The ultimate challenge - eli lähes "palauttelevat" treenit
Ää, mä oon nyt pahasti metsässä, kun yhtäkkiä tajusin selaavani oikotieltä käytettyjen autojen palstaa...
Nykyinen on suloinen ja oon kovasti kiintynyt siihen, mut miten ihmeessä saan sinne aikanaan sullottua kaksi koiraa, hakukamat, tokokamppeet, itteni ja mahdollisesti vielä kaverin koirineen?! Plus että mulla menee hermo, kun koko auto on ihan hiekassa aina. Olisi niin paljon helpompaa, kun voisi olla vaan se takakontti koira-alueena.
Asiaan.
Käytiin Ojangossa tokoilemassa, kuinkas muuten. Kisojen jälkeenhän pitäisi tehdä palauttelevat treenit, no, mä vähän sovelsin ja tein Zerpalle supervaikeat häiriötreenit. Hups.
Eilen olin ehkä vähän turhan negatiivinen siinä suhteessa, että kokeessa oli toki paljon hyvääkin, meno oli iloista ja kaiken kaikkiaan suoritus huomattavasti parempi kuin viime kokeessa. Tänään kuitenkin testasin, mihin Zero oikeesti pystyy, jos se vaan haluaa, ja vaikka tän päiväiset treenit menikin loistavasti ja lämmittää mieltä, en silti voi olla tuntematta pientä katkeruutta eilisestä, kun tiiän, et se olisi tasan tarkkaan osannut tehdä paremmin.
Eka tehtiin ruutua. Asetelma oli tällainen:
En tiiä kuinka selkee toi kuva on, mut siis mulla oli noin 3-5 metrin päässä ruudusta kahdeksan muuta tötsää, sit noin kolmen metrin päässä toinen ruutunauha, menomatkalla ruutuun kaksi noutokapulaa ja pallo sekä kahdeksan erikokoista hyppyestettä ympärillä sekoittamassa.
Uskokaa tai älkää, mut Zero bongas ruudun kentän toiselta laidalta asti ja oli et ookoo ja juoksi sinne muina koirina. Ei mitään ongelmaa, eikä pienintäkään epäröintiä. Paikka oli aivan täydellinen, paremmin en olisi voinut toivoa. Se haki sinne joka kerta nätisti häiriöistä piittaamatta, hahmotti koko jutun täydellisesti ja näytti siltä, et se olis tehnyt tätä koko ikänsä... Parasta oli viel se, et jokaisella kentällä ympärillä aksattiin täyttä päätä ja jotain lentokoneitakin pörräs siinä jossain välissä.
Ens kerralla aion tehdä jotai vielä radikaalimpaa. Mä haluun testata Zerpan äärirajoja ja kokeilla, mihin se oikeesti pystyy. Mä uskon ja luotan siihen, et se on tarpeeks taitava ja tarpeeks vanha, et se kestää tän... Joku kuuntelutreenikin pitäis tehdä joku päivä, se on Zerpalle jotain aivan uutta...
Seuraavaksi metallia, enkä helpottanut yhtään. Heitin sille kapulan ruutuun, ruudun taakse, hypyn taakse ja lopulta myös puukapulan ja pallon viereen. Ruutu ja merkit ei hämännyt yhtään, sen sijaan pari kertaa se karkas pallon luo ja kerran haki puukapulan vinosti. Tää ainakin oli silkkaa sikailua, huomautin siitä ja sit se haki metallin. Oli kuitenkin sen näköinen, et mä olen vähintäänkin teurastamassa sitä. Huoh... Otin sit ihan leikkiä, juoksutin ja hypyytin sitä kapula suussa. Mä en koht enää tiedä, mitä tästä ajatella. Inhooko se sitä oikeesti niin paljon, vai kokeileeko se tässäkin mun rajoja?! En yhtään ihmettelisi, vaikka se olisi tuo jälkimmäinenkin... :P Kuitenkaan en haluu, et tokosta tulee sellaista pakkopullaa, mä en yksinkertaisesti haluis tehdä kaiken pakottamalla, vaikka se ainoo keino oliskin. Iloinen possu sopii ehkä kuitenkin mun maailmankatsomukseen paremmin kuin iloton kisakone.
On vaan jännä kokeilla uutta ja testata Zerpan kestävyyttä. Ehkä meidän ongelmat onkin ollut just siinä, et mä oon tehnyt asioita liian kaavamaisesti, Zerpalla on tylsää ja se haluis enemmän vaihtelevuutta ja haastetta treeneihin. En ihmettelisi tätäkään yhtään...
Seuraamista otin lyhyissä pätkissä samassa häiriöympäristössä kuin äsken. Ei välittänyt tötsistä yhtään, kontakti oli hienoa ja keskittyminen hyvää.
