Yhteistä tekemistä

Oih, pakko tulla hehkuttamaan, kun oli niin kivaa! Kikin kanssa oli vaihteeksi aivan ihanaa treenata ja yhteinen sävel löytyi kautta treenin!

Kaarihallien piha on sulanut jo mukavasti, joten sinne siis treenaamaan.

Viime vuonna tähän aikaan vietettiin pääsiäistä mökillä

Seuraamista ensin tarjoamalla, meni mukavasti ja tuntui hakeutuvan sinne vielä innokkaammin kuin viimeksi. Tarjosi ylipäätään nättejä seuraamispätkiä ja keskittyi paremmin kuin aiemmin. En nyt tällä kertaa tehnyt isoa numeroa siitä, että meni haahuilemaan kentän reunalle, vaan kutsuin nätisti mukaan ja jatkoin kävelyä toiseen suuntaan.

Teki nättejä vasemmalle käännöksiä. Kunhan itse muistan liikkua oikein, tämä sujuu kyllä kivasti. Juoksua tehtiin myös tarjoamalla, tällä kertaa oli tosi nättiä! Juoksuhan on aina ollut lievä murheenkryyni. Perusasentoja en ole aikoihin tehnyt, nämä olivat tosi nättejä myös.

Stoppeja tehtiin ihan peruuttamalla muistutellen syksystä. Peruuttaen onnistui hyvin, mutta kun kokeilin heittää namilla koiran kauemmas, niin siitä ei toiminut yhtään. Mä en oikein tiedä, miten etenisi tämän kanssa. Aivan ikuinen murheenkryyni kyllä tämä, yhdellekään koiralle en ole stoppia vielä onnistunut kunnolla opettamaan...

Kaukoissa keskityttiin nyt ainoastaan alkuun ja erityisesti ensimmäiseen nousuun. Jotenkin tuntuu tosi epävarmalta, onko se mun uusi käsky vai mikä? Mähän vaihdoin vanhan "istu" -käskyn uuteen "sitta" -käskyyn joskus syksyllä, kun halusin erillisen käskyn napakalle ylöspomppaamiselle. Muistuttelin sitten sitä läheltä, jolloin hetken päästä toimi myös kauempaa kokonaisena liikkeenä tehtynä. Palkkasin myös ihan vaan sivulletulosta liikkeen alussa ja maahanmenosta, koska tässäkin on ollut välillä tahmeaa.

Nyt ekaa kertaa kiinnitin huomiota siihen, että lähti liikkeiden välissä haahuilemaan siinä vaiheessa, kun jätin palkkaamatta ja Kiki ei tuntunut oikein ymmärtävän, mistä kiikastaa. Muutenhan se oli koko treenin ihan hyvin messissä ja yritti. Voi toki olla sattumaakin tämä.

Lumi oli kiva viime vuonnakin

Luoksetulon loppua vielä treenien päätteeksi. Kierrätin tolpan ympäri ja pyysin siitä eteen. Ei tarvinnut tehdä kuin kaksi toistoa, koska olivat niin hyvät. Pikkasen täytyy tosin nyt alkaa kiinnittää huomiota siihen, että ei ala ennakoimaan liikaa, nyt jo aavistuksen tuntui jarruttelevan vähän ennakkoon. Tehtiin siis suora läpijuoksu lopuksi.

Ihan ok fiilis lähteä toukokuussa kisaamaan. Loputtomasti olisi toki hiottavaa ja paranneltavaa, mutta ei myöskään ole maailmanloppu, jos sieltä se ykkönen ei irtoakaan vielä.