Palautus maan pinnalle ja sen alapuolelle

Edellisviikonloppu - jälkeä

Pitkästä aikaa jälkeä ja voi että, en kyl tajua, miksi en enemmän treenaa tätä. 

Noin 300m (450 askelta) pitkä jälki, neljä keppiä. Paikkana hirviaidan takana, seurasin melko läheltä hirviaitaa. Melko kostea keli. Jälki vanheni non 25min. Jana noin 15m lähetys. 

Janalla eteni määrätietoisesti ja nappasi samantien jäljen. Yleensä käytän tässä nykyään sanaa "keppi", mutta tänään kokeilin "jälki", toimiskohan se paremmin vielä tähän...? Ennenhän mulla oli jäljelle ihan vaan jälki-käsky, keppi tuli mukaan vasta nyt kesällä, kun tehotreenattiin keppejä. 

Jälki taisi olla vähän turhan tuore, koska kaahasi aivan silmitöntä vauhtia. Kun vahingossa päästin liinasta irti sain oikeasti juosta sen perässä, jotta sain sen taas kiinni. Ensimmäisen kepin yli käveli ihan täysin reagoimatta. Seuraavat kolme ilmaisi tosi nätisti, pysähtyi, otti suuhun ja leikittiin hetki kepin kanssa, sitten vaihdettiin leluun. 

Ensi kerralla voisi tehdä vähän pidempi jälki ja selkeästi antaa sen vanhentua enemmän, varsinkin jos on kovin kostea keli, jolloin haju tuntuu jäävän maastoon vahvemmin. Kulmia voisi pikkuhiljaa ottaa kans mukaan, koska itse jäljestäminen sujuu tosi hyvin, kunhan vaan muistaisi ilmaista kepit. 

Keskiviikkona - esineruutua

Okei, paluu maan pinnalle. Sarin kanssa pimeällä Anidentin takana, siellä on katuvalot, joten ajateltiin, että näkee vähän jotain. Nääh, turha toivo, ei kai Kirkkonummi nyt sentään katuvaloja päällä pidä iltaisin. Voisi joku vahingossa vaikka hyötyä niistä. Tehtiin sitten otsalamppujen valossa esineitä. Tallottiin kapea ruutu, joka oli varmaan kyllä vajaa, koska oli tosiaan vaikeaa nähdä. 

Vietiin kaksi esinettä taakse ja yksi keskelle vähän edemmäs. Käytiin Kikin kanssa viemässä ne yhdessä ja hetsattiin kovasti niitä. Se katosi pimeyteen ja viipyi ja viipyi ja viipyi... Karjuin sen takaisin ja käytiin uudestaan katsomassa esineitä. Keskialan esine, lasten lapanen oli vaihtanut paikkaa viisi metriä vasemmalle, joten oli käynyt kopeloimassa sitä. Uusi lähetys ja perkele, taas täsmälleen sama juttu. Äänten perusteella (mitä nyt kuuli, kun moottoritie pauhaa vieressä) kuulosti siltä, että se seikkaili vasemmalla metsässä kaukana esineruudusta. Sain aikani karjua, kunnes suvaitsi tulla takaisin. Totesin et paskan marjat, en jaksa tällaista pelleilyä ja keskeytettiin treeni siihen. 

Perjantaina - jälkeä 

Joo, paluu maanpinnalle tai sen alapuolelle jatkuu jäljen merkeissä. Taas Sarin kanssa liikenteessä, talloin itse Kikille jäljen. Tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa kulmia. 

Noin 300m (450 askelta) pitkä jälki, kaksi suoraa kulmaa, neljä isoa, kuivaa keppiä (molempien kulmien jälkeen noin 20 askeleen päässä, lopussa ja toisessa suorassa), maastona esineruutumaasto puomin takana (vaihtelevaa, mäkistä metsää), kostea keli, ei sadetta, lämpötila noin 10°C paikkeilla (?). Jana noin 20m pitkä umpimetsässä. 

Janalle lähti tosi hyvin etenemään, pyöri hetken ja nosti sujuvasti jäljen. Kaahasi järjetöntä vauhtia noin 20m, kunnes eksyi ja pyöri ympyrää ja kadotti jäljen. Annoin työskennellä, mutta ei tuntunut löytävän itse takaisin. Kutsuin takaisin, josta nappasikin jäljen, jäljesti sujuvasti kulmaan asti, jossa se pysähtyi, pyöri ympyrää nenä ilmassa ja lopulta keksi jälkimerkin. Ou nou, ei hyvä, että alkaa reagoimaan näihin. Jatkoi siitä sujuvasti jäljestämistä suoraan eikä mitenkään antanut ymmärtää, että olisi kenties mahdollisesti hukannut jäljen. Liinanmitan päässä pysähdyin enkä päästänyt eteenpäin. Ei itse keksinyt tulla takaisin, vaan jouduin kutsumaan pois ja laittamaan uudestaan jäljelle. Pääsi nätisti taas kiinni jäljelle ja kaahasi noin 10 sentin päästä ekan kepin ohi. 

Hukkasi suoralla jäljen ainakin kerran, lähti aivan täysin väärään suuntaan. Taas sama juttu, pysähyin liinanmitan päässä, en päästänyt eteenpäin. Pyöri ja hyöri ja oli mukamas jäljestävinään, jouduin komentamaan takaisin pariinkin otteeseen, kun ei voinut uskoa asiaa. Nosti taas jäljen ja seurasi sitä oikein nätisti ja ohitti toisenkin kepin ehkä kahden sentin päästä reagoimatta yhtään. 

Hetken päästä kulma, josta taas jatkoi suoraan reagoimatta mitenkään siihen, että hukkasi jäljen. Olisi jatkanut sujuvasti "jäljestämistä", jos en olisi kutsunut takaisin ja laittanut uudestaan jäljelle. Nosti sen kulman jälkeen ja jatkoi taas kivasti ja täsmällisesti jäljen päältä ja käveli taas kepin yli täysin reagoimatta. 

Nätti polunylitys, ei tuottanut vaikeuksia. Hetken päästä hukkasi jäljen taas, tällä kertaa kierrettiin pitkä lenkki. Annoin kävellä ja nostaa jäljen, ei tosin osannut korjata. Vähän ohjailin sitten jäljen suuntaan, jospa nostaisi sen siitä. Pysähdyin johonkin viimeisen kepin tienoille ja yksinkertaisesti pysähdyin ja katsoin, mitä tapahtuu. Pitkän pyörimisen ja "jäljestämisen" jälkeen löysikin kepin, siitä hyvä palkka. 

Nyt ei kyllä putkeen mennyt tämä enkä kerta kaikkiaan ymmärrä, missä vika on. Kun ottaa huomioon, miten paljon ollaan keppimotivaatiota treenattu ja miten hyvin jäljet on aikaisemmin menneet, niin aika kummallista. Huokaus, sanon minä. 

Kikin ihminen kävi vähän heräteshoppailemassa kauniita tötsiä