui tosi hyvin ja innokkaasti jopa ihan pitkää sarjaa. Eka ehkä viisi, sitten kymmenen ja kolmas ehkä vielä vähän pidempi. Ekat kaksi oli tosi hyvät, kun seisoin paikallaan, vikalla vähän kävelin ympärillä, niin meni selkeästi levottomaksi ja ehkä pitkän sarjankin takia alkoi selkeästi turhautumaan. Äänestä alkoi kuulua turhautunut sävy ja alkoi rumasti näykkiä maalimiestä. Purkit on nyt olleet aina jalan alla, mutta ei toistaiseksi mitenkään erityisemmin sinne hakeudu. Pitää kehitellä tähän joku. Saisko sen ihan naksuttamalla hakeutumaan jalan luo ja haukkumaan sille. Maahan se menee nätisti ilman erillistä kehotusta, mutta toki maassa ollessaan voi kätevästi ryömiä huomaamatta maalimiehen syliin ja/tai jalkojen kimppuun...