Team Yllytyshullut viettää juhannusta

Olipas mahtava viikonloppu erityisen mahtavien ihmisten kanssa! Juuri tätä mä kaipasin rankan työn ohelle :) Keskellä metsää kyllä kelpasi koirien juoksennella. 

Me laitettiin grilli kuumaksi ja herkuteltiin urakalla
Tässä on koko koiralauma. Pikkuisella meinas kärsivällisyys loppua kesken :)

Mä oon kaikkien kaveri

Sit me pistettiin maissi puoliksi

Sit me - kröhöm - grillattiin vähän lisää. Mut oikeesti, oli hyvää! 
Haku Team Yllytyshullut löysi uuden kesäharrastuksen:  


Vesipelastus!

Lentävän noutajan taidonnäyte. 

Hieman avustettu veneestä hyppääminen. 


Esineen vienti, tai no, melkeinvienti. 

Joo, hauskaa kyl oli! :) 

En muista mistä idea lähti tai kuka sen keksi, mutta kerta innostuttuamme meitä ei mikän pysäyttänyt. Katottiin Youtubesta pari kisavideoita ja pistettiin treenit pystyyn. Kaatosadekaan ei pysäyttänyt. Tästä lähtien meidän hakuporukka muuttuu vesipelastusporukaksi. Kisakalenteriakin ehdittiin jo katsella. 

Lauantaina treenattiin hakuakin, ennen vepeinnostusta :) Maasto oli täydellinen, ei liian tiheä, mutta ei sellaista aukeaa peltoa kuten Korson metsä. Polkuja ei ollut yhtään. Otin neljä ukkoa, ekat kaksi suoralla lähetyksellä etulijoilla, tokat hajuhakuina. 

Kaikki ukot oli viidessäkymmenessä, menin itse lähemmäs lähettää, lähetin kun tuntui et Zerppis sai hajun. Zero meni kaikkea muuta kuin suoraa, joka kerta se sähläs jotain ihan ihmeellistä ja kääntyi viimeistään viiden metrin päästä vinosti johonkin suuntaan. Kutsuin takaisin, mutta yritti monta kertaa, joka pistolla. Aivan mahdotonta touhua. Haju oli tosi hankala saada, aina mä kuvittelin et se sai, mut sit se teki ihme ratkaisuja kuitenkin ja haahuili maalimiehelle siksakkia. Jossain hajuhaulla jouduin oikeesti menee kahden metrin päähän ukosta, ennen ku sai selkeesti hajun. Aika mahdotonta touhua kyllä, ei tähän tunnu auttavan yhtään mitään. Ainoa vaihtoehto alkaa olla näköavut, alan kohta kallistua niiden puoleen silläkin uhalla, et nenä menee kiinni... 

Sunnuntaina otettiin pihalla paikkamakuuta, Zero ei tehnyt töitä ollenkaan, tuntu et se oikein tahallaan vielä vilkuili joka paikkaan paitsi mua päin. Sain koko ajan huomauttaa et hetkinen, mä oon täälä. Mur. 

Pitkästä aikaa ammuttiin koirille. Tää oli ihan loistava tilaisuus, koirat oli vapaana metsässä koko lauma ja puuhailivat omiaan, kun laukaus tuli. Zero paineistui ihan selvästi, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. Kukaan ihmisistä ei ollut moksiskaan, mä vähän jatkoin kulkemista ja kutsuin sen mukaan. Zero yritti hakee talosta turvaa, mut tuli sit takas metsään. Se palautui melko nopeasti, kun vertaa vaikka viimekertaiseen. Ammuttiin kaksi laukausta, tokalla tuntu paineistuvan viel enemmän, mut palautus ei taas ollut kovin pitkä. Se myös säilytti toimintakykynsä tosi hyvin eikä huutanut yhtään, vähäsen vaan piippasi. Luulen et tää vois oikeesti jopa toimia. Pitäs vaan hankkia ase ja uskaltaa ottaa se mukaan lähimetsään. Jos koko tilanne on ihan normaalia sunnuntaikävelyä ja toistuis tarpeeksi usein, Zero saattais jopa tottua siihen. Ehkä. Pitää kokeilla. 

Ps. Muistakaa punkkihäätö ja varokaa käärmeitä! Älkääkä jättäkö koiraa kuumaan autoon :P Ei edes kauppareissun ajaksi!!!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa