Huikeita onnistumisen tunteita pk:n saralla

 Kiki on ollut ahkera treenaamaan tällä viikolla. Ahkera treenaaminen ja jatkuva touhuaminen vie edes osan tästä raastavasta tuskasta, joka tuntuu musertavan alleen heti kun hetkeksi pysähtyy... Yllättävää kyllä treenit ovat sujuneet todella hyvin ja sain eilen huikeita onnistumisen tunteita varsinkin jäljellä. 

Tiistai-ilta

Esineruutu: 

Tallottiin Sarin kanssa 50m syvä ja ehkä 20m leveä esineruutu. Sari vei neljä esinettä (lastenkenkää, hanskaa, silmälasikoteloa ym.) Kikin nähden, kaksi taakse ja yksi keskiosiin, lisäksi neljännen esineen tiputti ihan etualalle matkan varrelle. Halusin nähdä, miten hyvin nenä toimii. 

Lähti nätisti etenemään, kierteli hetken ja nosti muistaakseni etuesineen ihan ensimmäiseksi. Hyvin siis toimi nenä, vaikka ei nähnyt kyseisen esineen vientiä. Seuraavaksi taisi nousta keskiesine. Sit oli vähän hankaluuksia irtoamisen kanssa, jäi kaartelemaan lähistölle ja tuli pois. Jos olin itse paikallaan kommentoimatta, saattaa alkaa syömään mustikoita. Kokeilin hakea hajun, löysi nätisti ja nosti lopulta takaesineen ja päätin lopettaa siihen. 

Edelleen irtoaminen on siis ongelma, ei irtoa taakse eikä siihen suuntaan, mihin lähetän. Kiertelee kyllä ja tekee välillä ihan kivastikin töitä, mutta melko tuurilla tuntuu löytävän esineet. Haluaisin, että se irtoaisi suoraan ja nätisti takalinjalle asti, vähän samaan tapaan kuin haussa. Pitää vähän miettiä, miten teen. Voisi siirtyä takaisin haamuihmisiin (seisoo takalinjalla tavallaan maalina), käydä hakemassa esineiden hajut, mielikuvatreeniä (viedään yhdessä ensin yks, sitten kaks jne) vai mitä sitä tekisi. 

Tarkkuusesineet: 

Talloin noin 3x3m ruudun jäljen vanhetessa. Laitoin neljä esinettä, josta nostatin kolme: 50cnt kolikko, puinen sellainen hollantilainen minikenkä (ehkä 1,5cm), muovinen kuivaustelineen jalan tappi/suojus ja muovinen avaimenperä. Nosti melkein heti puisen kengän ja rouskutti sen kahteen osaan. Seuraavaksi nousi kolikko, joka kuitenkin hävisi mystisesti, enkä löytänyt sitä enää. Muovinen juttu nousi lyhyehkön etsimisen jälkeen. Avaimenperä oli kaikista vaikein, ei millään löytänyt ja lähti jo huomattavan kauaskin ruudusta. Lähdin kävelemään hitaasti ympäri ruutua ja lähelle esinettä, siitä se sen lopulta nosti. 

Mä en tiedä, pitäiskö tätäkin tehdä enemmän ihan vain yhdellä esineellä - yksi esine on kisoissakin ja alue ihan yllättävän suuri - vai pitäiskö pikkuhiljaa vähentää esineitä ja vaihdella treenejä. Nyt on ollut ajatus, että on paljon esineitä ja suuri onnistumisen mahdollisuus. 

Jälki:

Sarin neuvosta päätin nyt antaa jäljen vanhentua selkeästi kauemmin kuin aikaisemmin - olen tehnyt tosi tuoreita jälkiä, koska oikeastaan on ollut pointtina ainoastaan keppien löytäminen ja oon paljon tehnyt ihan tosi lyhyitä 10-30m minijälkiä ja vienyt kepin Kikin katsellessa. 

Jälki oli noin puoli tuntia vanha ja noin 150m pitkä, 6 keppiä. Jana noin 15m. 

