Tuleva maailmanmestari on (lähes) valmis!
Keskiviikko
Hakutreenit puomin takaisessa maastossa. Pieni tuuli, lämpö aika sopivat 20 astetta, neljä ukkoa.
Ensimmäiset kaksi viivästettyinä hajuhakuina, kolmas suorana pistona ja neljäs näköavulla.
Viimeksi hajuhaut menivät niin hyvin kaksi kerrallaan, joten kokeiltiin nyt niin, että Kiki meni autoon hetkeksi. Nämä menivät tosi hyvin, selkeästi Kiki tietää mitä on tekemässä. Ensimmäisestä maalimiehestä se luultavasti sai hajun jo keskilinjalta, mutta menin varmuuden vuoksi lähemmäs hakemaan. Toinen oli hankalampi, sai kävellä aika lähelle ennen kuin olin varma. Pistot olivat suorat ja löysi heti.
Kolmas oikealle suorana pistona, tuuli sieltä suunnalta hieman. Kiki irtosi nätisti noin puoleenväliin ja kaarsi sen jälkeen jyrkästi taaksepäin aluetta mennäkseen tarkistamaan ykköspiilon. Todella ärsyttävää, tällaista poukkoilua se on nyt jo muutaman kerran tehynyt. Selkeästi pitää treenata suoraan irtoamista vielä paljon. Mulla on oikeastaan neljä ajatusta: 1. Unohdetaan hetkeksi suorat lähetykset ja tehdään paljon suoria pistoja erilaisilla avuilla. 2. Sijoitan maalimiehet alueen puoleenväliin juuri siihen, mistä Kiki yleensä lähtee kaarrattaa. Siitä pikkuhiljaa kauemmaksi. 3. Suorat pistot tehdään ensimmäiselle ja/tai toiselle pistolle, ettei ole mahdollista kääntyä taaksepäin kohti aikaisempaa piiloa. 4. Sijoitetaan ukot huomattavasti kauemmaksi, noin 70 metriin ja avut sieltä, ukot voi tulla piiloon sitten noin takalinjan tuntumaan. Luodaan mielikuva, että ukot on tooosi kaukana.
Viimeinen tehtiin näköapuna, tätä ei olla aiemmin testattu. Halusin kokeilla, miten toimi. Ennakko-oletus oli, että hyvin vahva ärsyke. Kiki irtosi hyvin suoraan ja hyvin nopeasti, melkein oli enemmän vauhtia kuin aivoja ja nenää. Ei heti löytänyt, juoksi suoraan maalimiehen yli, etsi hetken ja löysi sitten käytyään ensin noin 60 metrissä. Ennakko-oletus piti siis täysin paikkaansa, hyvin vahva ärsyke, joka pistää vähän unohtamaan kaiken muun. Ihan en vielä ole valmis kuoppaamaan tätä, koska Kikin pitää oppia, että nenää käytetään aina ensisijaisesti.
Jos nyt tämän perusteella suunnittelen seuraavia treenejä, niin voisi nyt unohtaa hetkeksi suorat pistot ja miettiä ihan noita avustettuja vielä. Suoria pistoja voisi helpottaa hieman myös tuomalla ukot lähemmäs.
1. treeni: Viivästettyjä hajuhakuja 2 ja loput ukot näköavulla korostetun kaukana.
2. treeni: Kaksi näköapua yhtaikaa, lähetys vuorotellen. Loput joko hajuhaulla tai ääniavulla
3. treeni: Viivästetyt hajuhaut, lähetys ensin toiselle, sitten vasta ensimmäiselle (norjalainen sekametsä)
4. treeni: Toinen pisto suorana, maalimies noin 30-35 metrissä
5. treeni: Eka tai toinen pisto suorana, maalimies noin 40 metrissä
6. treeni: Pelkästään avustettuja pistoja, vahvistetaan suoruutta välillä.
7. treeni: Toinen pisto suora, maalimies 50 metrissä
Mjoo, tässä suunnitelma jo aika monelle viikolle eteenpäin :D
Torstai
Suskin tottista, viimeinen kerta. Tänään tehtiin taas seuraamista, noutoa ja hyppyä.
