RTK2 Kikiperkele - Lohja 21.11.20

marraskuuta 23, 2020

Kiki sai peruutuspaikan rallikisoihin Lohjalle kahden tunnin varoitusajalla, joten pakkohan oli tarttua tilaisuuteen ja yrittää saada sille avoimen luokan koulari. Kovin täynnä tuntuu nää loppuvuoden kokeet olevan.

Tuomarina piti olla Raili Sonninen-Korhonen, joka oli kai suunnitellut radan, mutta viime hetken vaihdoksen vuoksi tuomarina oli joku muu, jonka nimeä en muista. Rata oli mukava, paljon kropanhallintakäännöksiä ja hyppy, jota ei olla varmaan koskaan treenattu radan osana eikä toistaiseksi ole kisoissakaan ollut.

1. OV -1p - olisko ollut turhan voimakas apu? Mä jostain syystä näytin aika kovasti ja kumarruin, ihan turhaa, koska periaatteessa pitäisi kyllä osata.

3. TVÄ -3p, en yhtään kyllä tiedä. Mun mielestä tää meni hyvin, ylipäätään käännökset meni yllättävänkin hyvin, perse kääntyi hyvin kaikissa käännöksissä eikä edes yrittänyt istahtaa välissä. Varmaan, kun tokossa ollaan hinkattu noita peruutuksia ja käännöksiä aika paljon.

9. UUSI -3p ja TVÄ -10p. Jotain mystistä tässä tapahtui. Mä varmaan laskin väärin askeleet. Jotenkin meni pasmat sekaisin, kun ensin Kiki sekoili omiaan ja tuli sivulle istumaan, uusin ja sama juttu meinas taas käydä. Muutenkin kävi kauhean kuumana koko radan, vinkui ja sekoili. Sithän askelten mittakin on määrättyä, toisin kuin tokossa.

13. VINO -1p - kääntyi hypyn jälkeen mua kohti, muistaakseni tämä ei ole sallittua. Nopean koiran (ja hitaan, jalkavammaisen ohjaajan) kanssa tosin aika mahdoton välttää...

Rata kaiken kaikkiaan oli melko kaoottinen ja viretila oli kaikkea muuta kuin hyvä. Vinkui ja touhusi ja yritti haukkuakin. Itse piti olla tosi rauhallinen ja eleetön koko aika. Seuraaminen enimmäkseen oli hyvää ja siihen jaksoi keskittyä. Houkutuksessa namipurkki olisi kiinnostanut, mutta jätti sen käskystä rauhaan.

Halli oli sille vaikea pala, koska tässä ollaan tehty aikoinaan agilityä. Lisäksi tiukkojen koronaohjeiden takia halliin ei saanut tulla kuin hetkeä aikaisemmin, mikä ei sovi meille ollenkaan.

Ylipäätään kisoista ei jäänyt kauhean miellyttävät tunnelmat. Pari tuntia yksin värjöttelee autossa, ei näe ainuttakaan suoritusta, vähän parkkipaikalla yrittää treenata, sit tosi sekavat kisajärjestelyt, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu ja missä ja milloin, ei numeroita käytössä, sisään ei saanut mennä edes kurkkaamaan, kuka on suorittamassa eikä tietenkään myöskään sisäänheittäjää tai kuulutusta. Vähemmästäkin jää sekava fiilis. Lisäksi se helvetin maskiteatteri ei kyllä vakuuttanut myöskään. Naamari naamalle rataantutustumisen ajaksi, ulos ja maski likaiseen taskuun nenäliinan ja autonavainten sekaan, hetken päästä taas pölyrätti naamalle ja kas, maailma pelastuu koronalta. Vauvan mielestä kyseessä oli vaan hauska kukkuu-leikki, kun äiti menee naamarin taakse piiloon :D

Noh, nyt on Kikin tämän vuoden tavoitteet rallin suhteen täytetty ja katsotaan, milloin seuraavan kerran. Tavallaan olisi hauska kokeilla voittajaluokkaa, koska sinänsä siinäkään ei ole mitään, mitä se ei joko osaisi tai oppisi kohtuu helposti. Toisaalta meillä on sekä tokossa että pk:n saralla aika paljon tekemistä ja rallin suhteen ei minkäänlaisia tavoitteita, joten saas nähdä. Toistaiseksi on ihan hyvin toiminut mun taktiikka ilmoittautua kisoihin mentaliteetillä lahjattomat treenaa.