Zero ja Kiki treenaavat

Nyt on sitten Zerppaeläimeltä ranteet kuvattu. Napattiin samalla kuva sen selästäkin. Kuten kuvasta näkyy, ei eläinlääkäri löytänyt mitään vikaa siitä. Ilmeisesti tassu on vähän päässyt tulehtumaan ja saatiin nyt antibiootteja. Selkäkin oli eläinlääkärin mukaan ok, joten selvyyttä sen selkäongelmiin ei edelleenkään löytynyt. Seuraavaksi pitäisi suunta magneettikuviin, jos sitä rahaa olisi ylimääräistä... Otettiin röntgenkuvat muuten ilman mitään rauhoitusta tai muuta, vähänkö Zerppanen oli kiltti <3 Pidin siitä vähän kiinni ja se vaan oli et mitä hittoa, mut teki kiltisti mitä pyydettiin <3 <3 Onpas muuten outoo, kun antibiooteis on vaan viikon varoaika ja kipulääkkeis neljä viikkoa :P Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ei nyt vielä anneta kipulääkettä, jotta nähtäisiin, tehoaako antibiootit. Kipulääke helposti antaa väärän kuvan, koska se peittää sitten ontumisen alleen. Mukava kuulla tää eläinlääkäriltä kun oon ite miettiny täsmälleen samaa :) No mutta positiivista ...

Huoh. Kohta täytyy varmaan tehdä uusi treenisuunnitelma. Sniff, sniff... Tekis mieli sanoa muutama valittu sana, mutta koska osa lukijoistani (eli noin 0.01%) on alaikäisiä, jätän vatut ja muut väliin ja keskityn asiaan... Zeron ontuminen on taas pahentunut ja tuntuu, et se on nyt parin päivän sisällä mennyt tosi pahaksi. Varasin ajan ortopedille, ei tässä muu auta. SM-kisat on tässä vaiheessa enää haikea muisto, samoin Norjan reissut ja muut ylellisyydet jää tältä vuodelta väliin... Okei, jos ei päästä Mikkeliin, niin seuraava koe on sitten 6.5. Sitä ennen tuskin päästään, parempi nyt hoitaa kuntoon jalka ja sitten pitääkin aloittaa liikkeiden hinkkaaminen uudestaan. Sieltä saadaan joka tapauksessa VOI 1. Sit treenataan rauhas evl-liikkeitä ja kisataan sitten myöhemmin. 9.6. olisi Helsingissä Laisin koe, se kyllä himottais. Siitä on viisi viikkoa aikaa treenata. Aika pian, mutta haluaisin yrittää. Sehän oli se meidän alkuperäinen suunnitelma, viisi viikkoa... Jospa katselis sen ...

Edelleen aika hiljaista täällä Vantaalassa. Lauantain jälkeen tyyppi ei oo enää yskinyt, mutta ontuminen sen kun jatkuu. Se oli jo lähes olematonta viikonloppuna, kunnes se sit jostain syystä taas paheni. Toissapäivänä eli - öö - tiistaina treenasin ulkona liikkeestä istumista ja kaukoja, sen jälkeen tuntuu, että jalka on ollut taas kipeä. Hitto sentään. Järki sanois, et kandee jo suosiolla viedä eläinlääkärille, mutta vahvasti epäilen, että ei nekään löytäisi mitään. Lähettäisi kotiin ohjeena kipulääkekuuri ja lepo. Oon jo miljoona kertaa tunnustellu molemmat jalat, kokeillu jokaikistä lihasta ja niveltä mitä löytyy, taivutellu, liikutellu ja vääntäny jokaikiseen suuntaan, katellu Zeron reaktioita mikroskoopilla, mutta mikään kohta ei ole kipeä. Mikään ei missään vaiheessa ollut turvoksissa tai kuuma. Ei tossa koirassa tunnu olevan mitään vikaa. Silti se ontuu. Jos tapaisin sen miehen uudelleen, niin siitä seuraisi kyllä vähintäänkin atomipommin räjähdys. kuva Yllättävän rau...

Jes, kakara ilmoitettu Mikkelin kisoihin 7.5. En anna periksi nyt, aina pitää yrittää, ikinä ei saa menettää toivoa. Vasta 10.5. kello 23.59 uskon, että se ei enää ole mahdollista. Aika tosin alkaa loppua kesken, sillä vaikka näitä kokeita on, niin olen epävarma, ehdinkö saada evl-liikkeet kasaan muutamassa viikossa :P Yrittää aion kuitenkin. Nih. Siitäs saitte. ;D Ontuminen on jo tosi paljon parempi, tänään lenkillä ei huomannut enää yhtään ja kotona saattaa vielä hieman nilkuttaa, kun nousee ylös. Yskiminenkin on vähentynyt ja kuume laskenut. Eilen Zerppanen oli suorastaan rasittavan aktiivinen, raukka ei ymmärrä olevansa vielä kipeä. Keuhkokuume on nyt viimeisin asia, jonka tähän hätään kaipaan... Tehtiin sitten kaikkia hömppäjuttuja. Ensin opetin sille sormet ja sit yritin opettaa siivoamaan. Siivous ei vaan oikein onnistunut. Ensin rupes menee takajalat edellä laatikkoon, mitä olen joskus opettanut. Seuraavaksi se bongasi hiiren ja rupes paiskoo sitä ympäri olohuonetta. Kun ...

Kauan tätä vielä jatkuu? Paljonko takaiskuja pitää vielä kestää? Montako vastuuntunnotonta koiranomistajaa mun pitää vielä sietää? Iski se sitten meillekin... kennelyskä nimittäin... Asiaa ei kauheasti auta se, että tiedän tasan tarkkaan mistä tartunta tuli... Ärsyttää välinpitämättömyys ja sairauden vähättely. Okei, eihän se useimmiten ole kauhean vakava tauti ja se menee ohi yleensä ilman komplikaatioita, mutta seuraukset voi silti olla mittavat. Taudissa on kahden viikon varoaika, jonka aikana koiraa ei voi viedä näyttelyyn, kisoihin eikä muiden koirien kanssa lenkille. Eikä myöskään mennä lenkille kaverin koiran kanssa, jolla juuri oli tartunta. (!!!) Kysessä ei ole pikkujuttu, vaikka koira ei enää yski, se silti levittää taudinaiheuttajia ympäristöön ja tartuttaa muita koiria. Tauti ei tartu pelkästään nenäkontaktissa vaan myös pisaratartuntana ilmateitse, samalla tavalla kuin ihmisen flunssakin. Riski on ihan todellinen, kahden viikon varoaika ei ole mikään kennelliiton k...

Meillä ollaan vietetty viimeiset päivät tällaisissa tunnelmissa:  Torstaina treenien jälkeen kävellessäni kotiin, ohitin äijän koiransa kanssa. Äijä piti sitä kaksin käsin kiinni ja koira räyhäs minkä pysty. Kun olin ehtinyt jo melkein metsästä pois tielle, kuulin äijän huutavan ja ehdin juuri tajuta, miten keskikokoinen, ruskea karvakasa hyökkää kimppuun. En tajua tällaisia vastuuntunnottomia ihmisiä. Pideltyäni koiria aikaani, äijä suvaitsi saapua paikalle, otti koiransa ja lähti mitään sanomatta. Ei edes kysynyt, kävikö pahasti. Zero hieman nilkutti, mutta äkkiseltään en nähnyt verta. Kotona sitten huomasin, miten se yritti kauheasti nuolla tassua ja lähempi tarkastelu osoitti neljä reikää juuri ranteen yläpuolella, siinä yläanturan korkeudella. Leikkelin karvat, pesin haavat ja laitoin ensiavuksi siteen. Perjantaina kävin hakee tötterön eläinkaupasta. Koko perjantain raukka oli aivan kolmijalkainen, tein sille perusteellisen tutkimuksen, mutta se ei aristanut mitään ...

Zero on ollut tosi hiljainen tänään. Oon siitä tosi huolissani. Toisaalta se saattaa hämätäkin, koska mulla on hoidossa hyperaktiivinen elohopeahiiri-Kelpie. Kyllähän se lenkillä juoksenteli edestakaisin ja jahtasi Halia  Halin keppiä takaa. Mutta kuitenkin. Pitkän jahkailun ja pohtimisen jälkeen päätin antaa sen levätä tänään, jospa se olisi huomenna taas pirteämpi. Tuskinpa meidän tokoura kaatuu parin ylimääräisen lepopäivän takia. Ehkä mä vaan salaa toivon, että Zeron mahdollinen kennelyskäinfektio pysyisi subkliinisena, jolloin en saisi koskaan tietää asiasta, enkä joutuisi jahkailemaan rikkoako kennelliiton määräyksiä ja eläinlääkärin etiikkaa vai ei :P Hyi mua, kun edes harkitsen tuollaista. Hali päätti siirtyä barffiin.  Kelpie ja kelpien ruoka. "Jos mä lämäisen häkkiä näin, niin nuo lähtee juoksee sillai söpösti."