Possu tokoilee osa 99
Huhhhuhhhh mä olen POIKKI!!!
Ihan tehokkaasti käytetty päivä, hakutreenit, metsälenkki, tokotreenit, reipas peltolenkki, lisäks mä pyöräilin 20 kilsaa, olin koulus, laitoin kaksi kertaa herkkuruokaa ja siinä ohella ehdin vielä päivittää blogia, tiskata, pestä lattia, ilmoittautua ensi vuoden kurssille, kirota tiedekunta lyttyyn ja leipoa sämpylöitä.
Mut joo, käytiin sit vielä tokoilemassa vähän aikaa tossa kotipihalla.
Ensin seuraamista.
Kauheesti Zero kyl painaa, ihan karseeta. Ja lisäks tänään tuntu, et se edisti aavistuksen. Pitää ottaa videolle ja tarkkailla. Edistämistä en kyl jaksais yhtään. Kimin seuraaminen oli sellaista, et sen peppu oli mun jalan kohdalla. En haluis sellaista Zerolle kyl tähän hätään. Palkkasin oikeasta paikasta ja lisäksi palkkasin kaikki sivulletulot. Vasurille käännökset tuntui sujuvan, kun otin muutaman toiston. Aluksi painoi ja tuntu, et mä tyrkkään sitä edellä. Sit alko sujuu, peppukin kääntyi, tai ainakin tuntui et kääntyi. Oikealle oli oikein hyvä, yks oli löysä, muut hyviä.
Ruutu
Yksi ruutu tällä kertaa, otin paikkaa alustalla. Ekat kaksi toistoo ihan bueno, mut sit vaihdoin suuntaa, ni kaveri taas tarjosi etutötsiä. Kun ei kelvannut, ni tarjos takatötsiä, sit meni ulos, uudelleen kävi läpi tötsät ja lopulta kyllästyi ja tuli pois. Et näin tää ruutu meillä. Mä tietty kielsin tulemasta ja häädin takaisin. Johan sit muutaman epätoivoisen yrityksen jälkeen ruutu löyty. Sit parin toiston jälkeen tääkin onnistui. Vaihdoin jälleen suuntaa, tällä kertaa alusta löyty, tosin se aina kävi tarjoomassa ensin vasenta sivulaitaa, ennen kuin siirtyi keskelle. Ekan palkkasin näin, sit nostin kriteerit, lopulta se meniki suoraan. Jee.
Kaukot
Voihan kirsu sentään! Olin ajatellut palkata ekasta istumaannoususta, koska se oli tökkinyt viime viikolla. Zero päättikin, ettei osaa koko kaukoja ollenkaan. Kauheeta vääntöä ja tappelua! ;( Ekalla kyl nousi, palkkasin ja uudestaan. Sit se ei noussut. Monta kertaa nousi vasta tokasta. En huolinut, toruin ja otin kokonaan alusta. Teki tosi monta kertaa, tein aina samalla tavalla. Se vaan jäi koomailee, kun lähdin pois, se alko vilkuilee ympärilleen, ei kiinnittänyt muhun huomiota. Vasta kun käännyin alko katella mua, mut oli muissa maailmoissa. Päätin yllättää sen ja käännyinkin yhtäkkiä kesken liikkeen ja annoin käskyn. Zero jäi makaamaan, joka kerta. Senkin possu. Kohta mä otan pensselin ja maalaan sen kirsusta vaaleanpunaisen kärsän.
Lopulta en keksinyt muuta ku ottaa metrin päästä. Zero ei enää osannutkaan istua. Tarjos seisomista, sit se alko tulla mun luo muka epävarmana, sit se käveli sivuun ja oli tosi lyöty bordercollie. Tosi lyöty bordercollie, jolta vaaditaan mahdoton temppu, joka sille ei oo ikinä opetettu. Voi Darwinin iltasadut sentään, mikähän sille oikein tuli??! Sain kuin sainkin yhden onnistuneen toiston ja pääsin palkkaamaan. Sen jälkeen ei ollutkaan enää ongelmaa, sain pidennettyä etäisyyttäkin takaisin alkuperäiseen. Ihan ihme juttu. Ja vielä yritin helpottaa hulluna, jotta pääsisin palkkaa, mut Zero koomaili ja possuili ja oli epävarma ja mä kauhean julma koiranomistaja, joka hakkaa ja kiduttaa pieniä bordercollieita. Pitää ensi kerralla ottaa lisää kaukoja ja edelleen palkata jo yhdestä hyvästä suorituksesta. Ja tietty pitää mukana iloinen asenne ja oikeasti palkata, eikä vaan vapauttaa lelulle ja koomailla ite. Tähänkin oon joskus syyllistynyt :P
Ihan tehokkaasti käytetty päivä, hakutreenit, metsälenkki, tokotreenit, reipas peltolenkki, lisäks mä pyöräilin 20 kilsaa, olin koulus, laitoin kaksi kertaa herkkuruokaa ja siinä ohella ehdin vielä päivittää blogia, tiskata, pestä lattia, ilmoittautua ensi vuoden kurssille, kirota tiedekunta lyttyyn ja leipoa sämpylöitä.