Seuruussa oli tarkoitus tehdä ihmisryhmää, mutta jengi oli vähän vähissä, joten tehtiin pelkkää normaaliseuruuta. Kiki oli outo, korvat oli luimussa eikä keskittynyt kunnolla. Oli tosi korkeassa vireessä tosin jo kentälle saapuessa ja namit oli unohtunut kotiin, niin ei ollut oikein välinettä laskea virettä. Pienehkön muistutuksen jälkeen keskittyminen alkoi löytyä ja Kiki teki nättiä seuruuta. Pitää muistaa itse olla riittävän tiukka ja sanoa kerralla kunnolla, kun haahuilee. Juoksua ja hidasta kokeiltiin tänään ekaa kertaa. Molemmat oli todella nättejä, yhtään ei pomppinut juoksussa. Hitaassa en itse hidasta riittävästi. Treeneissä kannattaa hidastaa ihan korostetunkin paljon, niin koiran on oikeasti mietittävä tekniikkaa ja paikkaa. Vaihtojen välillä ei saa olla väliaskeleita, tämä täytyy muistaa myös. Kierrettiin ihmisryhmää yhden ihmisen ympärillä, tässä alan helposti itse hidastamaan. Pitää muistaa kävellä samaa vauhtia koko ajan, vaikka käännytään ja kaarretaan. Aluksi myös mielellään vähän kauempana, Kikiä selkeästi alkoi vähän kiinnostaa, kun ohitettiin turhan läheltä.
Hyppyä aloiteltiin 50 sentin lämmittelyhypyllä, missä Kikille yllättäen tuli kunnon tenkkapoo. Ei millään olisi mennyt yli vaan kiersi esteen johdonmukaisesti. Tuli heti mieleen, että viime fyssarista onkin muuten aika kauan aikaa, täytyisi käydä varmistamassa, ettei ole jumeja. Toisekseen se tarvitee vielä rutkasti itsevarmuutta. Parhaiten lopuksi toimi, kun Suski oli pallon kanssa vastassa ja piti palloa ihan ylhäällä. Hyvin Kiki mietti samaan aikaan myös hyppytekniikkaa, sillä nyt jalat ojentuivat nätisti taaksepäin eikä hyppinyt enää laatikkona kuten aiemmin. Teki niin hienosti, että hilattiin suoraan 70 senttiin, joka menikin sitten oikein hienosti. Selkeästi Kikillä on vielä ongelma korvien välissä, ettei mukamas pääse yli. Aika paljonhan olen nyt hypyttänyt suht läheltä, mutta kokeiltiin myös kauempaa ja hyvin näytti nyt kyllä hyppäävän. Kerran taisi vähän osua takareisillä, muuten teki tosi nättiä hyppyä. Se hyppää myös korkeudesta riippumatta tosi läheltä estettä, eli ei käytä turhaa energiaa ilmaviin hyppyihin. Kiira tarvitsee siis vielä rutkasti itsevarmuutta, muuten ei ole mitään estettä etteikö nopeastikin päästäisiin siihen metriin. Suski ohjeisti nyt vähän aikaa tekemällä ihan pallon kanssa, niin että olen itse vastassa ja pallo ylhäällä, jotta on mihin tähdätä. Kun päästään metriseen asti, voi pallon pikkuhiljaa laskea alemmas kohti maata.
Noutoa tällä kertaa ihan oikealla kapulalla, joka on hieman painavampi kuin tokokapula. Muuten näytti jo tosi paljon paremmalta, mutta nostoa jäi jostain syystä hieman miettimään, oli mun makuun liian hidas. Iskunoutoja olenkin tehnyt tokossa, niitä voisi tehdä lisää mahdollisimman nopean noston vahvistamiseksi. Näihinkin melkein kannattaisi ottaa etäisyyttä kymmenisen metriä ainakin, jotta koira saa kunnolla vauhdin sinne juostessaan. Kiki-porsas yritti jo hieman ennakoidakin eikä nostanut ollenkaan kapulaa, tässä oltava tarkkana.
Nyt meillä on taas ihan rutkasti eväitä jatkaa tottiksen saralla ja mulla on taas täysi usko siihen, että Kikistä tulee vähäintäänkin maailmanmestari, kiitos Suskin. Kunhan saadaan pk-lajeihin MM-kisat, niin täältä tullaan! Nih!
Haha, pikkuotusta kiinnosti ihan hirveästi viereiset suojelutreenit, ehkä tuo haluaakin isoksi ja vaaralliseksi suojelukoiraksi! Siitä tulisi ehdottomasti maailman söpöin ja höpsöin suojelueläin :D
Hakutreenit puomin takaisessa maastossa. Pieni tuuli, lämpö aika sopivat 20 astetta, neljä ukkoa.
