Multitehotreeniä
Zerpalla oli rankka sunnuntaipäivä. Sen piti tehdä ihan kaikkee mahdollista ja mahdotonta!
Oltiin korsossa jäljestämässä. Emmi tallo Zerpalle.
Jäljen vanhetessa käytiin tekee esineruutu. Zero oli superpätevä. Ekan mä vein ite, tokan Emmi. Molemmat näytettiin esinettä. Zero ampu ku nuoli, etsi hetken ja nosti sujuvasti hanskan ja lehmän. Kolmannen vei Emmi sillai et Zerppa ei nähnyt. Esine oli aika lähellä, mut Zerppa lähti kaahaa kauheeta vauhtii ruudun takaosaan, joten ei sillä kyl motivaation kaa oo mitään ongelmaa. Se rakastaa tätä etsimistouhua. Hyvin sit kuitenkin nousi sieltä viimeinenkin :) Mä voin pikkuhiljaa alkaa häivyttää pois sitä, et se näkee viennin.
Sit jäljelle. Zerpalla oli suora, joku 200 metriä pitkä korsontien läheltä. Joku aussi kävi poimimassa nameja keskeltä, mut se ei Zerppasta haitannut yhtään. Se jäljesti tapansa mukaan hitaasti ja varmasti, kauheesti jäi nameja metsään, mut se ei haittaa, jos se näin hienosti etenee. Selkeesti vauhti kiihty loppua kohti, se teki hassusti sillai et eteni aina jotai kaksi metriä nopeasti, sit söi muutaman namin ja taas eteni pari metriä. Vois kokeilla joku kerta niin, et teen vaik kymmenen metriä ilman nameja ja kokeilla, miten sujuu. Mut en ehkä kuitenkaan kauheesti vielä kiirehdi tän kanssa. Zerppa on oikeesti aika luonnonlahjakkuus. Sillähän on oikeesti maailman huonoin keskittymiskyky, mut jäljellä sitä ei pätkääkään haitannu koirat, lenkkeilijät ja kiinalaiset marjastajat/sienestäjät. Lopussa pitää viel olla selkeämpi.
Jälkimetsästä suoraan Ojankoon agilitaamaan. Voi että sitä säätämistä taas. Mua ei vaan oo tarkoitettu agilityohjaajaksi!! Eka tehtiin pakkovalssia, tätä Zerppanen ei muista yhtään, vaikka se on ollut näissä ihan mestari, saatoin ihan hyvin jättää sen yksin tekemään tätä. Mut pitää opettaa uusiksi tän. Sit ite pitää muistaa liikkua rohkeemmin ja käyttää kroppaa loogisesti. Zerppa ei osaa lukee ajatuksia vielä, ja mun mielestä se vois olla hieman parempi lukee rataa. Se kauheesti kyylää mua, eikä etene sillai itsenäisesti. Tää pitää ottaa ohjauksessa huomioon. Mä kyl huomasin, et kyl Zeroakin voi oikeesti ohjata edestä, jos vaan viitsii ottaa jalat alleen.
Mun pitäis oppii ite kans kattoo koiran juoksulinjaa, eikä vaan tuijottaa esteiden sijaintia. Mulla on ärsyttävä tapa, et jos rata on mun mielestä helppo, mä en keskity yhtään ohjaamiseen ja sit käy tosi typerii virheitä. Sit kauheesti on ohjaus muutenkin hukassa, valssin kaa mä kauheesti mietin, mihin ja milloin mun pitää tehdä mitä, samoin takaaleikkaukset ja poispäinkäännökset on turhaa säätämistä ja vääntämistä. Pitää treenata rauhassa näitä hieman hankalii juttui
No, ei voi muuta ku alkaa treenata, ei kait sitä voi vaatia et yli kahden vuoden kisatauon jälkeen sitä osais ohjata ku MM-voittajat konsanaan :)
Otettiin loppuun keppejäkin, avokulma on kyl ihan supervaikee! Sitä pitää treenata viel paljon.
