Sirken toko, osa II

Eilen poksautin jonkun osan pohkeesta, joten kävely ei oikein onnistu. Teemana siis noudon luovutus/pureksiminen ja kaukot. 

Nouto 

Itse nouto on ihan hieno, kun on kauempana. Juoksee lujaa, palautus ehkä hivenen hitaampi, mutta ei toistaiseksi niin paljon, että mua häiritsisi. Heti, kun tulee lähemmäs, alkaa mälviä kapulaa tosi rumasti. Mälvii myös silloin, kun teen ihan läheltä palautusta ja luovutusta. Erityisesti se mälvii silloin, kun se joutuu itse nostamaan kapulan maasta - mun antaessa sille kapulaa se ei juurikaan sitä pureksi. 

Olen nyt Ansun neuvojen mukaan tehnyt pitkiä noutoja ja tuntuu, että ehkä hivenen onkin parantunut, koska nyt se alkoi pureksimaan vasta noin pari metriä minusta, kun aikaisemmin saattoi jo 10 metrin päässä mälviä hulluna. 

Luovutus on toinen ongelma, se ei vaan oikein tajua asentoa, on helposti vino ja jää kauas. Saattaa työntää kapulan väkivaltaisesti mun haaroihin tai tehdä muuta tyhmää. Lisäksi tosiaan usein mälvii sitä oikein urakalla. 

Hieman yllättäen Sirke oli sitä mieltä, että se haluaisi kovasti tarjota mulle kapulaa, haluaa että ottaisin sen jo pois. Sehän siis pitää nätisti hetken, mutta jos en heti ota sitä, niin sitten alkaa sitä pureksia kovaa vähän ikään kuin komentaisi mua ottamaan kapulan. Mä en ole edes tullut ajatelleeksi tollaista, koska Kiki toisaalta rakastaa kapulaa ja mielellään vaihtaa lelun kapulaan. Mutta Sirken mielestä se ei varsinaisesti omi sitä kapulaa itselleen. Ehkä palkkaus on kans vaikuttanut tähän, se saa palkan aina siitä, kun mä otan kapulan, siksi haluaa päästä siitä nopeasti eroon. Tässä voi auttaa ihan vaan se, että siirrän kädet lähemmäs kapulaa ja otan pois vain, jos pitää nätisti. Heti kun mälvii, kädet kauemmas. Pitotreeneissä olen tätä tehnyt, mutta siinä mä en palkkaa koiraa nätisti pitämisestä sillä et se saa luopua kapulasta, joten nämä on tässä vaiheessa unohdettava. 

Toinen tekijä on varmastikin se, että se on epävarma luovutuksesta, tätähän olen itsekin miettinyt. Lisää siis yksinkertaisia luovutustreenejä. Ensinnäkin vähän samaa, mitä olen nytkin tehnyt: koira maassa ja mulla kapula ja tulee luokse eteen kiinni kapulaan. Ainoa vaan, että tässä olen tehnyt ihan läheltä kun oikea tapa olisi tehdä kauempaa, niin että saa tulla vauhdilla kiinni. Kokeiltiin tätä ja se oli tosi nopea ja reipas, tuli tosi nätisti kiinni kapulaan ihan mun lähelle kuitenkaan törmäämättä. Tämähän voisi jopa edesauttaa luoksetulon loppua! 

Oikean asennon löytämistä voisi auttaa vähän sama, mutta tällä kertaa koira ei ole kaukana maassa vaan ihan lähellä vino. Tässä toimi hyvin, että toinen tassuista on jo oikealla paikallaan, jolloin koiran ei tarvii kun siirtää peppua oikeaan kohtaan. Kapula vähän tuntuu ohjaavan koiraa oikeaan asentoon paremmin kuin pelkkää luoksetuloa treenaamalla. Oleellista tässä olisi myös se, että esim. naksuttamalla palkkaisi jo sen itse siirron eikä pelkästään palkkaa oikeasta asennosta. 

Kaukot 

Ikuinen murheenkryyni S-I-S. Oon kotona tehnyt laatikolla ja se on ehkä vähän auttanut löytämään sitä painonsiirtoa. Vähän kuitenkin ehkä lisää ideoita kaipaan tähän. 

Peruuttaminen on vanha keino, mutta ehkä sillee vähän huono, että voi olla sit levotonta ja veikkaan, et Kikillä peruutus voi jäädä päälle. Hämärä muistikuva, että Zerollakin on joskus ollut jopa ongelma, että ei tule kaukoissa eteenpäin vaan teki ne taaksepäin. 

Nami etutassujen taakse oli yksi idea. Sirken mielestä Kiki tekee vaihdot hirveän nopeasti ja ehtii tehdä viisi asiaa, ennen kuin mä kerkiän kissaa sanoa ja se ei ehkä itsekään ihan täysin ehdi miettiä loppuun asti, mitä on tekemässä. Namilla ehkä vähän saisi jähmetyttyä sitä. Joko yksi nami etutassujen taakse tai myös sivuille. Koira istumassa, nami siihen ja sit nousee seisomaan ja takas istumaan. Nyt kun kokeiltiin, se ei ehkä ihan tajunnut, että se lopulta saa namin palkaksi, joten vähän huonosti toimi. Kunhan tajuaa tämän, voi olla, että se automaattisesti alkaa siirtää painoa istuessa taaksepäin. 

Paikallaan pysyminen voi olla toinen, mikä tohon tättähäärämoodiin ja rauhoittumiseen voi auttaa. Sen sijaan, että palkkaa niitä vaihtoja, palkkaakin paikallaan pysymisestä. Tämä voisi olla aika hyvä vahvistaa, koska se toisiaan korkeassa vireessä ollessaan vaihtaa asentoa viisi kertaa sekunnissa. Ihan vaan hellästi työntää koiraa kyljistä tai rinnasta hieman ja palkkaa, kun se liimaa tassut ja/tai pyllyn paikalleen. Kiki oli vähän hämmentynyt tästä asiasta, mutta eiköhän se siihenkin totu. Tätä täytyy ehkä ensi alkuun treenata kotona rauhassa ja matalemmassa vireessä. 

Noniin, saatiin taas hyviä neuvoja. Nyt viel pitäis jaksaa säännöllisesti raahautua pimeyteen ja sateeseen. Vähäsen tuli taas pientä kipinää, kun eilen olin tokokisoissa töissä ja seurasin sihteerin roolissa evl:n suoritusta. Ai että, joku päivä mäkin haluan olla siellä ja vastaanottamassa TVA-ruusukkeen ja kultaisen mitalin 💜

Surkea kuva hienoista, uusista tötsistä. Näistä olen haaveillut vuosia, en vaan ikinä ole raaskinut ostaa :D