Ensimmäiset kaksi viivästettyinä hajuhakuina, kolmas suorana pistona ja neljäs näköavulla.
Viimeksi hajuhaut menivät niin hyvin kaksi kerrallaan, joten kokeiltiin nyt niin, että Kiki meni autoon hetkeksi. Nämä menivät tosi hyvin, selkeästi Kiki tietää mitä on tekemässä. Ensimmäisestä maalimiehestä se luultavasti sai hajun jo keskilinjalta, mutta menin varmuuden vuoksi lähemmäs hakemaan. Toinen oli hankalampi, sai kävellä aika lähelle ennen kuin olin varma. Pistot olivat suorat ja löysi heti.
Kolmas oikealle suorana pistona, tuuli sieltä suunnalta hieman. Kiki irtosi nätisti noin puoleenväliin ja kaarsi sen jälkeen jyrkästi taaksepäin aluetta mennäkseen tarkistamaan ykköspiilon. Todella ärsyttävää, tällaista poukkoilua se on nyt jo muutaman kerran tehynyt. Selkeästi pitää treenata suoraan irtoamista vielä paljon. Mulla on oikeastaan neljä ajatusta: 1. Unohdetaan hetkeksi suorat lähetykset ja tehdään paljon suoria pistoja erilaisilla avuilla. 2. Sijoitan maalimiehet alueen puoleenväliin juuri siihen, mistä Kiki yleensä lähtee kaarrattaa. Siitä pikkuhiljaa kauemmaksi. 3. Suorat pistot tehdään ensimmäiselle ja/tai toiselle pistolle, ettei ole mahdollista kääntyä taaksepäin kohti aikaisempaa piiloa. 4. Sijoitetaan ukot huomattavasti kauemmaksi, noin 70 metriin ja avut sieltä, ukot voi tulla piiloon sitten noin takalinjan tuntumaan. Luodaan mielikuva, että ukot on tooosi kaukana.
Viimeinen tehtiin näköapuna, tätä ei olla aiemmin testattu. Halusin kokeilla, miten toimi. Ennakko-oletus oli, että hyvin vahva ärsyke. Kiki irtosi hyvin suoraan ja hyvin nopeasti, melkein oli enemmän vauhtia kuin aivoja ja nenää. Ei heti löytänyt, juoksi suoraan maalimiehen yli, etsi hetken ja löysi sitten käytyään ensin noin 60 metrissä. Ennakko-oletus piti siis täysin paikkaansa, hyvin vahva ärsyke, joka pistää vähän unohtamaan kaiken muun. Ihan en vielä ole valmis kuoppaamaan tätä, koska Kikin pitää oppia, että nenää käytetään aina ensisijaisesti.
Jos nyt tämän perusteella suunnittelen seuraavia treenejä, niin voisi nyt unohtaa hetkeksi suorat pistot ja miettiä ihan noita avustettuja vielä. Suoria pistoja voisi helpottaa hieman myös tuomalla ukot lähemmäs.
1. treeni: Viivästettyjä hajuhakuja 2 ja loput ukot näköavulla korostetun kaukana.
2. treeni: Kaksi näköapua yhtaikaa, lähetys vuorotellen. Loput joko hajuhaulla tai ääniavulla
3. treeni: Viivästetyt hajuhaut, lähetys ensin toiselle, sitten vasta ensimmäiselle (norjalainen sekametsä)
4. treeni: Toinen pisto suorana, maalimies noin 30-35 metrissä
5. treeni: Eka tai toinen pisto suorana, maalimies noin 40 metrissä
6. treeni: Pelkästään avustettuja pistoja, vahvistetaan suoruutta välillä.
7. treeni: Toinen pisto suora, maalimies 50 metrissä
Mjoo, tässä suunnitelma jo aika monelle viikolle eteenpäin :D
Torstai
Suskin tottista, viimeinen kerta. Tänään tehtiin taas seuraamista, noutoa ja hyppyä.
