Hajoamista ja hajoamista
Lisäsin nyt kuvat tähän näin jälkikäteen...
Noni, nyt se meidän toko sit hajos. Neljä päivää ennen koetta, jei... Mut järjestyksessä.
Viikonloppuna ei tullut treenattua kauheesti, vietettiin lauantai lähinnä näissä merkeissä:
Tunnaria treenattiin lauantaina ja sunnuntaina. Edelleen on epävarma, helposti tiputtaa oman kapulansa ja tarkistaa uudelleen muut. Teen nyt niin, et kehun kauheesti heti ku nostaa oman, sit vähitellen pidennän aikaa, et kehun vasta ku on tullut muutama askel mua kohti. Sunnuntaina sit hajos koko tunnari. Se teki taas ekalla sen et tiputti omansa, otin uudelleen, sit se ei jostain syystä enää löytänytkään omaansa (olin vaihtanut kapulaa välillä), se haisteli monta kertaa, mut lopetti haistelun aina ennen rivin vikaa kapulaa, joka sattui olee oma. Lopulta se kyllästyi ja alkoi pelleilee. Toi vuoronperään kaikki väärät. Eka vielä olin vaan että hups, sit kolmannen kapulan jälkeen vähän jo suutahdin ja huomautin sille. Mut ihan pelleilyksi meni, sain huomauttaa varmaan kymmenen kertaa ja näin selkeesti, et koiruutta ei kiinnosta yhtään ja et se ei edes yritä. Mua niiiiin pistää kiehumaan tollanen asenne!!!! Lopulta tein yhden kapulan piilotusta, mut arvatkaapa tajusko se senkään. Etsi joka paikasta, mut ei sieltä missä oma oli ja toi taas lähiympäristöstä jotai satunnaisia kapuloita. Voi elämä!!
Illalla tein uudelleen, kehuin heti ku nosti oman ja annoin reilun palkan. Tuntui vähän saavan itsevarmuutta lisää...
Hyppynoutoa treenasin joku päivä, erityisesti vinot heitot. Hieman on unohtunut estehakuisuus, meinas ekat toistot menä ohi esteestä. Vasemmalta palautus olikin hankalampi, meinas mennä ohi helpommin ku oikeelta. Tajusi kuitenkin nopeasti missä mennään ja alkoi hakea hyppyä paremmin.
Meidän pihalle on ilmestynyt siivekkäitä ystäviä. Saatiin sit vähän häiriötä ruututreeniin:
Kotkottimet ei haitannut menoa yhtään, Zero ei yhtään kiinnittänyt niihin huomiota kun mentiin rakentaa ruutu. Kanaset kuitenkin oli tosi kiinnostuneita mitä niiden ympärillä tapahtuu, en tiennyt et kanat on niin uteliaita ja reippaita! Oon aina pitänyt niitä vähän yksinkertaisina otuksina :)
Treenattiin paikkaa lähinnä, oli tosi hyvä.
Maanantaina olin työpäivän jälkeen aivan liian väsynyt tehdääkseni mitään järkevää, joten lähdettiin ainoastaan pitkälle metsälenkille.
Tiistaina sitten loputkin tokosta hajosi. Aaah, neljä päivää ennen koetta en jaksais tällaista!!!
Seuraaminen oli aivan kamalaa, edisti, poikitti ja kontakti herppaantui koko ajan. Sain olla huomauttamassa jatkuvasti, et hei nyt ollaan hommissa, ei sunnuntailenkillä. Vasemmalle käännös ei onnistunut millään, ei oikeesti mitenkään. Koko ajan törmäsin koiraan ja tuntu et vaan työnnän sitä mun edellä. Koitin ite keskittyä askeleisiin, mut ei auttanut mikään. Hinkkasin sitä hinkkaamalla, mut en saanut onnistumaan. Oikealle oli hivenen parempi, mut sekin liian löysä mielestäni. Palkkasin myös kontaktista muutaman kerran. Huoh...
