"I'm committed to make this work..."

Haha, Mac Taylor tulee kummittelee jo mun blogiinkin, oon katellu liikaa mun lempparisarjaa :D Mut sitaatti sopii ihan loistavasti tän päivän tunnelmiin.


Tavallaanhan se oli mun oma moka, tein ruututreeniä punaisilla tötsillä, jotka erottuu huonosti ja ilman ruutunauhoja. Halusin vähän testata Zeroa, kun on mennyt niin hyvin. Oon nyt siis tehnyt nyt aika monet treenit ilman nauhoja ja punaiset tötsätkin on löytyny tosi hienosti, vaik on ollut hämärää. Tänään Zero ei kuitenkaan yhtään hahmottanut niitä, ekalla lähetyksellä lähti aivan väärään suuntaan, sit se tarjosi kaikkii merkkejä ja lähiympäristöä.

Sinänsä koiruutta ei voi syyttää tosta, jos se ei yksinkertaisesti näe, miten päin merkit on ja voin syyttää vaan itteeni siitä, et vaadin siltä liikaa. Se mikä mua kuitenkin kyrpi tänään, oli Zeron asenne. Kun ei heti yritykset kelvannut, se luovutti täysin ja lakkasi yrittämästä. Se haahuili, seikkaili ja näytti joka solullaan, et nyt ei huvita. Se ei viitsinyt enää edes yrittää ja sitä mä en siedä. Oon sen koko iän aina kannustanut sitä tarjoamaan eri vaihtoehtoja ja palkannut yrittämisestä.

Olin tosi tiukka, kielsin tulemasta pois, kannustin yrityksestä ja vaadin sitä tekemään kunnolla. Lopulta se alkoikin yrittää taas eri vaihtoehtoja, mutta kuitenkin tajusin, ettei tässä oo mitään järkeä. Laitoin sit koiruuden hetkeks pois ja viritin ruutunauhat ja laitoin kosketusalustan ruutuun. Sitten menikin kivasti, oikea paikka löytyi alustan kanssa ja sitten myös ilman, myös eri suunnista toimi hyvin. Vauhti ei ollut kovin hyvä, niin tein pari vauhtiruutua lopuksi. Loppujen lopuksi toimi siis ihan hyvin ja saatiin hyvä treeni loppuun.

Ongelma meillä on se, että Zero tosi usein vedättää mua ihan 100-0. Jos sitä vähän ravistelee ennen käyttöä, tulosta alkaa yllättäen syntyä ja liikkeet toimii kuin unelma vaan. Jos näkisin jonkun toisen treenaavan niin, että tuiskaisee koiralle treeneissä ja vaatii sitä menemään ruutuun, vaikka koira näyttää siltä, ettei yksinkertaisesti tajua, mitä vaaditaan, niin mä ainakin kiipeäisin palmuille ja sanoisin pari valittua sanaa. Tiedän kuitenkin, että Zeron kaltaisen jästipään kanssa se on ainoa oikea vaihtoehto tietyissä tilanteissa.



Koskaan en voi olla täysin varma, milloin se kusettaa ja milloin se ei oikeasti tiedä, mitä haluan siltä. Usein tuntuu, että olen huono koirakouluttaja, kun vaadin liian vaikeita asiota ja syyllisyys kalvaa treenien jälkeen. Toisaalta aivan liian usein tunnen itseni täydelliseksi idiootiksi, kun mustavalkoinen komistus taas kerran näyttää mulle kieltään. Pitäisi toisaalta olla luja ja järkähtämättömän päättäväinen, toisaalta niin äärimmäisen hienotunteinen.

Ehkä vaan olen huono koirankouluttaja, tai ehkä olen vaan yksinkertainen, helppouskoinen höntti. Tai sitten tämä oikeasti vaan kasvattaa luonnetta ja auttaa mua kehittymään kouluttajana. Ennen kuin menen yhtään syvällisempiin analyyseihin, niin selostan vielä lopuista treeneistä.

Ennen ruutua tehtiin luoksetuloa, tällä kertaa ilman takapalkkaa, halusin testata tätäkin. Vauhti oli kovempi kuin viimeksi, mutta ei liian kova. Oikeastaan aika hyvä, viimeksihän pohdin, menikö vauhtia liikaakin poies. Stoppi oli kuitenkin tosi hidas. Otin pari kertaa takaakierron kautta, oli nättejä. Sen jälkeen luoksarissakin oli hieno, toka yritys oli tosi hyvä, niin lopetin siihen.

Eilen illalla käytiin kans vetämässä jotai lyhyttä treeniä, otin seuraamista, ruutua ja kaukoja. Seuraamisessa temponvaihteluita, meni tooosi kivasti, olen tyytyväinen. Zero osaa kivasti säädellä omaa liikkumistaan mun tempon mukaan ja juoksukin alkaa olla aika tiivistä.

Ruudussa otin eka vauhtiruutua, sit stoppasin ite ilman alustaa tai palloa, oli joka kerta tosi hieno. Lopuksi oli pakko kokeilla kisanomainen ja mä osasin sen taas!!! Zero juoksi tosi nätisti keskelle ruutua, oli ihan täydellistä. Seuraaminen oli ok myös, tosin toivoisin vielä lisää tiiviyttä seuraamiseen, jotenkin se hakee seuraamisen paikkaa tosi kauan...

Kaukot toimi todella nätisti, otin kaikkea muuta paitsi s-m. Jopa 30 metrin matkalta vaihdot oli nättejä ja sujuvia, pojot Zerolle. Koko ajan oli takapalkka messissä, mikä toki vaikutti asiaan. S-M se edelleen haluaa siirtää etujalat eteenpäin, otin sitä pari toistoo läheltä ja lopetin sitten, pitää treenata lisää kotona. Tänään ruudun jälkeen otinkin pari toistoo ja sainkin matkaa pidennettyä muutamalla metrillä. Vaihtoa  vois tehdä jumppana useemmin, että liikerata jäisi mieleen.

Mulla ei oo varaa menettää ykköstulosta tällä kertaa, olen päättänyt saada tämän toimimaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erikoisjäljen FH1 säännöt

Agikisat Riihimäki 12.10.

Tokon sääntötulkinnat ja yleisimmät virheet kokeissa