Zero ja Kiki treenaavat

Zeron tokoura nimittäin. Mä siedän lähes mitä vaan ja melkein kaikelle olen valmis löytämään ratkaisun ja tekemään töitä asian eteen. Mut joku raja on mullakin. Possuilua mä viel just ja just voin sietää, kun sille kuitenkin omalla asenteella ja treenillä voi tehdä jotakin. Raja menee kuitenkin siinä, kun muiden suoritukset alkaa kärsiä meidän takia. Zerpalla on aina ollut todella varma paikallaolo, eikä ikimaailmassa olisi käynyt mielessäkään, että se voisi karata sieltä. Tän suhteen oon ihan pienestä asti ollut tosi tiukka. Kun oon lähtenyt opettaa paikallaoloa, mä jo silloin päätin, että tässä ei ole edes tarkoitus, et koiruus olisi maassa silmät innosta kiiluen, vaan tässä vaan yksinkertaisesti kuuluu pysyä. Oon myös treenannu melko vaikeitakin treenejä, joskin viime aikoina en oo kauheesti mitään paikallaoloa muistanut treenata, ehkä se nyt kostautui... Oli miten oli, tähän pelleilyyn mä en rupee. Tällaista ei yksinkertaisesti tapahdu voittajaluokassa. Tiedän jo nyt, ette...

Ollaan tehty kisanomaista ja häiriötreeniä ja sohvankuluttamistreeniä. Joku päivä, öö perjantai tehtiin kuunteluhässäkkä. Laitan kuvan. Ehkä. Eka se oli vähän et mitä ihmettä, kun lähetin hypyltä ruutuun, sit oli et ahaa, ja lopulta et jee. Välillä tehtiin viel kaukojakin, ne meni hyvin. Sit nouto, no se oli vähän hassu. Tiistaina tehtiin kisanomaista. Tein kahdessa osassa. Seuraamisessa BH-kokeen kaavio. Eka oli ihan toivotonta. Vilkuili, edisti, oli levoton. Täyskäännös ihan olematon, mä vaan työnsin sitä edelläni. Kyttäs ruutua hulluna. Sit olin vähän et kröhöm, ja otin ihan täyskäännöksen erikseen. Sen jälkeen kuvio sujui nätisti, kun aloitin alusta. Tuntuu kyl tosi lyhyeltä toi kuvio. En tajuu, ku mäkin oon valittanut et kauheen pitkä. Hahaha. Istuminen tosi nätti. Kehuin tosi paljon. Tunnaria nyt silleen, ettei kukaan lääppinyt. Toivottavasti ei nyt mennyt tunnari hajalle :P Haisteli tosi pitkään, otti oman, mut vähän pelleili sillä, tiputti ja nosti uudelleen. Oli ...

Eilen lyhyt minitoko. Hieman valmistelematta lähdin kentälle, hyi mua. En sit ottanut ku jotain ihan pientä... Eka testasin BH-kokeen liikkeitä, eli istumista silleen et pysähdyn, tää toimi hyvin, ku sanoin sille istu kun lähdin liikkeelle. Sen sijaan maahanmeno oli hankala, mä siis pysähdyin, käskin maahan ja lähdin liikkeelle. Zero ei ihan tiennyt, mitä mä siltä haluun. Mut tätä on sit onneks koko maanantaipäivä aikaa treenata kuntoon... Seuraamista otin minipätkän, oli hieman levotonta ja painoi voimakkaasti. Sit testasin viel noutoja. Koska mä en tykkää yhtään tosta sivulletulosta, päätin ottaa sen takas eteen. Sen sivulletulot on aivan karmeat ja me saatiin tästä kokeesta noudoista huonoimmat pisteet ikinä, joten tää tais olla taktinen virhe lähteä tähän :( Arvatkaapa vaan muistiko pieni koira enää miten tullaan eteen. Eipä tietenkään, ei edes luoksetuloa, vaikka siinä käytin sentään eri käskyä. Tämän treenaaminen siis jatkuu, uskoisin et se palautuu mieleen ennen pitkää......