Tässä välissä joku kiukkuinen täti tuli häätää mut pois kentältä, koska heille oli kuulemma varattu kenttä. Tuo Hskh:n systeemi on kyl todella outo. Tokokentät oli ollu varattuna jo yli tunnin, eikä missään näkyny ristinsieluakaan. Pk-kenttäkin oli aikataulun mukaan ollu varattuna jo kauan, ja nyt vasta ihmiset ilmesty sinne treenaamaan. Agilitykentillä kans näky maksimissaan kaksi ihmistä joka kentällä, missään en nähny mitään ryhmää, vaikka kaikki kentät on oikeesti varattu ryhmätreeneille. Yksi kenttä seisoi typötyhjänä, vaikka sielläkin pitäisi olla treenit. Sen sijaan Batin puolella tutustuttiin rataan ryhmänä ja kouluttaja selosti asioita. Hieman erilaista meininkiä ja turha edes kysyä, kumpaan seuraan haluan tulevan koiran kanssa treenaamaan :)
Jatkoin siis seuraamista viereisellä kentällä ja jätin tädit pk-kentälle juoruamaan. Oikeesti ne juorus melkein koko sen ajan, kun mä treenasin ja koira sillä aikaa huiteli pitkin kentän laitoja ja leikki itsekseen. Kummaa touhua.
Keskityin mun omaan liikkeeseen ja mun kuolleeseen käteen. Ihan kauhistuin, kun näin sen videolta. Lisäksi treenasin itsekseni vasemmalle käännöksiä ja sit myös koiran kaa. Pitää viel hinkata, mä oon ite lipsunut tässä ja käännän ihan liikaa kroppaa. Huomenna sit oikealle käännöstä.
Lopuksi testasin viel kaukoja. Laitoin takapalkan ja menin ite kentän toiseen päähän. Khyllä, mä otin kaukoja 50 metrin matkalta, laskin ihan askeleet :) Zerppa teki täydelliset vaihdot, kertaakaan ei tullut eteen ja voimakkaasta tuulesta huolimatta kuunteli tosi hienosti ja teki innokkaasti ja nopeasti kaikki mitä pyydettiin.
Jos mä vaan saan tän koirulin toimimaan vielä kisoissakin, niin mulla on tässä aivan mahtava kullanmuru <3 Silloin kun se vaan haluaa, niin se on kyllä ihan mahtitaitava!! Ja älköön vaan kukaan tämän jälkeen tulko väittämään, ettei me oltais tehty tarpeeksi haastavaa häiröitreeniä! :)
Nykyinen on suloinen ja oon kovasti kiintynyt siihen, mut miten ihmeessä saan sinne aikanaan sullottua kaksi koiraa, hakukamat, tokokamppeet, itteni ja mahdollisesti vielä kaverin koirineen?! Plus että mulla menee hermo, kun koko auto on ihan hiekassa aina. Olisi niin paljon helpompaa, kun voisi olla vaan se takakontti koira-alueena.
Asiaan.
Käytiin Ojangossa tokoilemassa, kuinkas muuten. Kisojen jälkeenhän pitäisi tehdä palauttelevat treenit, no, mä vähän sovelsin ja tein Zerpalle supervaikeat häiriötreenit. Hups.
Eilen olin ehkä vähän turhan negatiivinen siinä suhteessa, että kokeessa oli toki paljon hyvääkin, meno oli iloista ja kaiken kaikkiaan suoritus huomattavasti parempi kuin viime kokeessa. Tänään kuitenkin testasin, mihin Zero oikeesti pystyy, jos se vaan haluaa, ja vaikka tän päiväiset treenit menikin loistavasti ja lämmittää mieltä, en silti voi olla tuntematta pientä katkeruutta eilisestä, kun tiiän, et se olisi tasan tarkkaan osannut tehdä paremmin.
Eka tehtiin ruutua. Asetelma oli tällainen:
En tiiä kuinka selkee toi kuva on, mut siis mulla oli noin 3-5 metrin päässä ruudusta kahdeksan muuta tötsää, sit noin kolmen metrin päässä toinen ruutunauha, menomatkalla ruutuun kaksi noutokapulaa ja pallo sekä kahdeksan erikokoista hyppyestettä ympärillä sekoittamassa.
 |
| Tuuli meinas viedä mun nauhat :( |
Uskokaa tai älkää, mut Zero bongas ruudun kentän toiselta laidalta asti ja oli et ookoo ja juoksi sinne muina koirina. Ei mitään ongelmaa, eikä pienintäkään epäröintiä. Paikka oli aivan täydellinen, paremmin en olisi voinut toivoa. Se haki sinne joka kerta nätisti häiriöistä piittaamatta, hahmotti koko jutun täydellisesti ja näytti siltä, et se olis tehnyt tätä koko ikänsä... Parasta oli viel se, et jokaisella kentällä ympärillä aksattiin täyttä päätä ja jotain lentokoneitakin pörräs siinä jossain välissä.
Ens kerralla aion tehdä jotai vielä radikaalimpaa. Mä haluun testata Zerpan äärirajoja ja kokeilla, mihin se oikeesti pystyy. Mä uskon ja luotan siihen, et se on tarpeeks taitava ja tarpeeks vanha, et se kestää tän... Joku kuuntelutreenikin pitäis tehdä joku päivä, se on Zerpalle jotain aivan uutta...
Seuraavaksi metallia, enkä helpottanut yhtään. Heitin sille kapulan ruutuun, ruudun taakse, hypyn taakse ja lopulta myös puukapulan ja pallon viereen. Ruutu ja merkit ei hämännyt yhtään, sen sijaan pari kertaa se karkas pallon luo ja kerran haki puukapulan vinosti. Tää ainakin oli silkkaa sikailua, huomautin siitä ja sit se haki metallin. Oli kuitenkin sen näköinen, et mä olen vähintäänkin teurastamassa sitä. Huoh... Otin sit ihan leikkiä, juoksutin ja hypyytin sitä kapula suussa. Mä en koht enää tiedä, mitä tästä ajatella. Inhooko se sitä oikeesti niin paljon, vai kokeileeko se tässäkin mun rajoja?! En yhtään ihmettelisi, vaikka se olisi tuo jälkimmäinenkin... :P Kuitenkaan en haluu, et tokosta tulee sellaista pakkopullaa, mä en yksinkertaisesti haluis tehdä kaiken pakottamalla, vaikka se ainoo keino oliskin. Iloinen possu sopii ehkä kuitenkin mun maailmankatsomukseen paremmin kuin iloton kisakone.
On vaan jännä kokeilla uutta ja testata Zerpan kestävyyttä. Ehkä meidän ongelmat onkin ollut just siinä, et mä oon tehnyt asioita liian kaavamaisesti, Zerpalla on tylsää ja se haluis enemmän vaihtelevuutta ja haastetta treeneihin. En ihmettelisi tätäkään yhtään...
Seuraamista otin lyhyissä pätkissä samassa häiriöympäristössä kuin äsken. Ei välittänyt tötsistä yhtään, kontakti oli hienoa ja keskittyminen hyvää.
Tässä välissä joku kiukkuinen täti tuli häätää mut pois kentältä, koska heille oli kuulemma varattu kenttä. Tuo Hskh:n systeemi on kyl todella outo. Tokokentät oli ollu varattuna jo yli tunnin, eikä missään näkyny ristinsieluakaan. Pk-kenttäkin oli aikataulun mukaan ollu varattuna jo kauan, ja nyt vasta ihmiset ilmesty sinne treenaamaan. Agilitykentillä kans näky maksimissaan kaksi ihmistä joka kentällä, missään en nähny mitään ryhmää, vaikka kaikki kentät on oikeesti varattu ryhmätreeneille. Yksi kenttä seisoi typötyhjänä, vaikka sielläkin pitäisi olla treenit. Sen sijaan Batin puolella tutustuttiin rataan ryhmänä ja kouluttaja selosti asioita. Hieman erilaista meininkiä ja turha edes kysyä, kumpaan seuraan haluan tulevan koiran kanssa treenaamaan :)
Jatkoin siis seuraamista viereisellä kentällä ja jätin tädit pk-kentälle juoruamaan. Oikeesti ne juorus melkein koko sen ajan, kun mä treenasin ja koira sillä aikaa huiteli pitkin kentän laitoja ja leikki itsekseen. Kummaa touhua.
Keskityin mun omaan liikkeeseen ja mun kuolleeseen käteen. Ihan kauhistuin, kun näin sen videolta. Lisäksi treenasin itsekseni vasemmalle käännöksiä ja sit myös koiran kaa. Pitää viel hinkata, mä oon ite lipsunut tässä ja käännän ihan liikaa kroppaa. Huomenna sit oikealle käännöstä.
Lopuksi testasin viel kaukoja. Laitoin takapalkan ja menin ite kentän toiseen päähän. Khyllä, mä otin kaukoja 50 metrin matkalta, laskin ihan askeleet :) Zerppa teki täydelliset vaihdot, kertaakaan ei tullut eteen ja voimakkaasta tuulesta huolimatta kuunteli tosi hienosti ja teki innokkaasti ja nopeasti kaikki mitä pyydettiin.
Jos mä vaan saan tän koirulin toimimaan vielä kisoissakin, niin mulla on tässä aivan mahtava kullanmuru <3 Silloin kun se vaan haluaa, niin se on kyllä ihan mahtitaitava!! Ja älköön vaan kukaan tämän jälkeen tulko väittämään, ettei me oltais tehty tarpeeksi haastavaa häiröitreeniä! :)
 |
| Vasemmassa alakulmassa kuvaan tunkee PALLOMÖRKÖ! :) |
Kommentit
Lähetä kommentti