Jana meni ihan tosi pienenpientä polkua pitkin, eteni nätisti ja nosti jäljen heti. Jäljesti tosi nätisti ja nosti varmasti ekan kepin. Nosti kepin jälkeen sujuvasti jäljen, tämä on ollut myös vaikeaa sille. Toisen kepin luona pysähtyi, kierteli ja kaarteli ja alkoi sitten napsia mustikoita, josta kielsin sitä. Sillä meni vähän pasmat sekaisin, joten pyysin luokse ja kehotin uudelleen "keppi". Lähti etsimään ja nosti sujuvasti kepin. Mä vähän epäilen, että tässä on aiemmin ollut joko marjastaja tai riistaa liikenteessä. 

Viidennen kepin jälkeen jo melkein meinasin keskeyttää, kun ajattelin, että näin hyvin ei ole treeni ikinä mennyt, parempi lopettaa onnistumiseen. Päätin jatkaa ja hetken olin varma, että hukkasi jäljen. Melkein samantien nostikin viimeisen kepin. 

Huikea tunne, Kiki ei ole IKINÄ nostanut kaikkia keppejä! Yleensä se jättää aina vähintään sen kaksi keppiä metsään ja/tai hukkaa jäljen viimeistään puolenvälin jälkeen. Hitto vie, tästähän saadaan vielä jälkikoira! 

Keskiviikko alkuiltapäivä: 

Tottista: 

Hyppyä Navalan aksakentällä, nyt kokeilin suoraan 90 senttiä, koska olin laiskapaska ja viimeksi meni tosi hyvin. Olisi ehkä kannattanut laskea, toisaalta, en tiedä onko tämäkään hyvä, kun jatkuvasti vaan lasken ja nostan ja lasken ja nostan ... Kiersi kolmisen kertaa, rysäytti päin estettä edes yrittämättä hypätä, kiersi taas kahdesti ja lopulta hyppäsi ihan pienen hipaisun kera - päätin kuitenkin palkata tästä. Kiersi taas viidesti, onnistunut toisto ilman hipaisua, heti perään toinen onnistunut toisto ja siihen lopetus. 

Hyvin se osaa kyllä hypätä, sillä vaan edelleen on itsevarmuus nollassa. Lisäksi tuo sen paikalla istuminen on ihan toivoton. Joka toisella toistolla varastaa ja saan korjata. 

Pitkä suora seuraaminen, ihan jees, joskin vähäsen tylsistyneen näköinen. Täyskäännös sen jälkeen ei toiminut yhtään, jäi nukkumaan ja sain työntää edessä. Muutenkin täyskäännös on taas ihan surkea, joko saan tuuppia edessä tai sit laittaa perseen maahan välissä. Muutaman toiston jälkeen jo vähän parempia toistoja. 

Liikkeestä istuminen, eka toisto oli tosi hyvä ja sit halusin tehdä yhteen istumisen ja maahanmenon. Totesi sitten, että ei muka osaa istua, ei oo koskaan kuullutkaan mistään istumisesta. Mietittiin sitä siis tovi, osaammeko istua vaiko emme osaa istua ja todettiin sitten, että onhan tätä joskus tullut treenattua. Maahanmeno hyvä. 

Eteenmenoa lelun kanssa, vietiin yhdessä. Kaksi toistoa, molemmat hyviä. Tätä pitäisi treenata varmaan tyylii päivittäin, koska edistystä ei vaan oikein tunnu tapahtuvan. 

Esineruutu: 

Ihan kapea suikale siihen nurmen ja järven väliin. Yhdessä vietiin kolme esinettä yhtaikaa, neljännen tiputin taas etualalle matkan varrelle. Lähti ihan nätisti kohti oikeaa takakulmaa, teki täysjarrutuksen ja nosti etualan esineen. Seuraavaksi lähti jolkottelemaan kohti keskiosaa ja nosti keskimmäisen esineen. Oikea takaesine löytyi kolmantena parin lähetyksen ja odottelun jälkeen. Missään vaiheessa ei edennyt sillee suoraan ja tykin suusta, kuin tykkäisin. Neljättä esinettä ei millään nostanut, ei edes edennyt sinne asti. Käytiin hakemassa haju, joka onnistuikin hyvin. 

Vähän kyllä joo pitää tätäkin treenata. Ehkä pitää tehdä niin, että vien yhden esineen kerrallaan nyt ensin. Kikillä on tosi hyvä muisti, mutta ihan ei tunnu silti riittävän muistikapasiteetti ja itsevarmuus vielä neljän esineen nostamiseen. 