Luoksari se vasta vääntöä olikin, voi elämä... Tarkoitus oli tehdä eka kisanomainen et tiedän missä mennään ja sit hinkata hankalia juttuja pätkinä. No, kaveri keksi varastaa stopissa, joten otin uudelleen. Teki saman virheen lukuisia kertoja, vaik huomautin sille. Oon ihan varma et se tasan tarkkaan tietää. Otin yksitellen seisomista ja palkkasin paikallaolosta, sit otin stoppia lähietäisyydeltä ja palkkasin siitä namilla, mut heti kun pidensin matkaa, niin karkasi taas. Pysähtyi hetkeksi ja jatko matkaa. Otin suoran väliin, sit sikapossueläin päätti, et nyt ei enää tarvii pysähtyä. Ajattelin et tuo nyt voi olla vahinko ja otin uudelleen. Mut ei, kaveri ei pysähtynyt enää ollenkaan. Hieman hidasti, mut tuli läpi joka kerta. Huomautin varsin tiukasti parin jälkeen, mut ei mitään vaikutusta. Tätä se ei oo ikinä kyl treeneissä tehnyt! Kerran kisatreeneissä viime syksynä ja toisen kerran silloin ku aloitin treenaamisen nyt muutaman viikko sitten. Mut ei kyl ikinä muuten!!
En haluis palata takapalkkaan, koska luulen et ongelma tulee nimenomaan siitä. Zerppis keksi, et jos ei oo palloa odottamassa ni ei tarvii pysähtyä. Tätä täytyy nyt kyl hinkata. Se toimi viimeksi, et tulen hyvin tuiman näköisenä pari askelta vastaan ja sit vähitellen vähennän askeleita. Myös ylipitkää luoksaria vois tehdä, jos se pysähtyy 40 metrin matkalta, ni varmasti pysähtyy myös 25 metrillä...
Lopulta otettiin ruutu, sekin oli tarkoitus testata eka kisanomaisesti. Mut jotain poikii oli tullut pelaamaan petanqueta ja metalliset pallot oli tietenkin paljon kivempiä kuin ruutu. Jälleen näkyi mun mielestä Zerosta sellainen hälläväliä-asenne, ei sitä oikeesti kiinnostanut ne pallot, mut se ei vaan halunnu mennä ruutuun. Meni joka kerta poikia kohti ja jouduin huutaa seis ja aloittamaan alusta. Tästäkin saatiin tapella urakalla, kunnes lopulta meni ruutuun sen näköisenä, et juujuu, kyl mä koko ajan tiesin tän, lällällää... Huooooh... Palkkasin sit paikasta muutaman kerran ja otin vielä lähietäisyydeltä paikkaa (ilman alustaa).
Eniten kyl harmittaa tuo luoksari, en ihan oikeesti olis tähän väliin tarvinnut enää tällaista. Muutenkin koko treeneistä jäi todella huono maku, tällainen vääntäminen ja hinkkaaminen on ehdoton nounou ennen kisoja! Aaah, miksi just nyt?!
Keskiviikkona treenattiin Maijan ja Halin kaa. Meni paremmin ku eilen, mutta luoksari oli taas vääntöä, mä olin toivonu et tää oli ohimenevä sääilmiö.
Eka otin metallia, kapula oli kuitenkin pienempi ku oma ja Zeron mielestä ihan superällö. Otin vauhtia ja luovutusta, oli tosi hankala, ku koiruus ei olisi halunnu nostaa koko kapulaa. Tiputti jatkuvasti ennen aikojaan, jouduin tosi paljon kannustaa ja vaatimaan kunnon suoritusta. Sain kuitenkin lopussa toimimaan. Oon ihan varma, et omani jäi johonki Ojankoon, se olis sit entinen kapula se :'( RIP rakas metallikapulani :'(
Seuraavaksi luoksaria. Eka läpi, tuli aika lujaa. Tokalla pysäytin, tuli läpi, MURRRR!!!! Tein uudelleen huomautettuani asiasta, et hei herätys, mut teki saman taas. Tein sit niin, et tulin tuiman näköisenä vastaan pari askelta, toimi hyvin. Seuraavalla en tullut vastaan, pysähtyi nätisti. Päätin sit jättää onnistuneeseen, otin kuitenkin viel läpijuoksun loppuun. Maijan häiriökäskyihin se ei reagoinut mitenkään, ongelma taitaakin enemmin olla mun omat höpötykset.
Tauon jälkeen otin vielä tunnaria. Ekalla näky taas epävarmuus, tiputti oman ja tarkisti uudelleen muut. Seuraavaksi sit kehuin heti ku nosti oman ja kehuin viel hurjasti ku palautti kapulan. Zero selkeesti innostui asiasta ja kolmas toisto oli sit tosi nätti. Tätä pitäs päästä tekemään vielä ennen koetta, et sais nostettua sen itsetuntoo. Outoo, kun se nyt yhtäkkiä on ruvennut empimään tässä. Tää on ehkä ainoo liike, jossa oon aivan varma, et kyseessä ei oo sikailu, vaan ihan aito epävarmuus. Pitää vaan saada koiruus uskomaan, et se osaa kyllä...
Tänään mennään Emmin kaa treenaa, huomenna taitaa olla jo perjantai, voisin sen pitää vapaana, tai korkeintaan tunnaria, jos saan jonkun tekemään mulle sellainen... Tänään on pakko suunnitella huolella treenit ja tehdä jotai helppoo. Tässä olis suunnitelma:
- Ruutu: valmiiksi, Z ei nää. Pallo sinne. 1x vauhtiruutu, seuraavaks pysäytä ite. Vika vauhtiruutu, E vie pallon.
- Luoksari: Ekalla pysäytys takapalkalla, tokalla tuu ite vastaan 1-2 askelta. Läpijuoksu 1x, sit pysäytys ja palkka ei heti, kehu ku pysähtyy, pallolla palkka. Lopuks paikalla seisomista häiriökäskyillä. Ihan loppuun yks pysäytys, tai riippuen miten sujuu...
- Tunnari: Kehu heti ku nostaa, ruhtinaallinen palkka. Nyt on ekan onnistuttava!!!!!!!!! Tokalla kehu kun on tullu pari askelta. Kolmas samanlainen.
- Seuraamista: Palkkaa eka paikasta, sit vasurille käännöksiä (!), myös oikeelle muutama. Keskity ite liikkeeseen, vaadi kontakti (!!) ja palkkaa vaan ku on tiivistä ja nättiä.
Argh, on kyl nyt vähän huono fiilis kokeiden suhteen. Ihan oikeesti, miten vikalla viikolla voi tulla niin monta ongelmaa esille?! Seuraaminen on karseeta, luoksarissa Zero possuilee, ruutua se ei osaa enää etsiä, kontakti on hukassa kaikessa tekemisessä, metalli ei toimi, tunnarissa kamalan epävarma, kaukoissa i-s-m ei edelleenkään toimi, lista jatkuu... Jos meno on lauantaina tällaista, niin ei edes Laisilisä auta meikäläisiä :(
Noni, nyt se meidän toko sit hajos. Neljä päivää ennen koetta, jei... Mut järjestyksessä.
Viikonloppuna ei tullut treenattua kauheesti, vietettiin lauantai lähinnä näissä merkeissä:
Tunnaria treenattiin lauantaina ja sunnuntaina. Edelleen on epävarma, helposti tiputtaa oman kapulansa ja tarkistaa uudelleen muut. Teen nyt niin, et kehun kauheesti heti ku nostaa oman, sit vähitellen pidennän aikaa, et kehun vasta ku on tullut muutama askel mua kohti. Sunnuntaina sit hajos koko tunnari. Se teki taas ekalla sen et tiputti omansa, otin uudelleen, sit se ei jostain syystä enää löytänytkään omaansa (olin vaihtanut kapulaa välillä), se haisteli monta kertaa, mut lopetti haistelun aina ennen rivin vikaa kapulaa, joka sattui olee oma. Lopulta se kyllästyi ja alkoi pelleilee. Toi vuoronperään kaikki väärät. Eka vielä olin vaan että hups, sit kolmannen kapulan jälkeen vähän jo suutahdin ja huomautin sille. Mut ihan pelleilyksi meni, sain huomauttaa varmaan kymmenen kertaa ja näin selkeesti, et koiruutta ei kiinnosta yhtään ja et se ei edes yritä. Mua niiiiin pistää kiehumaan tollanen asenne!!!! Lopulta tein yhden kapulan piilotusta, mut arvatkaapa tajusko se senkään. Etsi joka paikasta, mut ei sieltä missä oma oli ja toi taas lähiympäristöstä jotai satunnaisia kapuloita. Voi elämä!!
Illalla tein uudelleen, kehuin heti ku nosti oman ja annoin reilun palkan. Tuntui vähän saavan itsevarmuutta lisää...
Hyppynoutoa treenasin joku päivä, erityisesti vinot heitot. Hieman on unohtunut estehakuisuus, meinas ekat toistot menä ohi esteestä. Vasemmalta palautus olikin hankalampi, meinas mennä ohi helpommin ku oikeelta. Tajusi kuitenkin nopeasti missä mennään ja alkoi hakea hyppyä paremmin.