Mut joo, käytiin sit vielä tokoilemassa vähän aikaa tossa kotipihalla.
Ensin seuraamista.
Kauheesti Zero kyl painaa, ihan karseeta. Ja lisäks tänään tuntu, et se edisti aavistuksen. Pitää ottaa videolle ja tarkkailla. Edistämistä en kyl jaksais yhtään. Kimin seuraaminen oli sellaista, et sen peppu oli mun jalan kohdalla. En haluis sellaista Zerolle kyl tähän hätään. Palkkasin oikeasta paikasta ja lisäksi palkkasin kaikki sivulletulot. Vasurille käännökset tuntui sujuvan, kun otin muutaman toiston. Aluksi painoi ja tuntu, et mä tyrkkään sitä edellä. Sit alko sujuu, peppukin kääntyi, tai ainakin tuntui et kääntyi. Oikealle oli oikein hyvä, yks oli löysä, muut hyviä.
Ruutu
Yksi ruutu tällä kertaa, otin paikkaa alustalla. Ekat kaksi toistoo ihan bueno, mut sit vaihdoin suuntaa, ni kaveri taas tarjosi etutötsiä. Kun ei kelvannut, ni tarjos takatötsiä, sit meni ulos, uudelleen kävi läpi tötsät ja lopulta kyllästyi ja tuli pois. Et näin tää ruutu meillä. Mä tietty kielsin tulemasta ja häädin takaisin. Johan sit muutaman epätoivoisen yrityksen jälkeen ruutu löyty. Sit parin toiston jälkeen tääkin onnistui. Vaihdoin jälleen suuntaa, tällä kertaa alusta löyty, tosin se aina kävi tarjoomassa ensin vasenta sivulaitaa, ennen kuin siirtyi keskelle. Ekan palkkasin näin, sit nostin kriteerit, lopulta se meniki suoraan. Jee.
Kaukot
Voihan kirsu sentään! Olin ajatellut palkata ekasta istumaannoususta, koska se oli tökkinyt viime viikolla. Zero päättikin, ettei osaa koko kaukoja ollenkaan. Kauheeta vääntöä ja tappelua! ;( Ekalla kyl nousi, palkkasin ja uudestaan. Sit se ei noussut. Monta kertaa nousi vasta tokasta. En huolinut, toruin ja otin kokonaan alusta. Teki tosi monta kertaa, tein aina samalla tavalla. Se vaan jäi koomailee, kun lähdin pois, se alko vilkuilee ympärilleen, ei kiinnittänyt muhun huomiota. Vasta kun käännyin alko katella mua, mut oli muissa maailmoissa. Päätin yllättää sen ja käännyinkin yhtäkkiä kesken liikkeen ja annoin käskyn. Zero jäi makaamaan, joka kerta. Senkin possu. Kohta mä otan pensselin ja maalaan sen kirsusta vaaleanpunaisen kärsän.
Lopulta en keksinyt muuta ku ottaa metrin päästä. Zero ei enää osannutkaan istua. Tarjos seisomista, sit se alko tulla mun luo muka epävarmana, sit se käveli sivuun ja oli tosi lyöty bordercollie. Tosi lyöty bordercollie, jolta vaaditaan mahdoton temppu, joka sille ei oo ikinä opetettu. Voi Darwinin iltasadut sentään, mikähän sille oikein tuli??! Sain kuin sainkin yhden onnistuneen toiston ja pääsin palkkaamaan. Sen jälkeen ei ollutkaan enää ongelmaa, sain pidennettyä etäisyyttäkin takaisin alkuperäiseen. Ihan ihme juttu. Ja vielä yritin helpottaa hulluna, jotta pääsisin palkkaa, mut Zero koomaili ja possuili ja oli epävarma ja mä kauhean julma koiranomistaja, joka hakkaa ja kiduttaa pieniä bordercollieita. Pitää ensi kerralla ottaa lisää kaukoja ja edelleen palkata jo yhdestä hyvästä suorituksesta. Ja tietty pitää mukana iloinen asenne ja oikeasti palkata, eikä vaan vapauttaa lelulle ja koomailla ite. Tähänkin oon joskus syyllistynyt :P
Kommentit
Lähetä kommentti