Keskiviikko-ilta 

Hakutreenit Vekoran porukalla. Neljä maalimiestä, kolme suoraa pistoa ilman apuja, yksi ääniapu oikealle.  Hirviaidan takana kisaradalla, tuuli ihan hyvin, joskin vähän vaihteli suuntaa. Oikealla rinnettä alaspäin heikohko näkyvyys ja loppuradasta tiheää pöheikköä, vasemmalla ihan hyvää maastoa. 

Ensimmäinen pisto oli tosi hyvä, ampui suoraan jaaaaaa kaahasi suoraan johonkin 70 metriin, etsi hetken ja luulin jo menettäneeni koirani. Ei kuunnellut käskyjä enkä toisaalta nähnyt, missä se meni. Nosti ukon sitten kun tuli jostain takalinjan takaa. 

Toinen ääniapu oikealle, tämä oikein hyvä. 

Kolmas ja neljäs ilman apuja, näissäkin taisi hieman kaahottaa, muuten tosi hyvät pistot tännekin. Viimeisen piston kohdalla tuuli takalinjalta päin ja Kiki sai samantien hajun maalimiehestä. En sen tarkemmin edes huhuillut piilon merkkiä, kun Kiki tiesi suunnan. Hitsi, nää suorat pistot ovat alkaneet toimia! 

Ensi kerralla, kun olisi sopivat olosuhteet, voisi ottaa etenevän piston. En ole vielä koskaan kokeillut ja haluaisin kokeilla. Käytännössä vaatisi pienen tuulen radan takaosasta päin. 

Torstai-aamu

Tottista Nummelan kentällä. Ohjelmassa seuraamista, liikkeestä istumista, hyppyä, estettä, eteenmenoa ja paukkuja. 

Lyhyt seuraaminen: oli jotenkin vähän laiskaa ja nihkeää. Pian mielestä edisti hieman, apuvaa! Ihan typerä ongelma ja luultavasti ihan itse aiheutettu, kun palkkaan aina lelulla oikealla kädellä eteenpäin. Joku muu tapa palkata, kiitos. 

Liikkeestä istumisen seisoi ensin, toinen toisto oli hyvä. 

Hyppy tehtiin nyt 80 senttiä, kun tuntui niin kovin, kovin vaikealta. Kiersi taas muutaman kerran ja sain sitten ihan hyviä toistoja. Ekalla hieman koski, toinen oli parempi ja kolmas jo suorastaan loistava. Hyppytekniikka sillä on kyllä aika huono, pitää kyllä paneutua siihenkin taas. Ei olla pitkään aikaan tehty. 

Estettä lelun kanssa, seisoin vastassa ja näytin harjan yli lelua. Näin toimi tosi hyvin. Ilman lelua yritti kovasti kiertää esteen, kun ihmetteli, mihin mä hävisin. Ei oikein tunnu toimivan niin, että jätän ja kierrän esteen, kun haluaa tulla perässä. Mä luulen, että varminta on tehdä ihan vaan namilla ohjaamalla nyt aluksi ainakin silloin, kun ei ole kaveria. 

Eteenmenossa eka toisto oli vähän huono. Juoksi hyvin ehkä 20m, jonka jälkeen alkoi loikkia pupuloikkaa. Pitää ehkä tehdä vähän lähempää ensin ja pikkuhiljaa pidentää matkaa. Vaatii myös todella paljon toistoja ja varmaan jonkinlaisena kuurina pitäis tehdä, että tekisi joka aamu ja joka ilta pari toistoa. Tää eteenmeno on kyllä kans jonkinlainen murheenkryyni. 

Paukut: voi surkeuksien surkeus, toimi tosi huonosti! Maassa ollessaan pompahti ylös ja meinasi tulla syliin. Seuraamisessa tippui kontakti ja seuruu kokonaan ja haki multa turvaa. Voi surkeuksien surkeus! 

Hieman nyt ehkä masentaa tää tottis, kun selkeästi on vielä aivan sikana tekemistä ja kokeisiin vielä valovuoden pituinen matka. Ääh. 

Ihania nuoruuskuvia 💕 Voi että, kun on ikävä 💔

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa

Valkkuryhmän treenit 1.8.