RIP Zero 26.7.2007 - 31.8.2020
Maailman kiltein, lempein ja rakkain Zerppaeläin on poissa 💔
Paljon tuli yhdessä koettua ja puuhattua: hain sinut syksyllä ´07 suoraan biologian yo-kirjoitusten jälkeen kotiin. Nukuit mun vierellä rauhassa heti ekasta yöstä lähtien.
Pääsit mukaan agilitykentälle pari päivää myöhemmin; pari vuotta myöhemmin tiemme vei Luxemburgiin isoihin aksakisoihin. Ikimuistoisen reissun aikana sait paljon uusia ystäviä ja onnistuit mm. keskeyttämään kolmosluokkien kisat hetkeksi, kun onnistuit karkaamaan meidän huomaamatta 😆
Menit rikki jo nuorena, joten agility vaihtui tokoon ja eksyimme palveluskoiralajien seuraan. Aloitin opinnot ja muutit mukanani ensimmäiseen omaan asuntooni Vantaalle. Tutustuin maailman parhaisiin tyyppeihin ja treenasimme vähän kaikkea: tokoa, hakua, jälkeä, vesipelastusta, rallitokoa, kokeilimme viestiä, paimennusta ja erikoisjälkeä - lista on aika pitkä.
Osallistuit säännöllisesti koulun käytännön harjoituksiin ja toimit milloin anatomian harjoituksissa koe-eläimenä, milloin tarjosit neurologian kurssilla refleksejä itsenäisesti. Olit maailman kärsivällisin ja kiltein koe-eläin ❤️
Olit mun mukana, kun toimin ensimmäistä kesää eläinlääkärinä Yläneen kunnalla. Päivystit kanssani loputtoman pitkiä viikonloppuja, valvoit mun kanssa öitä ja piristit mun päivää aamulla. Tilakäyntien välissä parkeerasin auton keskellä peltoa, otin eväät esille ja istuin sun viereen takakonttiin syömään eväitä ja yhdessä katseltiin kauniita maalaismaisemia.
Kun tuli uusi pentu taloon, et kertaakaan valittanut, vaan olit loputtoman kärsivällinen villin tuholaisen kanssa. Hurmasit myös miehen ja olet ollut äärimmäisen helppo vauvan kanssa. Ylipäätään tunnuit hurmaavan kaikki, ketä tapasit. Tapitit sun tummilla nappisilmillä, annoit tassua ja nakertelit hellästi ihmisten polvia, jotta sait rapsuja. Se toimi joka kerta.
Nyt ei ole enää kipuja, ei huolia, voit taas hyppiä ja riehua, syödä loputtomasti herkkuja ja jahtaa pupuja loputtomiin.
Kommentit
Lähetä kommentti