Seuruussa oli tarkoitus tehdä ihmisryhmää, mutta jengi oli vähän vähissä, joten tehtiin pelkkää normaaliseuruuta. Kiki oli outo, korvat oli luimussa eikä keskittynyt kunnolla. Oli tosi korkeassa vireessä tosin jo kentälle saapuessa ja namit oli unohtunut kotiin, niin ei ollut oikein välinettä laskea virettä. Pienehkön muistutuksen jälkeen keskittyminen alkoi löytyä ja Kiki teki nättiä seuruuta. Pitää muistaa itse olla riittävän tiukka ja sanoa kerralla kunnolla, kun haahuilee. Juoksua ja hidasta kokeiltiin tänään ekaa kertaa. Molemmat oli todella nättejä, yhtään ei pomppinut juoksussa. Hitaassa en itse hidasta riittävästi. Treeneissä kannattaa hidastaa ihan korostetunkin paljon, niin koiran on oikeasti mietittävä tekniikkaa ja paikkaa. Vaihtojen välillä ei saa olla väliaskeleita, tämä täytyy muistaa myös. Kierrettiin ihmisryhmää yhden ihmisen ympärillä, tässä alan helposti itse hidastamaan. Pitää muistaa kävellä samaa vauhtia koko ajan, vaikka käännytään ja kaarretaan. Aluksi myös mielellään vähän kauempana, Kikiä selkeästi alkoi vähän kiinnostaa, kun ohitettiin turhan läheltä.
Hyppyä aloiteltiin 50 sentin lämmittelyhypyllä, missä Kikille yllättäen tuli kunnon tenkkapoo. Ei millään olisi mennyt yli vaan kiersi esteen johdonmukaisesti. Tuli heti mieleen, että viime fyssarista onkin muuten aika kauan aikaa, täytyisi käydä varmistamassa, ettei ole jumeja. Toisekseen se tarvitee vielä rutkasti itsevarmuutta. Parhaiten lopuksi toimi, kun Suski oli pallon kanssa vastassa ja piti palloa ihan ylhäällä. Hyvin Kiki mietti samaan aikaan myös hyppytekniikkaa, sillä nyt jalat ojentuivat nätisti taaksepäin eikä hyppinyt enää laatikkona kuten aiemmin. Teki niin hienosti, että hilattiin suoraan 70 senttiin, joka menikin sitten oikein hienosti. Selkeästi Kikillä on vielä ongelma korvien välissä, ettei mukamas pääse yli. Aika paljonhan olen nyt hypyttänyt suht läheltä, mutta kokeiltiin myös kauempaa ja hyvin näytti nyt kyllä hyppäävän. Kerran taisi vähän osua takareisillä, muuten teki tosi nättiä hyppyä. Se hyppää myös korkeudesta riippumatta tosi läheltä estettä, eli ei käytä turhaa energiaa ilmaviin hyppyihin. Kiira tarvitsee siis vielä rutkasti itsevarmuutta, muuten ei ole mitään estettä etteikö nopeastikin päästäisiin siihen metriin. Suski ohjeisti nyt vähän aikaa tekemällä ihan pallon kanssa, niin että olen itse vastassa ja pallo ylhäällä, jotta on mihin tähdätä. Kun päästään metriseen asti, voi pallon pikkuhiljaa laskea alemmas kohti maata.
Noutoa tällä kertaa ihan oikealla kapulalla, joka on hieman painavampi kuin tokokapula. Muuten näytti jo tosi paljon paremmalta, mutta nostoa jäi jostain syystä hieman miettimään, oli mun makuun liian hidas. Iskunoutoja olenkin tehnyt tokossa, niitä voisi tehdä lisää mahdollisimman nopean noston vahvistamiseksi. Näihinkin melkein kannattaisi ottaa etäisyyttä kymmenisen metriä ainakin, jotta koira saa kunnolla vauhdin sinne juostessaan. Kiki-porsas yritti jo hieman ennakoidakin eikä nostanut ollenkaan kapulaa, tässä oltava tarkkana.
Nyt meillä on taas ihan rutkasti eväitä jatkaa tottiksen saralla ja mulla on taas täysi usko siihen, että Kikistä tulee vähäintäänkin maailmanmestari, kiitos Suskin. Kunhan saadaan pk-lajeihin MM-kisat, niin täältä tullaan! Nih!
Haha, pikkuotusta kiinnosti ihan hirveästi viereiset suojelutreenit, ehkä tuo haluaakin isoksi ja vaaralliseksi suojelukoiraksi! Siitä tulisi ehdottomasti maailman söpöin ja höpsöin suojelueläin :D
Kommentit
Lähetä kommentti