Hakua Jakomäen valtavassa metsässä :) Tällä kertaa ainakaan keskilinjasta ei voinut erehtyä, jopa mäkin tunnistin moottoritien levyisen polun sieltä metsästä :D Otettiin neljä ukkoa, sekä haamuja, jäniksiä ja yksi suora pistokin. Eka oli jänis oikeaan etukulmaan hieman haastavaan ryteikköön. Ukko oli aika lähellä ja Zerppa näki sen. Ampui sinne kuin nuoli :) Toka ääniapu, lähetin hieman väärästä suunnasta, Zerppa meni suoraan, mut ei sit löytäny. Sit korjasin ja oli ihan nätti. Kolmannen lähetin suoraan, ukko oli huomattavasti lähempänä kuin mitä luulin, joten tuli vaan sellainen mikroskooppisen pieni minipisto. Muuten oli kiva, meni suoraan ja näin, mut olin suunnitellut hieman pidempää pistoa. Kuulemma olisi juossut maalimiehestä ohi, ellei olis nähnyt (en muistanut sanoo et ottaa ehdottomasti sen pressun mukaan). Haluun kokeilla, kuinka pitkälle se nykyään irtoo. Nyt ainakin näytti siltä, et oli nokka kiinni :( Neljäs ukko oli haamu. Muuten ihan hieno, mut herra citykoira pä...

Treenipostausten sekaan pieni tietoisku Zerppasen ruokinnasta. Mitään tiettyä linjaahan me ei olla noudatettu, vaan oon antanut sille vähän mitä sattuu sen mukaan miltä tuntuu ja mitä ruokaa sattuu olemaan tarjouksessa... Barffaaminen on kiinnostanut jo pikkupennusta asti, mutta oon ite niin samaaton, etten oo saanut aikaiseksi hankkia lisätietoa aiheesta, eikä pikku pakkasessani oo tilaa kymmenien kilojen lihasatseille. Oon syöttänyt sille lähes kaikkia nappularuokia mitä eläinkaupassa (ja häpeäkseni myös marketeista) löytyy ja aina väillä sekoitellut sille (üüberkallista) ihmisten jauhelihaa, jotta koiruus saisi edes vähän sitä lihaa, mitä lihansyöjä tarvitsisi. Nykyisen työni kautta olen tutustunut MUSCH BARF® -tuotteisiin. Niissä on se hyvä puoli, että lihaa on kätevissä 500 gramman pötköissä ja pienille koirille/kissoille tai pikkupakastimille löytyy myös 300 gramman pakkaukset. Valikoima on laaja, koiruudelle löytyy kaikkea tutusta broilerista, kalan kautta aina riistaa...

Ää, mä oon nyt pahasti metsässä, kun yhtäkkiä tajusin selaavani oikotieltä käytettyjen autojen palstaa... Nykyinen on suloinen ja oon kovasti kiintynyt siihen, mut miten ihmeessä saan sinne aikanaan sullottua kaksi koiraa, hakukamat, tokokamppeet, itteni ja mahdollisesti vielä kaverin koirineen?! Plus että mulla menee hermo, kun koko auto on ihan hiekassa aina. Olisi niin paljon helpompaa, kun voisi olla vaan se takakontti koira-alueena. Asiaan. Käytiin Ojangossa tokoilemassa, kuinkas muuten. Kisojen jälkeenhän pitäisi tehdä palauttelevat treenit, no, mä vähän sovelsin ja tein Zerpalle supervaikeat häiriötreenit. Hups. Eilen olin ehkä vähän turhan negatiivinen siinä suhteessa, että kokeessa oli toki paljon hyvääkin, meno oli iloista ja kaiken kaikkiaan suoritus huomattavasti parempi kuin viime kokeessa. Tänään kuitenkin testasin, mihin Zero oikeesti pystyy, jos se vaan haluaa, ja vaikka tän päiväiset treenit menikin loistavasti ja lämmittää mieltä, en silti voi olla tuntematta ...

Tuntuu epätodelliselta ja silti on jotenkin turtunut olo. Ei oikein tunnu miltään. Viime kokeen jälkeen teki mieli itkeä ja olisin itkenytkin, jos ei kaverit olisi ollut siinä. Nyt ei oo edes yllättynyt olo. Pelkkää tyhjää vaan. Mä en vaan jaksa enää tätä. Joskus mietin, olenko pähkähullu, kun edes yritän.  Kokonaisuutena tää suoritus oli huomattavasti parempi kuin viimeksi ja Zero oli koko suorituksen iloinen ja vire oli suht korkealla koko ajan. Kuitenkin kävi ihmeellisiä mokia, outoja tilanteita, joista sen mielestäni olisi pitänyt selvitä. Olen ehdottoman varma, että se taas sikaili, esimerkiksi ruutu ja metalli, mutta silti ei tullut eteen mitään sellaista selkeetä tilannetta, johon olisin voinut puuttua ja sanoa että *kele, nyt teet etkä munkkipossuile siinä.  Leikin sen kaa pinkillä pallolla just ennen koetta ja jätin pallon sit kehän laidalle turvallisesti aidan taakse. Se vaikutti tosi hottikselta, se jopa haukkui kun mentiin kehään ja jouduin huomauttamaan sii...