Oltiin korsossa jäljestämässä. Emmi tallo Zerpalle.
Jäljen vanhetessa käytiin tekee esineruutu. Zero oli superpätevä. Ekan mä vein ite, tokan Emmi. Molemmat näytettiin esinettä. Zero ampu ku nuoli, etsi hetken ja nosti sujuvasti hanskan ja lehmän. Kolmannen vei Emmi sillai et Zerppa ei nähnyt. Esine oli aika lähellä, mut Zerppa lähti kaahaa kauheeta vauhtii ruudun takaosaan, joten ei sillä kyl motivaation kaa oo mitään ongelmaa. Se rakastaa tätä etsimistouhua. Hyvin sit kuitenkin nousi sieltä viimeinenkin :) Mä voin pikkuhiljaa alkaa häivyttää pois sitä, et se näkee viennin.
Sit jäljelle. Zerpalla oli suora, joku 200 metriä pitkä korsontien läheltä. Joku aussi kävi poimimassa nameja keskeltä, mut se ei Zerppasta haitannut yhtään. Se jäljesti tapansa mukaan hitaasti ja varmasti, kauheesti jäi nameja metsään, mut se ei haittaa, jos se näin hienosti etenee. Selkeesti vauhti kiihty loppua kohti, se teki hassusti sillai et eteni aina jotai kaksi metriä nopeasti, sit söi muutaman namin ja taas eteni pari metriä. Vois kokeilla joku kerta niin, et teen vaik kymmenen metriä ilman nameja ja kokeilla, miten sujuu. Mut en ehkä kuitenkaan kauheesti vielä kiirehdi tän kanssa. Zerppa on oikeesti aika luonnonlahjakkuus. Sillähän on oikeesti maailman huonoin keskittymiskyky, mut jäljellä sitä ei pätkääkään haitannu koirat, lenkkeilijät ja kiinalaiset marjastajat/sienestäjät. Lopussa pitää viel olla selkeämpi.
Jälkimetsästä suoraan Ojankoon agilitaamaan. Voi että sitä säätämistä taas. Mua ei vaan oo tarkoitettu agilityohjaajaksi!! Eka tehtiin pakkovalssia, tätä Zerppanen ei muista yhtään, vaikka se on ollut näissä ihan mestari, saatoin ihan hyvin jättää sen yksin tekemään tätä. Mut pitää opettaa uusiksi tän. Sit ite pitää muistaa liikkua rohkeemmin ja käyttää kroppaa loogisesti. Zerppa ei osaa lukee ajatuksia vielä, ja mun mielestä se vois olla hieman parempi lukee rataa. Se kauheesti kyylää mua, eikä etene sillai itsenäisesti. Tää pitää ottaa ohjauksessa huomioon. Mä kyl huomasin, et kyl Zeroakin voi oikeesti ohjata edestä, jos vaan viitsii ottaa jalat alleen.
Mun pitäis oppii ite kans kattoo koiran juoksulinjaa, eikä vaan tuijottaa esteiden sijaintia. Mulla on ärsyttävä tapa, et jos rata on mun mielestä helppo, mä en keskity yhtään ohjaamiseen ja sit käy tosi typerii virheitä. Sit kauheesti on ohjaus muutenkin hukassa, valssin kaa mä kauheesti mietin, mihin ja milloin mun pitää tehdä mitä, samoin takaaleikkaukset ja poispäinkäännökset on turhaa säätämistä ja vääntämistä. Pitää treenata rauhassa näitä hieman hankalii juttui
No, ei voi muuta ku alkaa treenata, ei kait sitä voi vaatia et yli kahden vuoden kisatauon jälkeen sitä osais ohjata ku MM-voittajat konsanaan :)
Otettiin loppuun keppejäkin, avokulma on kyl ihan supervaikee! Sitä pitää treenata viel paljon.
Kommentit
Lähetä kommentti