Meidän pihalle on ilmestynyt siivekkäitä ystäviä. Saatiin sit vähän häiriötä ruututreeniin:
Kotkottimet ei haitannut menoa yhtään, Zero ei yhtään kiinnittänyt niihin huomiota kun mentiin rakentaa ruutu. Kanaset kuitenkin oli tosi kiinnostuneita mitä niiden ympärillä tapahtuu, en tiennyt et kanat on niin uteliaita ja reippaita! Oon aina pitänyt niitä vähän yksinkertaisina otuksina :)
Treenattiin paikkaa lähinnä, oli tosi hyvä.
Maanantaina olin työpäivän jälkeen aivan liian väsynyt tehdääkseni mitään järkevää, joten lähdettiin ainoastaan pitkälle metsälenkille.
Tiistaina sitten loputkin tokosta hajosi. Aaah, neljä päivää ennen koetta en jaksais tällaista!!!
Seuraaminen oli aivan kamalaa, edisti, poikitti ja kontakti herppaantui koko ajan. Sain olla huomauttamassa jatkuvasti, et hei nyt ollaan hommissa, ei sunnuntailenkillä. Vasemmalle käännös ei onnistunut millään, ei oikeesti mitenkään. Koko ajan törmäsin koiraan ja tuntu et vaan työnnän sitä mun edellä. Koitin ite keskittyä askeleisiin, mut ei auttanut mikään. Hinkkasin sitä hinkkaamalla, mut en saanut onnistumaan. Oikealle oli hivenen parempi, mut sekin liian löysä mielestäni. Palkkasin myös kontaktista muutaman kerran. Huoh...
Luoksari se vasta vääntöä olikin, voi elämä... Tarkoitus oli tehdä eka kisanomainen et tiedän missä mennään ja sit hinkata hankalia juttuja pätkinä. No, kaveri keksi varastaa stopissa, joten otin uudelleen. Teki saman virheen lukuisia kertoja, vaik huomautin sille. Oon ihan varma et se tasan tarkkaan tietää. Otin yksitellen seisomista ja palkkasin paikallaolosta, sit otin stoppia lähietäisyydeltä ja palkkasin siitä namilla, mut heti kun pidensin matkaa, niin karkasi taas. Pysähtyi hetkeksi ja jatko matkaa. Otin suoran väliin, sit sikapossueläin päätti, et nyt ei enää tarvii pysähtyä. Ajattelin et tuo nyt voi olla vahinko ja otin uudelleen. Mut ei, kaveri ei pysähtynyt enää ollenkaan. Hieman hidasti, mut tuli läpi joka kerta. Huomautin varsin tiukasti parin jälkeen, mut ei mitään vaikutusta. Tätä se ei oo ikinä kyl treeneissä tehnyt! Kerran kisatreeneissä viime syksynä ja toisen kerran silloin ku aloitin treenaamisen nyt muutaman viikko sitten. Mut ei kyl ikinä muuten!!
En haluis palata takapalkkaan, koska luulen et ongelma tulee nimenomaan siitä. Zerppis keksi, et jos ei oo palloa odottamassa ni ei tarvii pysähtyä. Tätä täytyy nyt kyl hinkata. Se toimi viimeksi, et tulen hyvin tuiman näköisenä pari askelta vastaan ja sit vähitellen vähennän askeleita. Myös ylipitkää luoksaria vois tehdä, jos se pysähtyy 40 metrin matkalta, ni varmasti pysähtyy myös 25 metrillä...
Lopulta otettiin ruutu, sekin oli tarkoitus testata eka kisanomaisesti. Mut jotain poikii oli tullut pelaamaan petanqueta ja metalliset pallot oli tietenkin paljon kivempiä kuin ruutu. Jälleen näkyi mun mielestä Zerosta sellainen hälläväliä-asenne, ei sitä oikeesti kiinnostanut ne pallot, mut se ei vaan halunnu mennä ruutuun. Meni joka kerta poikia kohti ja jouduin huutaa seis ja aloittamaan alusta. Tästäkin saatiin tapella urakalla, kunnes lopulta meni ruutuun sen näköisenä, et juujuu, kyl mä koko ajan tiesin tän, lällällää... Huooooh... Palkkasin sit paikasta muutaman kerran ja otin vielä lähietäisyydeltä paikkaa (ilman alustaa).
Eniten kyl harmittaa tuo luoksari, en ihan oikeesti olis tähän väliin tarvinnut enää tällaista. Muutenkin koko treeneistä jäi todella huono maku, tällainen vääntäminen ja hinkkaaminen on ehdoton nounou ennen kisoja! Aaah, miksi just nyt?!
Keskiviikkona treenattiin Maijan ja Halin kaa. Meni paremmin ku eilen, mutta luoksari oli taas vääntöä, mä olin toivonu et tää oli ohimenevä sääilmiö.
Eka otin metallia, kapula oli kuitenkin pienempi ku oma ja Zeron mielestä ihan superällö. Otin vauhtia ja luovutusta, oli tosi hankala, ku koiruus ei olisi halunnu nostaa koko kapulaa. Tiputti jatkuvasti ennen aikojaan, jouduin tosi paljon kannustaa ja vaatimaan kunnon suoritusta. Sain kuitenkin lopussa toimimaan. Oon ihan varma, et omani jäi johonki Ojankoon, se olis sit entinen kapula se :'( RIP rakas metallikapulani :'(
Seuraavaksi luoksaria. Eka läpi, tuli aika lujaa. Tokalla pysäytin, tuli läpi, MURRRR!!!! Tein uudelleen huomautettuani asiasta, et hei herätys, mut teki saman taas. Tein sit niin, et tulin tuiman näköisenä vastaan pari askelta, toimi hyvin. Seuraavalla en tullut vastaan, pysähtyi nätisti. Päätin sit jättää onnistuneeseen, otin kuitenkin viel läpijuoksun loppuun. Maijan häiriökäskyihin se ei reagoinut mitenkään, ongelma taitaakin enemmin olla mun omat höpötykset.
Tauon jälkeen otin vielä tunnaria. Ekalla näky taas epävarmuus, tiputti oman ja tarkisti uudelleen muut. Seuraavaksi sit kehuin heti ku nosti oman ja kehuin viel hurjasti ku palautti kapulan. Zero selkeesti innostui asiasta ja kolmas toisto oli sit tosi nätti. Tätä pitäs päästä tekemään vielä ennen koetta, et sais nostettua sen itsetuntoo. Outoo, kun se nyt yhtäkkiä on ruvennut empimään tässä. Tää on ehkä ainoo liike, jossa oon aivan varma, et kyseessä ei oo sikailu, vaan ihan aito epävarmuus. Pitää vaan saada koiruus uskomaan, et se osaa kyllä...
Tänään mennään Emmin kaa treenaa, huomenna taitaa olla jo perjantai, voisin sen pitää vapaana, tai korkeintaan tunnaria, jos saan jonkun tekemään mulle sellainen... Tänään on pakko suunnitella huolella treenit ja tehdä jotai helppoo. Tässä olis suunnitelma:
- Ruutu: valmiiksi, Z ei nää. Pallo sinne. 1x vauhtiruutu, seuraavaks pysäytä ite. Vika vauhtiruutu, E vie pallon.
- Luoksari: Ekalla pysäytys takapalkalla, tokalla tuu ite vastaan 1-2 askelta. Läpijuoksu 1x, sit pysäytys ja palkka ei heti, kehu ku pysähtyy, pallolla palkka. Lopuks paikalla seisomista häiriökäskyillä. Ihan loppuun yks pysäytys, tai riippuen miten sujuu...
- Tunnari: Kehu heti ku nostaa, ruhtinaallinen palkka. Nyt on ekan onnistuttava!!!!!!!!! Tokalla kehu kun on tullu pari askelta. Kolmas samanlainen.
- Seuraamista: Palkkaa eka paikasta, sit vasurille käännöksiä (!), myös oikeelle muutama. Keskity ite liikkeeseen, vaadi kontakti (!!) ja palkkaa vaan ku on tiivistä ja nättiä.
Argh, on kyl nyt vähän huono fiilis kokeiden suhteen. Ihan oikeesti, miten vikalla viikolla voi tulla niin monta ongelmaa esille?! Seuraaminen on karseeta, luoksarissa Zero possuilee, ruutua se ei osaa enää etsiä, kontakti on hukassa kaikessa tekemisessä, metalli ei toimi, tunnarissa kamalan epävarma, kaukoissa i-s-m ei edelleenkään toimi, lista jatkuu... Jos meno on lauantaina tällaista, niin ei edes Laisilisä auta meikäläisiä :(
Kommentit
Lähetä kommentti