Hermoraunio ja rauniohermot
Rotanpelastuskomitea on ulottanut toimintansa ulottumaan myös hukkuneiden damien pelastusta. En ehtinyt hakea Peten pakettia vielä, mutta lainattiin (toivottavasti viimeistä kertaa) Emmin damia.
Ennen sitä kuitenkin tokoa.
Jotai futareita oli taas liikenteessä ja Zero aivan hermoraunio.
Seuraaminen on aivan karmeaa vieläkin. Samaa ku viimeksi: pomppi, edisti, seilasi ja oli tosi epämääräinen. Sain korjata tosi pitkään, ennen ku alkoi toimii edes siedettävästi. Hitto vie, mä en kestä! Zerolla on ollut maailman paras seuraaminen, nyt se sitten keksii tällaista!
Luoksari oli aika jees, ei häiriintynyt yhtään Emmin käskyistä, kuunteli hienosti. Stopit oli nättejä, maahanmeno upea. Kyl se näköjään osaa, jos se vaan haluaa.
Ruutu oli tosi hyvä, ekalla se ei tosin kuunnellut ja meni yli. Varmaan luuli et pallo oli siellä. Tokalla kerralla karjasin kunnolla, ni johan toimi, oli tosi hieno. Mun pitää sanoo käsky silleen, et mä oikeesti tarkoitan sitä, eikä silleen et "voisitko nyt mahdollisesti kiltti koira pieni pysähtyä jooko". Paikan hakeminenki on ruvennu sujuu hienosti, koiruus on aktiivinen ja tarjoo sitä oikeeta paikkaa, ei seilaa merkkien välillä enää! Luulen et kosketusalusta oli The Vuoden Keksintö Zerolle!
Lopuksi tunnari. Lääppi kaikkia kapuloita, nosteli mitä sattu, toi ekan mahdollisen kapulan ja oli tosi tuhma. Parin yrityksen jälkeen piilotin vaan yhden nurmikkoon. Sen jälkeen nenä aukes ja alko hieman homma toimimaan. Tätä pitää treenata vielä paljon.
Sitten mentiin heittelemään dameja. Tarkoitus oli vaan heitellä niitä ja sit mä ite liikun rannalla ja huudan Zeron luokse, et se tulis mun luo. No eihän se saakelin puupää mitään kuunnellut. Korvat liikahti ja sit se jääräpäisesti meni toiseen suuntaan. Arrrrrgh. Sit mä tein nii, et kauempaa rannasta heitin, korkeintaan metrin verran veteen, ni sit alko toimii hieman. tää ehkä vois toimii.
Lopulta mentiin lenkille ja ammuttiin. Zero näytti selkeesti huolestuneelta, ku lähestyttiin paikkaa, jossa ammuttiin viimeksi. Sit vähän kauempana siitä ammuin kaks kertaa peräkkäin. Reaktio oli hieman suurempi ku viimeksi, mutta tuntuu että koko ajan ollaan kyl menossa parempaan päin. Aika nopeasti se palautu, tai se piippaili vielä hetken ja oli levoton, mut toimintakyky säilyi aika hyvin. Se pystyi tulee sivulle ja seuraamaan ja tekee kaukoja nätisti. Kyllä me saadaan nää vielä kuntoon! :)))
Ennen sitä kuitenkin tokoa.
Jotai futareita oli taas liikenteessä ja Zero aivan hermoraunio.
Seuraaminen on aivan karmeaa vieläkin. Samaa ku viimeksi: pomppi, edisti, seilasi ja oli tosi epämääräinen. Sain korjata tosi pitkään, ennen ku alkoi toimii edes siedettävästi. Hitto vie, mä en kestä! Zerolla on ollut maailman paras seuraaminen, nyt se sitten keksii tällaista!
Luoksari oli aika jees, ei häiriintynyt yhtään Emmin käskyistä, kuunteli hienosti. Stopit oli nättejä, maahanmeno upea. Kyl se näköjään osaa, jos se vaan haluaa.
Ruutu oli tosi hyvä, ekalla se ei tosin kuunnellut ja meni yli. Varmaan luuli et pallo oli siellä. Tokalla kerralla karjasin kunnolla, ni johan toimi, oli tosi hieno. Mun pitää sanoo käsky silleen, et mä oikeesti tarkoitan sitä, eikä silleen et "voisitko nyt mahdollisesti kiltti koira pieni pysähtyä jooko". Paikan hakeminenki on ruvennu sujuu hienosti, koiruus on aktiivinen ja tarjoo sitä oikeeta paikkaa, ei seilaa merkkien välillä enää! Luulen et kosketusalusta oli The Vuoden Keksintö Zerolle!
Lopuksi tunnari. Lääppi kaikkia kapuloita, nosteli mitä sattu, toi ekan mahdollisen kapulan ja oli tosi tuhma. Parin yrityksen jälkeen piilotin vaan yhden nurmikkoon. Sen jälkeen nenä aukes ja alko hieman homma toimimaan. Tätä pitää treenata vielä paljon.
Sitten mentiin heittelemään dameja. Tarkoitus oli vaan heitellä niitä ja sit mä ite liikun rannalla ja huudan Zeron luokse, et se tulis mun luo. No eihän se saakelin puupää mitään kuunnellut. Korvat liikahti ja sit se jääräpäisesti meni toiseen suuntaan. Arrrrrgh. Sit mä tein nii, et kauempaa rannasta heitin, korkeintaan metrin verran veteen, ni sit alko toimii hieman. tää ehkä vois toimii.
Lopulta mentiin lenkille ja ammuttiin. Zero näytti selkeesti huolestuneelta, ku lähestyttiin paikkaa, jossa ammuttiin viimeksi. Sit vähän kauempana siitä ammuin kaks kertaa peräkkäin. Reaktio oli hieman suurempi ku viimeksi, mutta tuntuu että koko ajan ollaan kyl menossa parempaan päin. Aika nopeasti se palautu, tai se piippaili vielä hetken ja oli levoton, mut toimintakyky säilyi aika hyvin. Se pystyi tulee sivulle ja seuraamaan ja tekee kaukoja nätisti. Kyllä me saadaan nää vielä kuntoon! :)))
Kommentit
Lähetä kommentti