If you have no idea what you're doing, just do it anyway
Sadetta ja ukkosta uhmaten käytiin treenaamassa pk-juttuja. En tietenkään huomannut harmaita pilviä, kun lähdin ulos, tajusin ne vasta vähän matkan päästä kadulla, et voi käydä huonosti :D Kun oltiin vihdoin päästy metsään, alkoi vielä ukkostaakin. Zero oli totta kai levoton, kuten aina, mutta ukkosen hieman laannuttua päätin kokeilla treenaamista. Hyvin se kyl toimi, pystyi keskittymään erinomaisesti. Mä luulen, et pienelle koiralle on pikkuhiljaa kasvanut päähän aivot :)
Eka otettiin jälkikeppien opettelua. Mulla ei oo harmainta hajua miten tää kuuluu opettaa. Eka otin pelkän kepin ettimistä, et oppis käskyn. Sit talloin lyhyen jäljen ja laitoin kepin päähän. Laitoin eka jäljelle namit, kuten normaalisti. Zerolla on kuitenkin niin lyhyt muisti, et jäljestettyään koko huimaavan pitkän parin metrin jäljen, se oli jo ehtinyt unohtaa kepin ja jatkoi sujuvasti eteenpäin. Seuraavaks siis kokeilin ilman nameja, jos se sen verran tajuais jäljestää. Tällä kertaa se ei taas jäljestänyt yhtään, vaan teki jotain esineruudun ja tarkkuusetsinnän välimuotoa. Seuraavaks mä laitoin taas namia jäljelle ja tällä kertaa näytin joka askeleella kepin ja tein ihan vaan muutaman askeleen. Ei taas toiminu. Otin taas ilman namii ja näytin sille keppii joka askeleella, et se luuli, et keppi on joka askeleella mahdollisesti. Tää toimi ihan hyvin, jäljesti hieman välttävästi, mut meni kuitenkin enemmän tai vähemmän nenä maassa. Keppikin nousi. Otin viel toisen ja lopetin siihen.
Seuraavaksi menin talloo esineruutuu. Ekat kaksi esinettä käytiin viemässä yhdessä, matka ehkä jotain 30-40 metriä. Mä heitin esineen mahdollisimman kauas meistä ja sit juostiin täysillä keskilinjalle ja mahdollisimman nopeasti lähetin koiruuden. Molemmat oli tosi hienoja, ampui ihan suoraan esineelle ja nosti ne. Eka oli pieni, ruskea ponnari, joka ei erottunut maastosta yhtään. Meinasin itekin hukata sen, kun Zero oli tuonut. Seuraavaksi rotta, sekin nousi kivasti. Kolmannen sit vein ite ja Zero jäi kattelee keskilinjalle. Joutui selkeästi tekemään enemmän töitä, mutta nopeasti se silti löysi.
Mun mielestä Zeron esinetyöskentely on kyl parantunut, musta tuntuu, et se on hieman jo alkanut oppia tarkentamaan esineelle. Keppien etsimisessäkin tuntui, et se aika hyvin alkoi pyörii tietyn paikan ympärillä ja paikallisti esineen tarkasti.
Lopuksi kokeilin yhdistettyä hakua ja vepeä. Heitin dummyä metsään, liikuin ite eteenpäin "keskilinjalla" ja halusin, et koiruus tulee mun luo suorinta tietä. Selkeässä maastossa se onnistui hyvin, mut heti kun on hieman enemmän pusikkoa, Zero tulee takaisin samaa tietä, mistä tulikin. Tein sit niin, et vaan jätin sen seisomaan metsään ja kutsuin luokse vinosti, näin sain toimimaan hankalassakin maastossa. Tää onkin hyvä juttu, tätä vois tehdä useammin. Ehkä herra citykoira vielä oppii liikkumaan metsässä, kuka tietää.
Eka otettiin jälkikeppien opettelua. Mulla ei oo harmainta hajua miten tää kuuluu opettaa. Eka otin pelkän kepin ettimistä, et oppis käskyn. Sit talloin lyhyen jäljen ja laitoin kepin päähän. Laitoin eka jäljelle namit, kuten normaalisti. Zerolla on kuitenkin niin lyhyt muisti, et jäljestettyään koko huimaavan pitkän parin metrin jäljen, se oli jo ehtinyt unohtaa kepin ja jatkoi sujuvasti eteenpäin. Seuraavaks siis kokeilin ilman nameja, jos se sen verran tajuais jäljestää. Tällä kertaa se ei taas jäljestänyt yhtään, vaan teki jotain esineruudun ja tarkkuusetsinnän välimuotoa. Seuraavaks mä laitoin taas namia jäljelle ja tällä kertaa näytin joka askeleella kepin ja tein ihan vaan muutaman askeleen. Ei taas toiminu. Otin taas ilman namii ja näytin sille keppii joka askeleella, et se luuli, et keppi on joka askeleella mahdollisesti. Tää toimi ihan hyvin, jäljesti hieman välttävästi, mut meni kuitenkin enemmän tai vähemmän nenä maassa. Keppikin nousi. Otin viel toisen ja lopetin siihen.
Seuraavaksi menin talloo esineruutuu. Ekat kaksi esinettä käytiin viemässä yhdessä, matka ehkä jotain 30-40 metriä. Mä heitin esineen mahdollisimman kauas meistä ja sit juostiin täysillä keskilinjalle ja mahdollisimman nopeasti lähetin koiruuden. Molemmat oli tosi hienoja, ampui ihan suoraan esineelle ja nosti ne. Eka oli pieni, ruskea ponnari, joka ei erottunut maastosta yhtään. Meinasin itekin hukata sen, kun Zero oli tuonut. Seuraavaksi rotta, sekin nousi kivasti. Kolmannen sit vein ite ja Zero jäi kattelee keskilinjalle. Joutui selkeästi tekemään enemmän töitä, mutta nopeasti se silti löysi.
Mun mielestä Zeron esinetyöskentely on kyl parantunut, musta tuntuu, et se on hieman jo alkanut oppia tarkentamaan esineelle. Keppien etsimisessäkin tuntui, et se aika hyvin alkoi pyörii tietyn paikan ympärillä ja paikallisti esineen tarkasti.
Lopuksi kokeilin yhdistettyä hakua ja vepeä. Heitin dummyä metsään, liikuin ite eteenpäin "keskilinjalla" ja halusin, et koiruus tulee mun luo suorinta tietä. Selkeässä maastossa se onnistui hyvin, mut heti kun on hieman enemmän pusikkoa, Zero tulee takaisin samaa tietä, mistä tulikin. Tein sit niin, et vaan jätin sen seisomaan metsään ja kutsuin luokse vinosti, näin sain toimimaan hankalassakin maastossa. Tää onkin hyvä juttu, tätä vois tehdä useammin. Ehkä herra citykoira vielä oppii liikkumaan metsässä, kuka tietää.
Kommentit
Lähetä kommentti