Ajatuksia ja strategiointia juoksukontakteista

Mä oon nyt jo viikkokausia miettinyt mun strategiaa juoksareihin. Mä olen nyt suoraan koittanut juoksuttaa kontaktin alastulolla (maassa tietenkin) ja naksuttaa, kun osuu oikeaan. Tämä ei ole oikein johtanut mihinkään, ei edistytä ollenkaan. Itselleni on ollut myös epäselvää, miten me tarkkaan ottaen edetään.

Tänään kokeilin ekaa kertaa lyhyttä mattoa hiekkakentällä. Leikkasin eteisen matosta kontaktipinnan kokoisen palan, jonka päihin laitoin ruudun tötsät läpijuoksua varten. Varmaan jotkut tikut, esim. mun tokohyppyjen rimat olisivat vielä paremmat, mutta niitä ei saa hiekkakenttään tökättyä. Palkka edessä ja juoksutin aluksi ihan lyhyeltä matkalta ja pikkuhiljaa pidensin matkaa.

Oikeaa palkkausta täytyy vielä pohtia. Nyt mulla oli namipurkki, joka avattiin yhdessä palkinnoksi ja sen jälkeen heitin vielä pallon. Namipurkki on siitä hyvä, ettei saa vahingossa namia, mutta on kuitenkin selkeä targetti minne juosta. Purkin arvo ei kuitenkaan ollut sama kuin pallon, jos sen jätin. Tämä toisaalta voi johtua myös siitä, että namipurkki on vielä suhteellisen uusi juttu meille. Palkka oli aluksi noin 3m matolta ja siirsin sitä vähitellen hieman kauemmas. Mun idea olisi pitää se niin kaukana kuin mahdollista, jotta ei tulisi saalispomppua kontaktin lopussa plus että Kiki ei oppisi hidastamaan vauhtia puomilla.

Aloitin nyt aluksi ihan lähellä mattoa ja pidensin siitä matkaa. Ajattelin, että lisäisin ensin etäisyyttä reilusti ja sitten vasta lisäisin omaa liikettä mukaan. Mun liike sekoittaa Kikin ajatukset toistaiseksi vielä niin totaalisesti, että juoksemisesta ei tule mitään. Luulen, että on helpompi lisätä suoritusvarmuutta ensin irtoamisen kautta ja sitten vasta nostaa vaikeustasoa omalla liikkeellä. Tässä on vain se ongelma, että kauhean kaukaa en pysty enää näkemään kunnolla, osuuko jalat matolle. Mun ajatus tähän olisi tehdä samoin kuin tokon kierrossa, että lisään koiran etäisyyttä mattoon, mutta itse pysyn enemmän tai vähemmän paikallaan, kunnes saan oman liikkeen lisättyä mukaan. Tämän pitäisi kyllä onnistua ihan hyvin, kunhan Kiki tajuaa kunnolla namipurkille irtoamisen.

Matto on nyt 90cm pitkä, eli just sen alastulon mittainen. Mä kuitenkin haluaisin, että Kiki osuisi huomattavasti alemmas, jotta jäisi vähän ns. turvavaraa. Jossain vaiheessa täytyisi siis lyhentää mattoa. Kuinka paljon mä sitä lyhennän, sitä mä en vielä oikein tiedä. Tässäkin on varmaan fiksuinta edetä mahdollisimman hitaasti, muutama sentti kerrallaan? Lopullista pituutta en oikein osaa päättää. Mä luulen, että katson nyt ensin miten tämä lähtee ylipäätään toimimaan ja katson videokameralta, minne se osuu juostessa ja kuinka paljon hajontaa sen osumakohdassa on. Lyhentäminen on varmaan helpointa tehdä tässä vaiheessa, ennen kuin siirrytää harjoittelemaan varsinaiselle puomille.

Mun ajatus on, että seuraavaksi hankkisin ohuen puulaudan, johon laitan maton loppuun. Siinä edetään vähän samaa tahtia, että ensin lisätään etäisyyttä, sitten liikettä ym. Seuraavaksi siirrytään puomin alastuloon, jota aletaan sitten nostamaan. Tässä vaiheessa täytyy varmaan lisätä mukaan myös puomin ylöstulo. Maton häivytyksestä en ole ihan varma. Olisiko se parasta tehdä siinä vaiheessa, kun on riittävästi toistoja pelkällä puomin alastulolla maassa ja jatkaa siitä ilman mattoa, vai olisiko parempi tehdä koko työ matolla siihen asti, että päästään täysimittaiseen puomiin?

Ohjureista en myöskään ole ihan varma, kannattaisiko pitää loppuun asti jonkinnäköisiä merkkejä/keppejä alastulossa, jotta Kiki ei vahingossa opi hyppimään sivusta? Mitä olen noita eri videoita nähnyt, niin aika monet tekee niin, että pitää esim. pituuden keppejä alastulolla melkein loppuun asti ja vasta, kun käännöksetkin sujuvat, ne häivytetään pois. Tämä on varmasti turvallisin tapa, joskin voisin kuvitella, että häivyttäminen voi toisaalta olla hankala, mitä pidempään sen kanssa odottaa.

Tuo matto on siitä kätevä, että ainakin alun treenit voi tehdä missä ja milloin vaan. Veikkaan, että tämä steppi on se kaikista hankalin muutenkin, kun pitäisi saada Kiki ymmärtämään jutun idean ja lisäksi meillä on tekemistä vielä tosiaan sekä irtoamisen että liikkumisen kanssa. Äkkiseltään mä luulen, että tämä strategia voisi hyvinkin toimia, mutta varmasti on vielä miljoona asiaa, mitä en ole osannut ottaa huomioon. Mietitään sitä sitten, kun ongelmat tulee eteen. Yritän pitää tästä projektista mahdollisimman tarkkaa kirjaa, jotta seuraavan koiran kanssa osaan tehdä asiat sitten paremmin.

Eli lyhykäisyydessään näin:

1. Lisätään etäisyyttä mattoon
2. Lisätään liike mukaan juoksemiseen
3. Lyhennetään mattoa
4. Siirrytään puulautaan
5. Siirrytään puomiin
6. Nostetaan puomia
7. Häivytetään matto
8. Lisätään esteitä puomin jälkeen
8. Käännökset puomin jälkeen

Kommentit

  1. Ootko katsonut tämän? Tutuilla matot on vähän reilu A4.
    https://youtu.be/dGtDBC00e08

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo kattonut, mutta vähän näyttäisi olevan sama ajatus kuin mulla, että ensin läheltä ja sitten pidennetään matkaa. Sitä jäin tossa pohtimaan, että tuossa alussa koiralla on tosi hidas vauhti - onko se enää ollenkaan sama liike ja suoritus, kun vauhti nousee ja askellaji vaihtuu? Tuon voisi kyl kans ottaa tavoitteeksi, että osumakohta olisi ihan tuolla kontaktin alaosassa. Ai että, tuollainen piippaava alusta oliskin muuten kans hyvä, mitä siinä sen toisessa videossa oli.

      Poista
    2. Kai siinä tärkein kriteeri tassujen määrä tms ja tosiaan alkuun hitaasta vauhdista että saa paljon onnistumisia. Ja sitten vauhtia. Eri tyyliin siis kuin Trkmanille jolle tärkein on vauhti ja poimii ne osumat. Kontaktin alaosaan moni haluaa, jonka takia myös matto ei voi olla liian iso. Piippaus tuli varmaan vain tosta namikoneesta? :D Tai muistanko väärin.
      Tän tyylisesti kouluttavat ilmeisesti Akatemialla ja Vakkuri.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa