superia ja vähemmän superia...

Taas on muutama treeni ehtinyt kertyä. En mä edes ehdi päivittää blogii joka treenin jälkeen, kun näitä treenaamisia tuntuu kertyvän :P Kaivelin vähän arkistosta vielä kuvia, joita liitän tähän väliin, eivät liity mitenkään treeneihin :)

Tiistai: 

Treenattiin M:n kanssa, oma kotikenttämme oli pesäpalloilijoiden valtaama, joten siirryimme viereiselle nurmikolle. Otin jääviä, metskua, kaukoja paikallaoloa ja seuraamista juoksussa.

Jäävit: Treenattiin paikallaoloa ja seuraamaan lähtöä seisaalta ja makuulta. Kerran meinasi ennakoida seisomisesta, että tuli mukaan seuraamaan, muuten pysyi hyvin paikallaan. Seuraaminen meni ihan hyvin, ei ongelmaa, välillä vähän laiskanoloisesti ehkä, vois yrittää saada vähän innostusta asiaan palkalla... Enemmän pitää treenata etäisyydestä kutsumista, siis sillai ruudunomaisesti, näköjään jäävit ei ole se ongelma. Onneks tää teksti ei oo yhtään sekava tai mitään, kukaan muu kuin minä ei saa tästä selvää :P 

Metalli: Meni ihan kivasti, innostui tänään ja lähti jopa kiertämään puita! Ei se edelleenkään rakastanut kapulaa, mutta nätisti otti sen suuhun ja kanteli sitä :) Tein jälleen Saran kaa ensin, toimii ihan selvästi tää kateellisuusmetodi! :D Ja ylipäätään jos sillä on vire ja motivaatio kohdallaan, niin se saattaa unohtaa inhonsa hetkeksi... 

Kaukot: Otin takapalkalla aina yhden vaihdon kerralla. Meni ihan ok. Seiso-maahan tuli eteenpäin pari kertaa, sillai et lämäs tassut vanhanaikaisesti eteen ;( Pienen korjauksen jälkeen meni oikeaoppisesti... Maahan seiso oli hieno. 

Paikallaolo: Ei mitään ihmeellistä. Aika lyhyt, pari-kolme minuuttia, itse olin puskan takana piilossa. Palkkaus ei edelleen häirinnyt sitä. Loppuun otettiin extempore-häiriötreenit lähietäisyydellä. M heitteli palloja, noutokapulaa ja lelun sen vierellä ja ympärille. Muut eivät haitanneet ollenkaan, palloihin Zero reagoi kuitenkin selvästi. Ensi kerralla pitää siis treenata erityisesti palloilla. Häiriöt olivat muutaman metrin päässä sivussa, pari kertaa heitti edestä. Takana riehui koira, johon Zero ei kiinnittänyt mitään huomiota. Ensi kerralla voisi ottaa häiriöt ihan lähelle ja heittää palloa uskaliaammin editse/yli/vierestä. Kontakti ei ole täydellisen katkeamatonta, mutta hyvin pysyi kuitenkin hommissa. Olen ehkä valmis hyväksymään pienet vilkuilut, mielestäni on luonnollista, että koira katsoo jonkun äkillisen äänen suuntaan, kunhan se ei unohda mitä oltiin tekemässä ja palaa ruotuun nopeasti. 

Seuraaminen: Lähinnä käännöksiä juoksussa. Tuntuivat paremmilta kuin viimeksi, vaikka vieläkin hieman väkinäisiltä. Oikealle meinaa eksyä kauas vieläkin ja vasurille on välillä fiilis, että meinaan astua päälle. Ennakoinnilla sain kuitenkin sujumaan melko hyvin. Paikkakin alkaa löytyä. 

Torstai: 

Hakutreenit med toinen hakuryhmä. Otin erinäisistä syistä vain ilmaisua. Zero oli ihan super!!!! Tarkoitus oli ottaa viisi ukkoa, mutta lopetin jo kolmanteen, kun oli ihan täydellistä <3 Ekan otin irtorullalla, koska viimeksi oli niin pihalla rullan kaa. Oli todella hyvä, juuri sellainen, kuin toivonkin. Juoksi maalimiehen luo, otti rullan suuhun ja tuli viipymättä luokse, enkä edes kutsunut sitä. Hyvä Zerodi! :D Toisen otin kiintorullalla. Oli ensin vähän pihalla, kun maalimies sohi sen kaulaa. Otti monta kertaa rullan suuhun, mutta tiputti saman tien. Tässä vaiheessa tajusin vihdoin, miksi se tarjoaa aina maahanmenoa tässä vaiheessa. Totta kai se menee maahan, kun maalimies ojentaa suoran käden sen rintaa kohti, juuri niinhän olen sille opettanut! Mietin vaan, oliko Zero oikeasti pihalla sen rullan kanssa, vai hämäsikö maalimies sitä kenties, oli uusi ja unohdin sanoa, että Zerolle ei pidä jutella, kun tarjoaa rullaa, avustaa vaan hieman rullan kaa. Myös epämääräiset käden liikkeet voivat tietysti hämätä pientä koiraa... Kolmas oli ihan perfect! Maalimies ei tehnyt mitään, istui vaan, Zero otti oma-aloitteisesti rullan suuhun ja tuli luo taaskin oma-aloitteisesti. Olin tosi ylpeä pikkumiehestä! Tästä lähtien täytyy sanoa ukoille, että eivät heti avusta sitä, vaan antavat sen itse tarjota.

Perjantai: 

Saran kanssa agilityä, oih, en muistanut miten ihanaa aksakentällä onkaan! Ja Sara toimi kuin unelma <3


 Zero sen sijaan oli tosi laiskalla tuulella. Otin siis sen kanssa tokoa, johon vähän yhdistin putkea ja hyppysiivekkeiden kiertoa. Ensin otin stoppia ja maahanmenoa putkesta, se meni vielä hyvin. Eka seisominen oli hivenen hidas, toinen oli oikein hyvä. Maahanmeno oli myös tosi hyvä. Tässä vaiheessa Zerolla oli vielä täysi vauhti päällä. Sitten otin metallia ja tähän homma sitten hyytyikin. Zero oli ihan et ei vois vähempää kiinnostaa ja oli tosi surkea. Ekan kerran tuli kyllä vähän fiilis, että se yrittää vaan vittuilla huvikseen, kyllä se tietää tasan tarkkaan, mitä siltä haluan. Puukapulalla suoritti nätisti kaikki kierrot mitä pyysin. Metallin se tiputti aina jo ennen siivekettä ja putkeen lähetettäessä se jätti sen aina matkan varrelle. Putki tosin oli vähän vahinko, eksyi sinne, kun vähän huitasin hypyn suuntaan. Ei myökään innostunut pätkääkään hetsaamisesta, oli taas että blaah, en varmana ota. Mä jo kuvittelin, että ollaan vihdoin selättämässä tää typerä metalliongelma! :( Arvatkaapa, mitä aion hankkia seuraavalle pennulle jo heti pentulaatikkoon! :( Jotta lopetettais johonkin positiiviseen, niin siitä tulikin mieleeni eräs lupaava sähköpostikeskustelu...